Category Sosiaali ja terveys
OHJY-hankkeessa koottiin Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) opiskelijoiden kokemuksia ja mielipiteitä Study Group -tuutoroinnista. Opiskelijoiden kokemukset Study Group -tuutoroinnista ovat tehtyjen kyselyjen mukaan myönteisiä. Study Group -tuutorointi mahdollistaa kokemuksen omasta pienemmästä opiskelijaryhmästä, jonka jäseniin voi tutustua paremmin ja josta voi matalalla kynnyksellä pyytää apua opintoihin liittyvissä asioissa. Opettajatuutorin on mahdollista tavata opiskelijoita useammin samalla annetulla tuutorointiresurssilla, mikä lisää opiskelijoiden tunnetta siitä, että heitä tuetaan.
Kulttuurinen osaaminen ikääntyneiden hoitotyössä on yksilöllistä hoitotyön suunnittelua, jonka lähtökohtana on ikääntyneen henkilön elämänhistorian, uskomusten, arvojen, tapojen ja elämäntyylin tunteminen ja arvostaminen. Laatuhoiva – Osaamisen ja työhyvinvoinnin edistämisellä parempaan tulokseen hoivapalveluissa -hankkeessa ikääntyneiden parissa työskentelevien hoitotyöntekijöiden kulttuurista osaamista pyrittiin vahvistamaan osana Ikääntyneen hoitotyön asiantuntijuus -koulutuskokonaisuutta. Koulutukseen ilmoittautuneille suunnatun kyselyn perusteella ikääntyneiden asiakkaiden näkemyksiä, tapoja ja tottumuksia huomioitiin hoitotyössä keskimääräisesti enemmän kuin usein. Kulttuurista osaamista voidaan tukea vahvistamalla hoitotyöntekijöiden tietoja, taitoja ja asenteita. Monipuolisen kulttuurisen osaamisen hyödyntämiseksi terveydenhuollon palvelujärjestelmien tulee taata hoitotyöntekijöille myös riittävät ajalliset resurssit yksilöllisen hoitotyön toteuttamiseen.
Monipuolinen sosiaali- ja terveysalan ylempien ammattikorkeakoulututkinto-ohjelmien tarjonta Oamkissa, sen kehittämisnäkökulmat ja valmistuvien osaaminen ovat keskeisiä teemoja tässä kolumnisarjassa. Sisällöt ovat ajankohtaisia uuden Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen näkökulmasta vuonna 2022, jolloin ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot täyttävät 20 vuotta. Soten YAMK-tutkinnot tutuiksi -kolumnisarjaa jatkaa kirjoituksellaan yksikönjohtaja Taina Junttila, joka kirjoittaa jatkuvasta oppimisesta.
Vietämme Oamkissa Vastuullisia valintoja – kestävän kehityksen teemavuotta 2022–2023. Tuomme kestävän kehityksen kolumnisarjassa esille erilaisia näkökulmia vastuullisuudesta ja kestävyydestä sekä jaamme osaamistamme. Kolumnisarjaa jatkaa kirjoituksellaan lehtori Kaisa Marttila-Tornio.
Osaamisella eteenpäin varhaiskasvatuksessa eli Osaava-hankkeessa tehtiin monitahoista ja hyvää oppilaitosyhteistyötä. Hankkeessa pilotointiin toisen asteen opiskelijoiden osallistumista varhaiskasvatuksen opintoihin. Pilotoinneista saaduista kokemuksista yhdeksi tärkeimmistä nousi opiskelijoilta saatu tieto siitä, että tulevien varhaiskasvatuksessa työskentelevien tiimiläisten olisi hyvä olla tekemisissä jo opintojensa aikana. Tulevaisuudessa olisikin kiinnitettävä huomiota eri organisaatioiden ja opiskelijoiden väliseen yhteistyöhön, jotta opiskelijat eri koulutusasteilta voisivat kohdata toisensa opintojensa aikana ja harjoitellakseen tulevan ammattinsa vaatimia tiimityötaitoja ja jakaakseen kokemuksiaan.
