Category Sosiaali ja terveys
Artikkelin lähtökohtana on kirjoittajien asiantuntijatyö FOKUS työhyvinvoinnin johtamiseen -hankkeessa. Työhyvinvoinnin perusta on hyvässä johtamisessa. Työnantajan myönteinen suhtautuminen työhyvinvointiin, strategiset linjaukset ja aktiivinen toiminta sen edistämisessä ovat keskeisiä. Työn mielekkyyden kokemus on työhyvinvoinnin ydinasioita ja siihen liittyy kokemus luottamuksesta ja osallistumisen mahdollisuuksista. Yhteiskehittämisen ytimen muodostavat tasavertainen osallistuminen ja ideoiden vapaa esittäminen. Sen toteutumiseen tarvitaan luovuutta edistävä, luottamuksellinen ja turvallinen tilanne. Esimerkkejä onnistuneista työhyvinvoinnin johtamisen toteutuksista yhteiskehittämistä hyödyntäen on tärkeää julkaista, jotta hyviä käytäntöjä voi hyödyntää. Onnistuneeseen työhyvinvoinnin johtamiseen kuuluu työhyvinvoinnin kysymysten linkittäminen tulosta tuottaviin työ- ja toimintaprosesseihin. Työelämän tuloksellisuus on merkittävä FOKUS-hankkeessa, jossa kehitetään yritysten ja organisaatioiden käyttöön työhyvinvoinnin johtamisen arvioinnin ja kehittämisen työkalu.
Kehonulkoinen happeuttamishoito eli ECMO-hoito on sairaanhoitajan vaativaa osaamista tehohoidossa. ECMO-hoitoa toteutetaan sydänkirurgiassa käytettävästä sydänkeuhkokoneesta kehitetyllä laitteistolla ja sitä käytetään kriittisesti sairaan potilaan hengitys- ja/tai verenkiertovajauksen tukihoitona. Hoidon haastavuuden vuoksi teho-osastojen ECMO-hoitoa toteuttavat sairaanhoitajat ovat työhönsä kouluttautuneita kokeneita tehosairaanhoitajia. ECMO-hoidossa kohdattavien nopeiden tilanteiden ratkaiseminen vaatii tehohoitajalta osaamista ja jatkuvaa tilanteiden hallintaa. Tätä varten YAMK-opintojen opinnäytetyönä kehitettiin kirjallisuuskatsausta hyödyntäen ratkaisukaavio helpottamaan ECMO-koulutetun sairaanhoitajan päätöksentekoprosessia. Ratkaisukaavion sisällöt liittyvät ECMO-laitteeseen, kanyyleihin ja ECMO-kiertoon liittyviin haasteisiin, antikoagulaatioon liittyviin haasteisiin, ECMO:n aiheuttamiin vaikutuksiin lääkehoidossa, kuntouttamiseen ja perushoitoon liittyviin haasteisiin sekä hoitajan ammattitaitoon kohdistuviin haasteisiin.
Angiografiaa ja aseptiikkaa käsittelevän virtuaalisen oppimismateriaalin tuottamisessa on potentiaalia. Moniammattisessa yhteistyössä tuotettu virtuaalinen oppimismateriaali palvelee sekä Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) röntgenhoitajaopiskelijoita että Oulun yliopistollisen sairaalan (OYS) angiografiatoiminnan henkilökuntaa. Työ toteutettiin maksuttomaan Wix-verkkosivustopohjaan. OYS:n radiologi ja asiantuntijaröntgenhoitajat jakoivat tietotaitoaan, ja yhdessä pohdittiin ja kehitettiin virtuaaliselle oppimisympäristölle raamit. Videokuvaaminen ja valokuvaus toteutettiin OYS:n angiografiayksikössä. Virtuaaliselle oppimisympäristölle asetetut laatukriteerit; sivuston laadukas ulkoasu ja sisältö sekä käytettävyys ja hyödyllisuus saavutettiin palautekyselyn perusteella erinomaisesti. Virtuaalisen oppimismateriaalin merkitys röntgenhoitajaopiskelijoille on toimia perusopintoja tukevana lisämateriaalina ja OYS:n angiografiayksikön uuden henkilöstön kouluttamis- ja perehdytysmateriaalina.
Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus on Suomessa laissa säädeltyä ja sen toteutumista valvotaan. Lainsäädännöstä ja valvonnasta huolimatta Suomessa on edelleen paljon epätasa-arvoa ja sukupuolinen segregaatio on suuri ongelma niin kouluissa kuin myös työpaikoilla. Kasvatuksessa tulisi pyrkiä sukupuolisensitiivisyyteen ja sukupuolitietoisuuteen, jotta edelleen vallalla olevasta stereotyyppisestä sukupuoliroolituksesta päästäisiin kohti tasa-arvoisempaa tulevaisuutta. Sukupuolisensitiivisessä kasvatuksessa ja opetuksessa lapsen ja nuoren sukupuoli huomioidaan ja tunnistetaan eri sukupuolten edustajien eriävät tarpeet sekä vallalla olevat sukupuolinormit ja oletukset, joita yritetään purkaa. Sukupuolinormien ja roolien toteuttamisen sijaan tuodaan esille näkökulmaa siitä, että jokainen lapsi ja nuori on ainutlaatuinen eikä ole yhtä oikeaa tapaa olla tietyn sukupuolen edustaja.
Nuorten psyykkisen hyvinvoinnin heikentyminen ja lisääntyneet mielenterveyden häiriöt ovat olleet laajasti esillä mediassa koronavirusepidemian aikana. Useat eri tahot ovat tuottaneet tutkimustietoa koronarajoitusten ja etäopiskelun vaikutuksista nuorten hyvinvointiin. Psyykkisen tuen tarjoaminen matalankynnyksen palveluina edistää hyvinvointia ja ehkäisee ongelmien laajenemista. Artikkeli perustuu opinnäytetyöhön, jonka tuloksista käy ilmi koronarajoitusten heikentävä vaikutus nuorten psyykkiseen hyvinvointiin ja oppimiseen. Vaikutus ei kuitenkaan tämän tutkimuksen mukaan ollut niin suuri kuin useimmat muut tutkimukset osoittavat. Tuen tarjoamisessa ja sen kohdentamisessa nuoriin oli haasteita, joita opetus- ja oppilashuollon henkilöstön sekä sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ammattilaisten tulee jatkossa kehittää.
Artikkeli perustuu ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opiskelijoiden monialaisen vapaasti valittavan opintojakson tehtävään, jossa kuvattiin ja pohdittiin laadullisen tutkimuksen metodologisia valintoja. Artikkeliin valittiin tarkasteltavaksi kaksi väitöskirjaa ja kaksi ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon (YAMK) opinnäytetyötä. Väitöskirjojen lähestymistavat olivat fenomenologis-hermeneuttinen ja narratiivinen. Toisessa YAMK-opinnäytetyössä hyödynnettiin palvelumuotoilun prosessia ja toisessa keskeisellä sijalla olivat haastattelut. Tarkasteltujen laadullisten tutkimusten avulla lähestyttiin aiheita, joita on tutkittu hyvin vähän, mikä on ominaista laadulliselle tutkimukselle. Tutkimukset tuottavat uutta tietoa palveluiden kehittämiseen asiakkaiden itsensä sanoittamana. Käytetyt laadulliset tutkimusmenetelmät ovat tarkastelluissa tutkimuksissa edistäneet sekä palveluiden kehittämistä että uusien palveluiden laatua. Laadullisille tutkimusmenetelmille ominainen asiakaslähtöisyys ja ihmisläheisyys syventävät ymmärrystä tutkittavien ilmiöiden vaikutuksista niihin ihmisiin, joita ne koskevat. Tätä voidaan pitää hyvänä lähtökohtana palveluiden laadun kehittämiselle.
Tehohoito on rankka kokemus potilaalle sekä hänen omaisilleen. On tärkeä turvata laadukas ja asiakkaan tarpeet kohtaava tehohoito. Tehohoidon jälkeen tulisi pyrkiä auttamaan potilasta mahdollisuuksien mukaan ja tarjota tehohoidon jälkiseurantapoliklinikkakäyntiä ja toivottavasti tulevaisuudessa myös osalle tehohoidon läpikäyneitä potilaita on tarjolla sopeutumisvalmennuskurssi. Tavoite on, että asiakkaiden hoidosta tehohoidon jälkeen vastaavat tehohoidon ammattilaiset. Heidän ammattitaitoaan tulisi hyödyntää myös tehohoidon sopeutumisvalmennuskurssilla, ja he ovat parhaita ammattilaisia vastaamaan tehohoitoon liittyviin kysymyksiin. Yhteistyö eri ammattiryhmien kanssa takaa parhaan mahdollisen hoidon tehohoidon jälkeen.
Aineistona artikkelissa on 248 Oulun yliopistollisen sairaalan tehohoidon jälkiseurantapoliklinikan asiakaspalautetta. Palautteiden monivalintakysymykset analysoitiin määrällisesti, ikäluokka, sukupuoli ja koulutustaso ristiintaulukoitiin osan kysymysten kanssa. Kyselyn avoimet kohdat analysoitiin laadullisesti induktiivista sisällön analyysiä käyttäen.