Edellytyksenä ammattikorkeakoulusta valmistumiselle on opinnäytetyön tekeminen. Ohjaajalla on tässä prosessissa tärkeä rooli. Jokainen ohjaaja tekee ohjaustyötä omalla tavallaan ja annettujen resurssien puitteissa. Parhaimmillaan opinnäytetyö on opintojen huipentuma, pahimmillaan pakollinen vuori, jonka valloitus tuntuu mahdottomalta. Opinnäytetyön tekijän, ohjaajan ja toimeksiantajan yhteistyön sujuessa työt valmistuvat asetetuissa aikatauluissa.
Moniammatillisen tiimin konsultaatiokäytäntöä voidaan kehittää kognitiivisen ergonomian näkökulmasta. Kognitiivinen ergonomia sujuvoittaa konsultaatiota ja mahdollisesti lisää työssä jaksamista. Sujuva konsultaatiokäytäntö edellyttää moniammatillisessa tiimissä yhdessä sovittuja käytänteitä. Artikkeli perustuu Oulun ammattikorkeakoulun Master-tutkinnossa tehtyyn opinnäytetyöhön, jossa selvitettiin perusterveydenhuollon vastaanottotoiminnan moniammatillisen tiimin työntekijöiden kokemuksia suullisesta konsultaatiosta kognitiivisen ergonomian näkökulmasta. Tutkimustuloksissa nousi kolme osa-aluetta: konsultaation rakenteisuus, työyhteisön kyky organisoida työtä ja moniammatillisen tiimin myönteiset työyhteisötaidot. Tutkimustulosten perusteella nousseista tarpeista toteutettiin kehittämisiltapäivä, jossa kehitettiin ohjeet konsultaatiolle. Konsultaation rakenteisuutta tuettiin luomalla valmiit fraasit potilastietojärjestelmään kirjaamisen tueksi ISBAR-menetelmän pohjalta, ajanvarauskirjoja yhdenmukaistettiin ja tuotiin kiireellisyysarvio aikamääreineen näkyväksi sekä luotiin konsultaation kultaiset säännöt tukemaan kognitiivista ergonomiaa konsultaatiotilanteessa.
Pinnallinen virtsarakon syöpä kuuluu yleisimpiin syöpäsairauksiin. Potilaat voivat jäädä yksin ja itse hankkimansa tiedon varaan diagnosoinnin jälkeen. Rakkosyöpä voi vaikuttaa potilaan arkeen koko elämän ajan. Oulun yliopistolliseen sairaalaan on tulossa digihoitopolku kyseiselle potilasryhmälle. Digihoitopolku sisältää tietoa sairaudesta, hoidosta ja seurannasta. Potilas voi nähdä yhdellä silmäyksellä hoidon kulun. Erilaiset tutkimukset ja niihin valmistautuminen havainnollistetaan videoin ja ohjein. Potilailla on mahdollisuus viestiä hoitohenkilökunnan kanssa jo ennen toimenpidettä ja sen jälkeen, mikäli kysymyksiin ei löydy vastausta usein kysytyistä kysymyksistä. Näillä toiminnoilla pyritään vähentämään puheluita sekä haastatteluja. Siten voidaan säästää myös hoitajien työaikaa. Digihoitopolulle rekisteröityminen lyhentää potilaan poliklinikkakäyntiaikaa ja potilaat ovat valveutuneempia leikkaukseen tullessaan. Leikkauksen jälkeen digihoitopolulta voi palauttaa mieleen asioita, jotka ovat jääneet askarruttamaan. Viestintä tuo hoitohenkilökunnan lähemmäs potilasta ja tekee hoidosta asiakaslähtöisemmän sekä luo turvallisuuden tunnetta.
Monipuolinen sosiaali- ja terveysalan ylempien ammattikorkeakoulututkinto-ohjelmien tarjonta Oamkissa, sen kehittämisnäkökulmat ja valmistuvien osaaminen ovat keskeisiä teemoja tässä kolumnisarjassa. Sisällöt ovat ajankohtaisia uuden Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen näkökulmasta vuonna 2022, jolloin ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot täyttävät 20 vuotta. Soten YAMK-tutkinnot tutuiksi -kolumnisarjaa jatkavat kirjoituksellaan yliopettajat Reetta Saarnio ja Kati Päätalo. He käsittelevät tutkimuksellista kehittämistä ylempien ammattikorkeakoulututkintojen opinnäytetöissä.
Vietämme Oamkissa Vastuullisia valintoja – kestävän kehityksen teemavuotta 2022–2023. Tuomme kestävän kehityksen kolumnisarjassa esille erilaisia näkökulmia vastuullisuudesta ja kestävyydestä sekä jaamme osaamistamme. Kolumnisarjaa jatkaa kirjoituksellaan lehtori Pirjo Partanen, joka pohtii kieli- ja viestintätaitojen merkitystä elämäntaitoina, joita tarvitaan opinnoissa, työelämässä ja yhteiskunnassa. Kieli- ja viestintätaidot edistävät sosiaalista kestävää kehitystä.
Opinnäytetyön tekijän tulee aina pohtia tutkimuksensa eettisiä näkökulmia. Opinnäytetyön aihe tai tutkimusasetelma kohdistuu ihmisiin, kun aineistoa kerätään esimerkiksi organisaation henkilökuntaa haastattelemalla tai lähettämällä heille kyselylomake. Tällöin opinnäytetyössä tulee huomioida ihmiseen kohdistuvan tutkimuksen eettiset periaatteet sekä selvittää edellyttääkö aihe tai tutkimusasetelma eettistä ennakkoarviointia. Sillä tarkoitetaan tutkimussuunnitelman arviointia tieteenalakohtaisten eettisten käytänteiden mukaisesti ja siinä painotetaan tutkimuksesta tai sen tuloksista tutkittavalle mahdollisesti koituvan haitan ennakointia. Jos opinnäytetyölle olisi pitänyt tehdä eettinen ennakkoarviointi eikä sitä ole tehty, kyseessä voi olla hyvän tieteellisen käytännön loukkaus. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimusetiikan tukihenkilöt ovat työstäneet tarkistuslistan avuksi tilanteisiin, joissa opinnäytetyö kohdistuu ihmisiin ja tekijä pohtii eettisen ennakkoarvioinnin tarpeellisuutta.
Artikkeli käsittelee pelillisyyden hyödyntämistä lasten kuntoutusprosessissa. Digitaalisella pelillisellä alustalla parannetaan lasten motivaatiota ja sitoutumista kuntoutusprosessiin ja tehdään prosessi tavoitteineen ja tuloksineen näkyväksi lapselle, huoltajille sekä ammattilaisille. Lisäksi alusta auttaa kaikkia osapuolia kuntoutusprosessin arvioinnissa. Artikkelissa kerrotaan aiheesta ideoidusta innovaatiosta sekä innovaatioprosessista. Artikkelissa kuvataan myös innovaation tukena käytettyä tutkimustietoa, käyttöönoton kannalta merkityksellisiä seikkoja sekä vaikutusten ja vaikuttavuuden arviointia. Innovaatio ideoitiin Pohjois-Pohjaanmaalta keväällä 2021 kerättyjen sosiaali- ja terveydenhuollon kehitystarveaihioiden perusteella vastaamaan asiakkaiden ja ammattilaisten esille nostamaan tarpeeseen. Tämä innovaatiotehtävä on esimerkki opiskelijayhteistyöstä Oamkin sote-ratkaisujen monitoimijainen ennakointi, testaus ja yhteiskehittämisosaaminen tki-kärjessä. Työtä voidaan edelleen kehittää yhteistyössä eri toimijoiden kanssa.
Ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden ohjaustarpeet työllistävät opettajia yhä useammin suunniteltua enemmän. Opettajien venymisestä huolimatta vaarana on, että yksittäinen opiskelija ei pääse kunnolla kiinni oman alansa työelämään. Opettajan ohjausresurssin parempi kohdentaminen sekä eri toimijoiden roolien ja harjoitteluprosessin selkiyttäminen lisäisivät koulutuksen vaikuttavuutta. Lapin ja Oulun ammattikorkeakoulujen sosiaalialan piloteissa tärkeimmiksi ohjauksen kehittämisen paikoiksi tunnistettiin ohjaus ennen harjoittelun alkua, sekä harjoittelun lopussa arviointikeskustelujen yhteydessä. Artikkeli on käytännönläheinen ja siinä kuvataan konkreettisella tasolla kahden eri pilotin toteutusta ja tuloksia. Piloteissa on etsitty uusia ideoita omien ohjauskäytäntöjen kehittämiseen alasta riippumatta.
Uudistuva yhteiskunta ja työelämä luovat paineita ammatilliselle opetukselle, jonka tehtävänä on valmistaa ammattilaisia ja osaajia tulevaisuuteen. Tieteen ja teknologian kehitys vaikuttavat kaikkeen työelämään ja siten tämän kehityksen tulee olla keskeinen osa jo nykyistä koulutusta ja opetusta. Kansallisen Digivisio 2030 strategian mukaan tulevaisuuden koulutus huomioi muuttuvan maailman tarpeet, korkeakoulutuksen taso nousee ja suomalaisten työllistyminen paranee. Tässä artikkelissa kuvataan sairaanhoitajakoulutuksen kehittämistä ja visioidaan uutta työssäoppimisen ja hybridioppimisen pedagogista mallia.
Monipuolinen sosiaali- ja terveysalan ylempien ammattikorkeakoulututkinto-ohjelmien tarjonta Oamkissa, sen kehittämisnäkökulmat ja valmistuvien osaaminen ovat keskeisiä teemoja tässä kolumnisarjassa. Sisällöt ovat ajankohtaisia uuden Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen näkökulmasta vuonna 2022, jolloin ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot täyttävät 20 vuotta. Soten YAMK-tutkinnot tutuiksi -kolumnisarjaa jatkavat kirjoituksellaan projektikoordinaattori Tarja Rautio, lehtori, projektipäällikkö Essi Xiong, projektisuunnittelijat Sanna Viljamaa ja Nina Keskitalo sekä lehtori, projektikoordinaattori Anne Pietikäinen.
Monipuolinen sosiaali- ja terveysalan ylempien ammattikorkeakoulututkinto-ohjelmien tarjonta Oamkissa, sen kehittämisnäkökulmat ja valmistuvien osaaminen ovat keskeisiä teemoja tässä kolumnisarjassa. Sisällöt ovat ajankohtaisia uuden Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen näkökulmasta vuonna 2022, jolloin ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot täyttävät 20 vuotta. Soten YAMK-tutkinnot tutuiksi -kolumnisarjaa jatkaa kirjoituksellaan tki-päällikkö Niko Männikkö.
Vietämme Oamkissa Vastuullisia valintoja – kestävän kehityksen teemavuotta 2022–2023. Tuomme kestävän kehityksen kolumnisarjassa esille erilaisia näkökulmia vastuullisuudesta ja kestävyydestä sekä jaamme osaamistamme. Kolumnisarjaa jatkavat kirjoituksellaan Legal Councel Ulla Virranniemi ja viestintä- ja markkinointipäällikkö Anu Skog.
Blogikirjoitus kertoo DigiSote-ikä-hankkeessa työskentelystä kahden opiskelijan näkökulmasta. Kirjoituksessa taustoitetaan hieman DigiSote-ikä-hanketta, pohditaan hanketyön erilaisuutta verrattuna kurssimuotoiseen opiskeluun sekä pohditaan hankkeessa opittuja taitoja ja asioita. Näitä olivat muun muassa moniammatillisessa tiimissä toimiminen, esiintymis- ja koulutustaidot sekä hankemuotoinen työskentely.