Työ ulkomailla antaa mahdollisuuden oppia uusia ammatillisia, kielellisiä ja sosiaalisia taitoja sekä näkökulmia ammatillisen kehittymisen mahdollisuuksiin. Röntgenhoitajan työ Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa on hyvin samankaltaista. Alan tekninen kehitys ja potilaskeskeisen hoidon toteuttamisen reunaehdot monimuotoistuvat. Ammatillisen jatko- ja täydennyskoulutuksen yhtenäistäminen, työyhteisöjen monimuotoisuuden ja monikulttuurisuuden tukeminen sekä moniammatillisen yhteistyön edistäminen ovat olennaisia osia röntgenhoitajan ammatillisen kehittymisen edistämisessä.
Optometristin työ edellyttää lääketieteellistä osaamista. Koulutukseen hakiessa alan teknisyys voi olla paremmin tiedossa, kuin sen lääketieteellinen osuus. Laillistetulla optometristilla on rajattu lääkkeenmääräämisoikeus. Saadakseen oikeuden tulee jokaisen opiskelijan suorittaa erilaisia farmakologian eli lääkeaineiden opintojaksoja. Ensimmäisenä vuotena tutustutaan yleisimpiin lääkeaineisiin ja toisena opiskeluvuotena opiskellaan silmän farmakologiaan. Optometristin tulee osata erilaisten lääkeaineiden käyttö silmän tutkimisen apuvälineenä, tietää lääkeaineiden toimintaperiaatteita ja vasta-aiheita. Näiden avulla pystytään tutkimaan silmää entistä tarkemmin ja voidaan havaita erilaisia muutoksia silmässä.
Hankkeessa kehitettiin mittari näyttöön perustuvan toiminnan tutkimiseen työterveyshuollon kontekstissa (NPTTH-kysely©). Valmistuneella kyselymittarilla selvitettiin työterveyslääkäreiden ja työterveyshoitajien (n = 524) osaamista ja asenteita näyttöön perustuvan toiminnan osalta sekä toiminnan organisoitumista suomalaisissa työterveyshuolloissa. Kyselytutkimuksen tulosten mukaan työterveyshuolloissa pidetään tärkeänä, että oma toiminta ja työterveyshuollon toiminta sekä toimintaohjeet perustuvat näyttöön. Organisaatioiden tarjoaman tuen suhteen on parannettavaa. Kyselytutkimukseen vastaajat itse toivoivat näyttöön perustuvan toiminnan avuksi selkeitä ja yhtenäisiä toimintaprosesseja ja käytäntöjä. He toivoivat myös, että näyttöön perustuva tieto olisi jatkuvasti esillä työpaikan kokouskäytänteissä ja että tietojärjestelmät toisivat tiedon päätöksentekotilanteisiin. Tutkimushankkeessa tuotettiin seuraavat toimintamallit työterveyshuolloissa sovellettavaksi: 1) näyttöön perustuvan työterveyshuollon malli (NPTTH), 2) työterveyshuollon näyttöön perustuvan toiminnan moniammatillinen asiantuntijuusmalli (TTH-NPTMA)© ja 3) näyttöön perustuvan toiminnan tarkistuslista (Näyttöavain)©.
Digitaaliset taidot ovat yksi kahdeksasta elinikäisen oppimisen avaintaidosta. Valtakunnallinen perusdigitaitojen osaamismerkistön kehitystyö aloitettiin syksyllä 2019. Työ kesti 2,5 vuotta ja tuloksena syntyi valtava määrä osaamista valtakunnallisen osaamismerkkijärjestelmän kehittämisestä kehityshankkeen varsinaisten tulosten lisäksi. Tämä käsikirja pyrkii avaamaan oleellisimman osan osaamismerkkien kehitystyössä saaduista kokemuksista. Käsikirjan tarkoitus on silottaa tulevien osaamismerkistöjen kehittäjien tietä ja antaa esimerkkejä kehittämistyön vaiheista, käyttöönotosta, käytöstä ja soveltuvuudesta eri kohderyhmissä.
Blogitekstissä kuvataan syksyllä 2021 opinnäytetyönä tehdyn monimenetelmätutkimuksen keskeisimpiä tuloksia Espoon neuvola- ja kouluterveydenhoitajien näkemyksistä potilastietojärjestelmästä ohjelmistopäivityksen jälkeen. Tutkimusaineisto kerättiin kyselynä ja yksilöhaastatteluilla.
Opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä tietoa potilastietojärjestelmän käyttäjäkokemuksesta, vertailla saatuja tuloksia aikaisempiin tutkimustuloksiin, arvioida käyttöönottoprojektissa asetettujen hyötytavoitteiden toteutumista sekä kerätä kehittämisehdotuksia.