Vietämme Oamkissa Vastuullisia valintoja – kestävän kehityksen teemavuotta 2022–2023. Tuomme kestävän kehityksen kolumnisarjassa esille erilaisia näkökulmia vastuullisuudesta ja kestävyydestä sekä jaamme osaamistamme. Kolumnisarjan aloittaa kirjoituksellaan rehtori Heidi Fagerholm, joka kirjoittaa vastuullisuudesta osana arkea ja valintoja.
Move-järjestelmän keskeisenä tarkoituksena on kannustaa ja tukea lapsia ja nuoria huolehtimaan omatoimisesti fyysisestä toimintakyvystään siten, että he selviytyvät arjen tehtävistä. Jotta Opetushallituksen määrittelemä Move-järjestelmän tavoite toteutuu, edellyttää se saumatonta ja säännöllistä yhteistyötä koulun ja kouluterveydenhuollon välillä. Tällä hetkellä yhteistyön toteutuminen eroaa huomattavasti alue- ja koulukohtaisesti. Artikkelissa kuvataan haasteita yhteistyön toteutumisessa sekä keinoja yhteistyön sujuvoittamiseen Move-järjestelmän toimivuuden parantamiseksi ja kouluterveydenhoitajan työn kehittämiseksi Oulun kaupungin kouluissa.
Kolumnissa pohditaan erilaisuuden käsitettä, erilaisuuden hyväksymistä, kiusaamista ja asiatonta käytöstä työyhteisössä. Siinä tuodaan esille myös Oulun ammattikorkeakoulussa laadittu hyvän käytöksen ohje.
Oamkissa vietetään digipedagogiikan teemavuotta, jonka aikana luodaan valmiuksia muutoksen kohtaamiseen. Digipeda-kolumnisarjaa jatkaa kirjoituksellaan lehtori Pia Puustjärvi Liiketalouden yksiköstä.
Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten osaamisen ennakointi kumppanuusverkoissa on tärkeää asiantuntijuuden tarkoituksenmukaisen osaamisen jakamisen ja tulevaisuuden osaamistarpeisiin vastaamiseksi. Tässä artikkelissa kuvataan sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten, opettajien, tutkijoiden, asiantuntijoiden, esihenkilöiden ja johtajien kokemuksia millaista osaamista sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset tarvitsevat tulevaisuudessa ja millaisilla menetelmillä voidaan edistää yhteistyössä tehtävää osaamisen ennakointia. Osaavan sosiaali- ja terveysalan ammattisten tarvitsevat tulevaisuudessa laaja-alaista osaamista ja eri organisaatioiden osaamisen ennakointitiedon tuottaminen yhteiseen käyttöön on tärkeää, jotta varmistetaan tulevaisuuden osaavat ammattilaiset. Koulutusorganisaatioiden sekä sosiaali- ja terveysalojen palveluorganisaatioiden välistä yhteistyötä pidetään tärkeänä osaamisen ennakoinnissa. Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten osaamisen ennakointifoorum tullaan kirjaamaan OSMU-hankkeessa kehitettävään toimintamalliin ja se tullaan järjestämään jatkossa vuosittain alueellisena yhteistyönä Pohjois-Pohjanmaan sote-palvelutuotantoalueella.
Henkilöstön osaamisen kehittäminen kuuluu esimiestyöhön. Työntekijöiden osaamisen tunnistaminen hyödyttää niin työntekijää kuin organisaatiotakin, mutta sen haasteena on työntekijöiden hyvä tuntemus. Esimiehen tuki työntekijöiden kehittymisessä ja urakehityksessä sitouttaa työntekijän omaan työhönsä. Hyvä vuorovaikutussuhde esimiehen ja alaisen välillä rakentuu erilaisista tekijöistä. Tärkeimpinä tekijöinä voidaan pitää molemminpuolista kuuntelutaitoa, arvostamista, toisen näkemysten ymmärtämistä ja luottamusta. Lisäksi yhteinen kehittyminen työhön liittyvissä asioissa, ongelmanratkaisukyky sekä kyky ottaa asioita puheeksi, käsitellä ja ratkaista hankalia asioita ovat tärkeitä taitoja. Esimiehen osoittaessa työntekijälle aitoa kiinnostusta jatkuvaan oppimiseen ja osaamisen kehittymiseen, työyhteisöllä on aito mahdollisuus suunnitella ja kehittää toimintaansa pitkäjänteisesti.
Viime vuosien aikana lähes kaikessa työssä informaatiokuormitus on lisääntynyt voimakkaasti. Informaatioylikuormituksen tiedetään lisäävän stressiä, heikentävän muistia sekä yleisesti työhyvinvointia ja työn tuottavuutta. Työpaikoilla on tästä syystä tärkeää kiinnittää huomiota työn informaatioergonomiaan ja kehittää ratkaisuja, joilla informaation määrä saadaan pidettyä hallittavalla tasolla. Tässä artikkelissa tarkastellaan, millaisia ratkaisuja ICT-alan yritykset tuottivat Kestävä aivoterveys -hankeen järjestämissä informaatioergonomian työpajoissa. Alan työn luonteesta johtuen, työssä joutuu seuraamaan ja analysoimaan suuria määriä informaatiota. ICT-alan ratkaisut liittyivät työn priorisointiin ja jäsentelyyn, sovittuihin viestinnän käytäntöihin ja keskeytyksettömän työn mahdollistamiseen. Tunnistettujen ratkaisujen avulla on mahdollista keventää muistikuormaa, vähentää tietotulvaa ja välttyä keskeytyksiltä, mikä edistää oman työn hallinnan kokemusta.
Artikkelissa esitellään röntgenhoitajaopiskelijoiden itseopiskelua tukemaan tuotettua opiskelumateriaalia. Oulun ammattikorkeakoulun radiografian ja sädehoidon tutkinto-ohjelman opiskelijoilla on mahdollisuus opiskella itsenäisesti röntgensimulaatiotiloissa. Itsenäisestä opiskelusta simulaatiotiloissa voivat hyötyä monet opiskelijat sen mahdollistaessa esimerkiksi opiskelujen ohessa työssä käyvien opiskelun omaan elämän rytmiin sopivina aikoina. Itseopiskelun tueksi kehitetään jatkuvasti uusia opiskelumuotoja ja erityisesti videomuotoiset itseopiskelumateriaalit havainnollistavat ja tähdentävät teoriatiedon merkitystä. Radiografian ja sädehoidon tutkinto-ohjelman opiskelijoille tuotettiin opinnäytetyönä yhteensä yhdeksän aikuisen vartalon alueen natiiviröntgentutkimusten asetteluvideota. Videoilla tutkimusten projektiot esitetään eri kuvakulmista. Videoille on lisätty myös tekstit ja taustalle äänitetty puhe, jotka auttavat katselijaa havainnoimaan erilaisia yksityiskohtia.
Artikkelissa verrataan Oulun ammattikorkeakoulun informaatioteknologian kahden osaston eli tieto- ja viestintätekniikan sekä tietojenkäsittelyn opintosuunnitelmia ja niiden opintojaksoja YK:n määrittelemiin kestävän kehityksen seitsemääntoista tavoitteeseen. Työkaluna on käytetty tekoälyyn pohjautuvaa Agenda 2030 -ohjelmaa (SDG). Lisäksi on verrattu muutamia muita tutkinto-ohjelmia, jotta nähdään, millaisia tuloksia analyysiohjelma antaa muista kuin IT-alan opinnoista. Artikkelissa myös kuvataan, millä tavalla käytetty tekoälysovellus toimii.