Tutkimustuloksena oli, että hyötytavoitteiden toteutumiseksi on tärkeää, että ammattilaiset osaavat hyödyntää ohjelmiston uusia ominaisuuksia työssään. Käyttöönottokoulutukseen osallistuminen ei takaa potilastietojärjestelmän edistynyttä käyttöä. Perehdytystä ja koulutusta tulee edelleen kehittää etenkin etätoteutuksissa. Tutkimuksessa havaittiin, että neuvola- ja kouluterveydenhoitajilla oli erilainen näkemys järjestelmästä ohjelmistopäivityksen jälkeen. Käyttäjäkokemukseen vaikuttaa ammatin lisäksi työnkuva. Potilastietojärjestelmiä kehitettäessä käyttäjien näkökulma ja organisaation toimintaympäristö olisi huomioitava nykyistä paremmin.
Oulun ammattikorkeakoulu on mukana Pohjois-Pohjanmaalle toteutettavassa ESR-rahoitteisessa Väkevä-hankkeessa, jossa alueelle laaditaan uudistunut maakunnallinen yrittäjyyskasvatusstrategia. Loka-marraskuun 2021 aikana tehtyjen tutkintovastaavien haastattelujen avulla kartoitettiin nykytilaa siitä, miten yrittäjyyskasvatus näyttäytyy opetussuunnitelmissa ja millaisia ajatuksia yrittäjyyskasvatuksesta, kestävästä kehityksestä, kansainvälisyydestä ja digitalisaatiosta tutkintovastaavilla on. Haastattelujen perusteella yrittäjyyskasvatusta pidettiin tärkeänä ja sitä toteutetaan monella tapaa. Kansainvälisyyden koettiin toteutuvan yrittäjyysopinnoissa muun muassa yhteisten projektien, yritysideoiden, kotikansainvälistymisen, englanninkielisten tutkinto-ohjelmien ja opiskelijavaihdon kautta. Digitalisaation koettiin sisältyvän kiinteästi opetukseen ja työelämään. Digitalisaation kehittyminen on niin nopeaa, että haasteeksi koettiin niiden haltuunotto opetuksessa ja työelämätaidoissa. Kestävä kehitys näyttäytyy läpileikkaavana ja vahvana teemana opetussuunnitelmassa ja opetuksen käytänteissä. Kestävä kehitys nähtiin olevan vahvassa muutoksessa ja sen merkitys korostuu edelleen.
Monipuolinen sosiaali- ja terveysalan ylempien ammattikorkeakoulututkinto-ohjelmien tarjonta Oamkissa, sen kehittämisnäkökulmat ja valmistuvien osaaminen ovat keskeisiä teemoja tässä kolumnisarjassa. Sisällöt ovat ajankohtaisia uuden Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen näkökulmasta vuonna 2022, jolloin ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot täyttävät 20 vuotta. Soten YAMK-tutkinnot tutuiksi -kolumnisarjaa jatkavat kirjoituksellaan yliopettajat Liisa Kiviniemi ja Aino-Liisa Jussila.
Teknologiset ratkaisut voivat mahdollistaa ammattilaisille uusia tapoja toteuttaa parempaa ikääntyneiden ihmisten palvelua ja hoitoa. Hyvinvointi- ja terveysteknologioiden käyttöönottoa ja käyttöä tulisi tukea ja edistää niin, että teknologiaa saadaan hyödynnettyä ikääntyneiden palveluiden asiakastyössä. Artikkeli perustuu Oulun ammattikorkeakoulun Master-tutkinnossa tehtyyn opinnäytetyöhön, jossa selvitettiin hoitotyöntekijöiden kokemuksia ja näkemyksiä teknologian käyttöönotosta ja käytöstä asiakastyössä tehostetussa palveluasumisessa. Tutkimustuloksissa nousi seitsemän osa-aluetta: teknologian tuottama lisäarvo, teknologian käytettävyys, teknologian käyttömahdollisuudet, yksilölliset tekijät, perehdytys, resurssit sekä yhteiset toimintakäytännöt. Tutkimustulosten perusteella nousseista tarpeista toteutettiin teknologiaviikko tehostetussa palveluasumisessa. Viikolla hoitotyöntekijöillä oli mahdollisuus itsenäiseen teknologioihin tutustumiseen ja perehdytykseen niiden käyttöönottamiseksi ja käyttämiseksi.