Yhteiskunnan rakenteet ja asenteet vaikuttavat päihde- ja lainrikkojataustaisten osallisuuden toteutumiseen. Leimautuminen vähentää osallisuutta ihmisen omassa elämässä, yhteisöissä ja yhteiskunnassa. Osallisuuden esteenä on esimerkiksi taustaisuudesta johtuva hauras yhteys omiin vahvuuksiin ja voimavaroihin. Taustaisuus vaikeuttaa myös molemminpuolisen luottamuksen rakentumista sekä vähentää osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia. Osattomuuden kokemuksiin vaikuttavat vahvasti myös leimautumisesta johtuvat kohtaamattomuuden kokemukset yhteiskunnan palveluissa. Artikkeli perustuu opinnäytetyöhön asiakkaiden osallisuuden kokemuksia omassa elämässä, yhteisöissä ja yhteiskunnassa.
Teknologian kehityksen ja arkipäiväistymisen myötä lasten ja nuorten näköongelmat ovat yleistyneet. Lisääntynyt lähityöskentely näyttöpäätteiden, älypuhelinten ja pelikonsoleiden äärellä on johtanut optometrian alalla yhä useampiin kohtaamisiin myopisoituneiden ja akkommodaation ylirasituksesta kärsivien lasten ja nuorten kanssa. Näkemisen ongelmat voivat vaikuttaa merkittävästi lapsen tai nuoren oppimiseen, koulumenestykseen ja tulevaisuuteen.
Koululaisten näköä seulotaan terveystarkastuksien yhteydessä ensimmäisellä, viidennellä ja kahdeksannella luokkatasolla. Koululaisen näkö voi muuttua nopeastikin, joten vanhemman tai opettajan olisi hyvä havaita näköön liittyvä oireilu ja tarvittaessa ohjata koululainen tutkimuksiin. Tämän artikkeli pohjautuu opinnäytetyönä tehtyyn oppaaseen, jonka tarkoituksena on tukea terveydenhoitajia näönseulonnassa. Koululaisten näköongelmat pitää löytää ajoissa, jotta muilta ongelmilta vältyttäisiin.
Monialaisena yhteistyönä tuotetussa esittelyvideossa konkretisoidaan röntgenhoitajan työnkuvaa ja opintoja Oulun ammattikorkeakoulussa (Oamk). Lisäksi siinä kerrotaan röntgenhoitajien työllistymis- ja jatko-opiskelumahdollisuuksia. Oamk toimeksiantajana ja Oulun yliopistollinen sairaala (OYS) kuvauslokaatioiden tarjoajana mahdollistivat röntgenhoitajaopiskelijoiden ja medianomiopiskelijan välisen yhteistyön. Esittelyvideo auttaa Oamkia opintojen markkinoinnissa kertomalla opiskelupaikkaa hakeville koulutuksesta ja sen tarjoamista mahdollisuuksista. Esittelyvideosta kerättiin palautetta sähköisen kyselyn avulla toisilta sosiaali- ja terveysalan opiskelijoilta. Palautteen perusteella esittelyvideo koettiin hyödylliseksi ja laadukkaaksi sekä tarkoitustaan palvelevaksi kokonaisuudeksi. Yhteistyö yli tutkinto-ohjelmarajojen mahdollisti laadukkaan lopputuloksen ja laittoi pohtimaan vastaavan toimintatavan hyödyntämistä muutenkin opinnoissa.
Artikkelia varten haastateltiin yhdeksää 15–18-vuotiasta nuorta. Artikkeli pohjautuu nuorten haastattelussa esiin nousseisiin vastauksiin siitä, miten he ovat kokeneet terveydenhoitajan saatavuuden koronapandemian aikana opiskeluterveydenhuollossa. Haastattelujen perusteella nuoret eivät niinkään nostaneet esiin terveydenhoitajan saatavuuteen liittyviä ongelmia, vaan toivoivat ennemminkin parannuksia tiedon kulkuun ja saatavuudesta informointiin.