Sosiaali- ja terveysala digitalisoituu vauhdilla ja digitaalisten palveluiden tarve kasvaa, minkä vuoksi käyttäjien tarpeet huomioiva asiakaslähtöinen yhteiskehittäminen on yhä tärkeämpää. Tässä artikkelissa esitellään asiantuntijavideo, jossa tuodaan esille kirjallisuuskatsauksen tuottamia keskeisiä teemoja asiakaslähtöisestä yhteiskehittämistä. Kirjallisuuskatsaus tarjosi ajankohtaista ja luotettavaa tietoa sosiaali- ja terveysalan digitaalisten palveluiden yhteiskehittämisestä. Kirjallisuuskatsauksen tuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi yhteiskehittämiseen keskittyvissä hankkeissa tai projekteissa. Lisäksi kirjallisuuskatsauksen tuloksista voidaan työstää työpaikalle toimintamalli, jonka kehittämisprosessissa kaikki tärkeät osa-alueet tulevat huomioiduksi. Asiantuntijavideolla on monta hyödynsaajaa, sillä sitä pystytään vapaasti jakamaan sosiaalisessa mediassa. Asiantuntijavideota voidaan hyödyntää esimerkiksi opetus- tai koulutustarkoituksessa tai alustuksena aiheeseen liittyen. Tulokset osoittavat, että yhteiskehittäminen vaatii onnistuakseen asiakkaan asiantuntijuuden hyödyntämisen. Yhteiskehittäminen tavoittelee muutosta, niin palveluiden kuin organisaatioiden sekä johtamiskulttuurin suhteen. Yhteistyö eri toimijoiden kesken ja todellisista asiakkaan tarpeista lähtevä kehittäminen ovat tärkeitä elementtejä. Onnistuakseen yhteiskehittäminen vaatii johdon vahvan tuen.
Monipuolinen sosiaali- ja terveysalan ylempien ammattikorkeakoulututkinto-ohjelmien tarjonta Oamkissa, sen kehittämisnäkökulmat ja valmistuvien osaaminen ovat keskeisiä teemoja tässä kolumnisarjassa. Sisällöt ovat ajankohtaisia uuden Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen näkökulmasta vuonna 2022, jolloin ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot täyttävät 20 vuotta. Soten YAMK-tutkinnot tutuiksi -kolumnisarjaa jatkavat kirjoituksellaan yliopettaja Jukka Jauhiainen, yliopettaja Merja Männistö ja lehtori Karoliina Paalimäki-Paakki.
Tässä kokoomateoksessa esitetään Sote-alan osaava työvoima, muuttuvat osaamistarpeet (OSMU) -hankkeen toteuttama palvelumuotoilun monivaiheinen prosessi ja siinä käytetyt menetelmät määrittely-, tutkimus- ja suunnitteluvaiheessa. Hankkeessa aivoverenkiertohäiriötä (AVH) sairastavan hoitopolulla tarvittavan osaamisen kehittämistä toteutettiin monivaiheisella, ihmislähtöisellä palvelumuotoilun prosessilla, johon osallistui sairastuneita, heidän läheisiään sekä ammattilaisia ja esihenkilöitä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiristä, Oulun kaupungista, Oulunkaaresta sekä Oulun Eteläisen kunnista. Myös Aivoliiton edustajia sekä sosiaali- ja terveysalan opettajia osallistui yhteiskehittämiseen.
Monipuolinen sosiaali- ja terveysalan ylempien ammattikorkeakoulututkinto-ohjelmien tarjonta Oamkissa, sen kehittämisnäkökulmat ja valmistuvien osaaminen ovat keskeisiä teemoja tässä kolumnisarjassa. Sisällöt ovat ajankohtaisia uuden Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen näkökulmasta vuonna 2022, jolloin ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot täyttävät 20 vuotta. Soten YAMK-tutkinnot tutuiksi -kolumnisarjaa jatkavat kirjoituksellaan lehtori Eija Hautala ja yliopettaja Heidi Ruotsalainen.
Monipuolinen sosiaali- ja terveysalan ylempien ammattikorkeakoulututkinto-ohjelmien tarjonta Oamkissa, sen kehittämisnäkökulmat ja valmistuvien osaaminen ovat keskeisiä teemoja tässä kolumnisarjassa. Sisällöt ovat ajankohtaisia uuden Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen näkökulmasta vuonna 2022, jolloin ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot täyttävät 20 vuotta. Soten YAMK-tutkinnot tutuiksi -kolumnisarjaa jatkaa kirjoituksellaan yliopettaja Kati Immonen.
Vankkuri-hanke toimii Oulun eteläisellä alueella mahdollistaen erityislapsille ja -nuorille normaalia osallisuutta ja toimintaa yhteiskunnassamme. Julkaisu kertoo kyselytutkimuksesta, jossa selvitettiin Vankkuri-hankkeen toimintaan sen toimintakaudella 2017–2021 osallistuneiden erityislasten ja -nuorten vanhempien kokemuksia hankkeen toiminnasta ja sen tavoitteiden saavuttamisesta. Kyselyn aineisto kerättiin Webropol-kyselyn avulla, ja siihen vastasi 32 henkilöä. Tuloksista käy ilmi, että hankkeen toiminnalla koettiin olleen myönteisiä vaikutuksia lasten ja nuorten sosiaalisiin vuorovaikutussuhteisiin sekä perheiden jaksamiseen. Vankkuri-hankkeen ansiosta perheet olivat saaneet tietoa heille kuuluvista palveluista, ja toiminta oli mahdollistanut lapsille ja nuorille erilaisia leirejä, tapahtumia ja kannustanut heitä kokeilemaan uusia taitoja. Vastaajat kokivat, että Vankkuri-hanke oli tukenut heidän vanhemmuuttaan erityislasten ja -nuorten vanhempina merkittävästi, ja että toiminnan jatkumiselle oli yhä tarvetta.
Oulun ammattikorkeakoulussa (Oamk) opetussuunnitelmia kehitettiin ensimmäistä kertaa kilpailun muodossa lukuvuonna 2021–2022. OPStart tulevaisuuteen -kilpailu innosti monia Oamkin opettajia osallistumaan erilaiseen tapaan tehdä kehittämistyötä. Kilpailussa esitetyt ideat toivat esiin uudenlaisia pedagogisia toteutustapoja. Kilpailu antoi arvostusta opettajien työlle.
Artikkelissa käsitellään Peruspalvelukuntayhtymä Kallion tehostetun palveluasumisen hoitohenkilökunnalle toteutettua tutkimuksellista kehittämistyötä. Tavoitteena on osaava ikääntyneen hoitotyötä toteuttava hoitohenkilökunta asiakaslähtöisessä hoitokulttuurissa tehostetussa palveluasumisessa. Tutkimusosassa selvitettiin osaamista ikääntyneen hoitotyössä. Lisäksi selvitettiin esihenkilöiden arvioimana oman yksikön hoitohenkilökunnan osaamista ja vertailtiin esihenkilöiden arvioita hoitohenkilökunnan arvioihin omasta osaamisestaan. Tutkimustulokset osoittivat, että hoitohenkilökunnan osaaminen oli pääasiallisesti riittävää useilla osaamisen alueilla. Kehittämisosion tarkoituksena oli laatia hoitohenkilökunnalle osaamista vahvistava koulutussuunnitelma, joka syntyi yhteistoiminnallisen kehittämisen tuloksena. Kehittämisvaiheeseen valittiin ne tutkimustulokset, joissa oli vaihtelua hoitohenkilökunnan ja esihenkilöiden arvioinnissa tai osaamistaso oli matala. Koulutussuunnitelmaan siirtyneitä osaamisalueita olivat asiakaslähtöisyyden syveneminen, arvostavan kohtaamisen kehittyminen, turvallisuuskulttuurin syveneminen ammatillisessa osaamisessa, asukkaan arjen rikastuttaminen palveluasumisessa, yhteisöllisyyden rakentuminen sekä työyhteisötaitojen kehittyminen hoitotyössä.
Monipuolinen sosiaali- ja terveysalan ylempien ammattikorkeakoulututkinto-ohjelmien tarjonta Oamkissa, sen kehittämisnäkökulmat ja valmistuvien osaaminen ovat keskeisiä teemoja tässä kolumnisarjassa. Sisällöt ovat ajankohtaisia uuden Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen näkökulmasta vuonna 2022, jolloin ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot täyttävät 20 vuotta. Soten YAMK-tutkinnot tutuiksi -kolumnisarjaa jatkavat kirjoituksellaan lehtorit Minna Vanhanen ja Sanna Ronkainen.
Sosiaali- ja terveysalalla osaamisen johtaminen on tunnistettu tekijäksi, jolla voidaan muun muassa edistää organisaation kilpailukykyä sekä lisätä alan veto- ja pitovoimaa. Johtajien osaaminen on merkittävä tekijä organisaation osaamisen johtamisen prosessin onnistumisessa. Tässä artikkelissa tiivistetään tutkittua tietoa johtajien osaamisen johtamisosaamisesta sosiaali- ja terveysalan sekä liiketalouden alan toimintaympäristöissä. Tutkimukset on haettu hyödyntäen monitieteisiä sekä lääke- ja hoitotieteen ja kauppa- ja taloustieteiden tietokantoja. Tulosten mukaan kehittämällä määrätietoisesti ja johdonmukaisesti johtajien osaamisen johtamisosaamista voidaan työyhteisöissä edistää osaamista, työhyvinvointia ja tuottavuutta sekä vaikuttaa myönteisesti alan kilpailukykyyn sekä veto- ja pitovoimaan. Lisäksi kehittämällä henkilöstön osaamista voidaan parantaa palveluiden ja hoidon laatua.