Oulun ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan yksikön kaksi lehtoria ja Stuttgartin Duale Hochschule Baden-Württembergin professori toteuttivat yhteisopetusta sosiaalialan opiskelijoille Suomeen ja Saksaan. Opintojakson aiheena olivat erilaiset hyvinvointiyhteiskunnat ja niiden vertailu. Opetusmenetelmänä käytettiin interaktiivista ja yhteistoiminallista verkko-opetusta. Toteutuksen onnistumista arvioitiin Webropol-kyselyllä. Kyselyyn vastasi 56 prosenttia opintojaksolle osallistuneista ja tulosten perusteella opintojakso koettiin hyödyllisenä. Tässä julkaisussa tuodaan esille kansainvälisen yhteisopettajuuden haasteet ja mahdollisuudet yhteistoiminallisessa oppimisessa ja interaktiivisessa opetuksessa, sekä mahdolliset kehittämiskohteet. Julkaisun tavoitteena on toimia myös inspiraationa osallistua kansainväliseen yhdessä oppimiseen.
SILTA-hankkeen tekemän kyselyn mukaan ammatillista perustutkintoa suorittavan opiskelijan tietoisuus opintojen aikaisista korkeakouluopinnoista eli niin kutsutuista väyläopinnoista on vähäistä. Ammattikorkeakouluopinnot nähdään kuitenkin jatko-opinto mahdollisuutena ja tietoisuutta lisäämällä ammatillisen toisen asteen opiskelijoiden sujuvaa siirtymistä korkeakouluopintoihin voidaan parantaa. Tulevaisuuden työelämän vaatimuksista ja muutoksista on hyvä tiedottaa opiskelijaa, jotta korkeakouluihin hakeutuminen nähtäisiin mielekkäänä vaihtoehtona ammatillisen tutkinnon jälkeen. Moni opiskelija miettii, millaista on opiskella korkeakoulussa ja miten sinne voi hakeutua. Tiedon on hyvä olla selkeää ja helposti saatavaa, mutta opiskelijat haluavat tietää myös mitä hyötyä ammattikorkeakouluopinnoista on työuralla ja millaisiin tehtäviin ammattikorkeakoulun kautta työelämässä sijoittuu.
Artikkelissa käsitellään toiminnallisena opinnäytetyönä tehtyä videota lannerangan magneettitutkimuksesta. Videossa tuodaan esille röntgenhoitajan työnkuvaa magneettiyksikössä sekä visualisoidaan opiskelijoille tutkimuksen suorittaminen ennen harjoitteluun menoa. Palautekyselyllä kerätyn palautteen mukaan röntgenhoitajaopiskelijat kokivat videon hyödylliseksi ja hyvin toteutetuksi. Video on tehty Oulun yliopiston ja Oulun ammattikorkeakoulun Lääketieteellisen kuvantamisen opetus- ja testilaboratorio -kehittämishankkeessa, jota rahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR).
Artikkelissa kuvataan työyhteisö hyötymistä esihenkilön kulttuurisen osaamisen kehittymisestä. Artikkeli perustuu Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) KulttuuriOsaaja-hankkeessa luotuun MOOC-koulutukseen Monikulttuurinen johtaminen sosiaali- ja terveysalalla, missä esihenkilöitä tuetaan heidän kulttuurisessa osaamisessaan, työyhteisön positiivisen ilmapiirin luomisessa ja maahanmuuttajataustaisten sairaanhoitajien sitouttamisessa työyhteisöön. Maahanmuuttajataustaisten sairaanhoitajien ja sairaanhoitajaopiskelijoiden integraatioon ovat yhteydessä kotoutuminen, työllistyminen ja sopeutuminen. Esihenkilö voi tukea integraatiota perehtymällä johtamisosaamiseen, tunneälykkyyden merkitykseen, koulutus- ja työperäiseen maahanmuuttoon, kulttuurisen osaamisen osa-alueisiin, positiivisen ilmapiirin ominaispiirteisiin, kielitaidon kehittymisen tukemiseen sekä perehdytyksen merkitykseen. Kun esihenkilön kulttuurinen osaaminen kehittyy, osaa hän huomioida yksilölliset tarpeet jo suunnitellessaan maahanmuuttajataustaisten sairaanhoitajien perehdytystä. Tämä edistää työtyytyväisyyttä ja luo positiivista ilmapiiriä työyhteisöön.