Artikkelissa kuvataan Covid-19-pandemian aiheuttamien poikkeusolojen vaikutusta lapsiperheiden hyvinvointiin vanhempien kokemana. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastattelemalla (n=5) lapsiperheiden vanhempia. Tutkimuksen mukaan poikkeusolojen aiheuttamat muutokset arjessa vaikuttivat lapsiperheiden hyvinvointiin kokonaisvaltaisesti. Muutoksia ilmeni perheen elintasossa, yhteisösuhteissa sekä perheen itsensä toteuttamisessa. Perheen suojaaviksi tekijöiksi koettiin toimiva parisuhde, perheen yhteinen aika sekä töiden tekeminen. Kuormittaviksi tekijöiksi koettiin tukiverkon puute, epätietoisuus koronatilanteesta, työtilanteiden muuttuminen, sosiaalisten kontaktien vähyys sekä sosiaalinen media. Vanhemmat olisivat toivoneet sekä keskusteluapua että konkreettista kotiapua sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisilta, sillä poikkeusolojen aikana lapsiperheille kasautui kuormittavia tekijöitä huomattava määrä lyhyessä ajassa. Tulevaisuudessa vastaavanlaisissa poikkeusoloissa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten on tärkeää huomioida perheiden muuttunut tilanne ja vahvistaa perheiden resilienssiä.
Bioanalyytikko on terveydenhuollon ammattilainen, jonka työtehtäviin kuuluu muun muassa verenkuvatutkimusten analysointi. Vaikka laboratorion analyysilaitteistot ovat hyvin luotettavia, manuaalista näytteiden mikroskopointia tarvitaan yhä ammattitaidon ylläpitämiseksi muun muassa laitevikatilanteissa. Opiskelijoiden projektityönä valmistettiin veren sivelyvalmisteita opetuskäyttöön, jotta tulevilla bioanalyytikko-opiskelijoilla on käytössään hyvälaatuista opiskelumateriaalia. Vapaaehtoisilta otetut verinäytteet analysoitiin Oulun ammattikorkeakoulun Kontinkankaan kampuksen laboratorion Sysmex-verenkuva-analysaattorilla. Tämän jälkeen samoista näytteistä valmistettiin mikroskopoitavat objektilasit, jotka värjättiin May-Grünwald-Giemsa-värjäyksellä. Projektityön lopputuloksena syntyi 120 kappaletta May-Grünwald-Giemsa-värjättyä ja peitinlasilla päällystettyä veren sivelyvalmistetta sekä samojen näytteiden verenkuvatulosteet tulosten vertailua varten.
Monipuolinen sosiaali- ja terveysalan ylempien ammattikorkeakoulututkinto-ohjelmien tarjonta Oamkissa, sen kehittämisnäkökulmat ja valmistuvien osaaminen ovat keskeisiä teemoja tässä kolumnisarjassa. Sisällöt ovat ajankohtaisia uuden Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen näkökulmasta vuonna 2022, jolloin ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot täyttävät 20 vuotta. Soten YAMK-tutkinnot tutuiksi -kolumnisarjaa jatkaa kirjoituksellaan yliopettaja Merja Männistö.
Seksuaalisuutta loukkaava väkivalta on väkivaltaa, joka loukkaa henkilön seksuaalista itsemääräämisoikeutta. Se voi olla psyykkistä, fyysistä tai sosiaalista väkivaltaa. Se voi olla joko läheisen, tuttavan tai tuntemattoman tekemää. Uhriksi voi joutua niin naiset, kuin miehet. Tilastot kertovat naisten kokeneen miehiä enemmän seksuaalisuutta loukkaavaa väkivaltaa. Seksuaalisuutta loukkaavaa väkivaltaa kokeneen kumppanille koottua tietoa ei ole tarpeeksi ja helposti saatavilla. Artikkelissa tuodaan esille aihetta ja nostetaan asiaa yhteiskunnallisesti esille. Se antaa tietoa seksuaalisuutta loukkaavasta väkivallasta ja lisää työkaluja asian huomioon ottamiseen ja käsittelemiseen parisuhteessa. Tietoperustana käytettiin tutkimusartikkeleita ja alan kirjallisuutta.
Oamkissa vietetään digipedagogiikan teemavuotta, jonka aikana luodaan valmiuksia muutoksen kohtaamiseen. Digipeda-kolumnisarjaa jatkaa kirjoituksellaan digimentorina toimiva lehtori Ulla Reinikainen.
Röntgenhoitajan opinnot antavat valmiudet työskennellä myös teollisuudessa, kuten ydinvoimalaitoksessa. Ydinvoimalaitoksessa röntgenhoitajan työnkuva voi vaihdella jätepuolelta säteilyvalvonnan tehtäviin. Röntgenhoitajaopiskelija voi suorittaa syventävän harjoittelujakson ydinvoimalaitoksessa. Harjoittelujakson tavoitteena on tarkastella organisaation säteilyturvallisuuskulttuuria. Janne Savolaisen harjoittelu Loviisan ydinvoimalaitoksessa koostui laitoksen eri tilojen esittelyistä ja luennoista. Harjoittelusta ydinvoimalaitoksessa opiskelija saa parhaan oppimiskokemuksen, jos hänellä on jo hieman teoriatietoa ydinvoimalaitoksen toiminnasta ennen harjoittelun alkua. Savolainen kokee, että täysin toisenlaisessa säteilyä hyödyntävässä organisaatiossa vierailu avarsi hänen näkemystään hyvästä säteilyturvallisuudesta ja sen organisoinnista.
Monipuolinen sosiaali- ja terveysalan ylempien ammattikorkeakoulututkinto-ohjelmien tarjonta Oamkissa, sen kehittämisnäkökulmat ja valmistuvien osaaminen ovat keskeisiä teemoja tässä kolumnisarjassa. Sisällöt ovat ajankohtaisia uuden Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen näkökulmasta vuonna 2022, jolloin ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot täyttävät 20 vuotta. Soten YAMK-tutkinnot tutuiksi -kolumnisarjaa jatkaa kirjoituksellaan yliopettajat Kati Päätalo ja Liisa Kiviniemi.
Lapsiin kohdistuneiden seksuaalirikosten määrä on ollut kasvussa Oulussa. Lisääntyneiden seksuaalirikosten seurauksena Ouluun perustettiin turvallinen Oulu -hanke, jonka päätavoitteena on lapsiin kohdistuneiden seksuaalirikosten ehkäiseminen sekä lasten tunne- ja turvataitojen vahvistaminen. Riittävän varhain aloitettu ja läpi nuoruuden jatkuva laadukas tunne- ja turvataitokasvatus on yksi merkittävä tekijä seksuaalirikosten ennaltaehkäisyssä. Julkaisun tarkoituksena on tuoda lisänäkyvyyttä opinnäytetyöllemme sekä sen käsittelemälle aiheelle lapsiin kohdistuvista seksuaalirikoksista ja niiden ennaltaehkäisystä tunne- ja turvataitojen keinoin. Aineistona on käytetty opinnäytetyötämme, tutkimuksia ja artikkeleita sekä järjestöjen verkkosivuja. Opinnäytetyön tiedonhankintamenetelmänä on käytetty laadullista tutkimusta, jossa haastateltiin kouluterveydenhoitajia. Tutkimuksen perusteella turvataitokasvatuksen tarve on lisääntynyt Oulussa ja se tuo mukanaan haasteita kouluterveydenhoitajien työlle.
VIREESSÄ viritysopas nuorille ja heidän kanssaan toimiville aikuisille on käytännöllinen toimintamalli, joka pohjautuu tutkittuun tietoon turvallisuuden kokemuksen ja tunnesäätelytaitojen merkityksestä oppimiseen. Oppaan teemat ja niihin liittyvät tehtävät ovat syntyneet nuorten kokemustiedon pohjalta. VIREESSÄ-toimintamallia voi toteuttaa kokonaisuutena toteuttaen teemojen mukaista rakennetta, mutta suositeltavaa olisi tapaamiskerroilla toimia ryhmän vireystilan mukaisesti muun muassa virittäviä tehtäviä valittaessa. Yhteinen matka on parhaimmillaan silloin, kun ohjaaja ja nuoret tutkivat yhdessä avoimin mielin ryhmässä tapahtuvia asioita tässä ja nyt. Turvallista matkaa!
Monipuolinen sosiaali- ja terveysalan ylempien ammattikorkeakoulututkinto-ohjelmien tarjonta Oamkissa, sen kehittämisnäkökulmat ja valmistuvien osaaminen ovat keskeisiä teemoja tässä kolumnisarjassa. Sisällöt ovat ajankohtaisia uuden Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen näkökulmasta vuonna 2022, jolloin ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot täyttävät 20 vuotta. Soten YAMK-tutkinnot tutuiksi -kolumnisarjaa jatkaa kirjoituksellaan yliopettaja Anna-Maria Tuomikoski.