Category Sosiaali ja terveys
OSMU-hankkeessa toteutettiin vuoden 2021 aikana monivaiheinen palvelumuotoilun prosessi aivoverenkiertohäiriöön sairastuneen hoitopolun eri vaiheissa tarvittavan osaamisen kehittämiseksi. OSMU-hanke on Oulun ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan yksikön, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin (PPSHP) ja Oulun yliopiston hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusyksikön yhteishanke. Palvelumuotoiluprosessissa ovat mukana myös Oulun kaupungin, Oulunkaaren ja Oulun Eteläisen kuntalaisia ja terveysalan ammattilaisia sekä Aivoliiton edustajia.
Oamkissa vietetään digipedagogiikan teemavuotta, jonka aikana luodaan valmiuksia muutoksen kohtaamiseen. Digipeda-kolumnisarjaa jatkaa kirjoituksellaan tietojenkäsittelyn lehtori Sinikka Viinikka.
Toimivan yhteisöllisen työvuorosuunnittelun edellytyksenä on kaikkien osallistuminen suunnitteluprosessiin. Osallistumista tehostettiin kehittämällä työvuorosuunnittelun toimintoja paremmin käyttäjien tarpeita vastaaviksi palvelumuotoiluprojektin avulla. Työntekijöiden toimintatapoja selvitettiin kyselyn avulla, minkä jälkeen tulokset tiivistettiin ja esitettiin käyttäjäprofiileina. Jokainen käyttäjäprofiili edustaa yhtä työntekijäryhmää, jolla on samankaltaiset tavat toimia työvuorosuunnittelun eri vaiheissa. Käyttäjäprofiilit auttoivat saamaan näkyväksi toiminnan haasteet, joihin lähdettiin yhteiskehittelynä käyttäjien kanssa etsimään ratkaisuja. Tuloksena luotiin erilaisia parannuksia ja uusia toimintamalleja työyhteisön käyttöön.
Osaamisen ja osuvien harjoittelumahdollisuuksien ja -paikkojen varmistaminen on yhteinen haaste koulutukselle
ja palvelujärjestelmälle. Harjoittelukäytänteitä ja harjoitteluympäristöjä kehittämällä luodaan uusia
toimintamalleja varmistamaan tulevaisuuden terveysalan osaajien laadukasta oppimista ja työssä vaadittavia
taitoja. HARKKA-hankkeessa arvioitiin erilaisia harjoitteluympäristöjä sekä innovoitiin ja kokeiltiin etäharjoittelun ja simulaatioiden mahdollisuuksia täydentämään autenttisia hoitoympäristöjä. Raportissa kerrotaan HARKKA-hankkeen tuloksista.
Syöpää sairastavat kohtaavat sairautensa myötä fyysisiä, henkisiä ja sosiaalisia haasteita, jotka voivat heikentää elämänlaatua jopa vuosia hoitojen päättymisen jälkeen. Terveellisillä elintavoilla, kuten liikunnalla, ravitsemuksella ja unella, voidaan merkittävästi vaikuttaa syöpää sairastavien kokonaisvaltaiseen terveyteen hoitojen aikana ja niiden jälkeen. Terveellisten elintapojen tukeminen ja terveyden edistäminen onkin tärkeää syöpää sairastavien kuntoutuksessa. Syöpään sairastuneiden suuri määrä asettaa haasteita terveydenhuollolle, kun tavoitteena on varmistaa syöpäsairauden aikana ja sen jälkeen niin fyysisesti, psyykkisesti kuin sosiaalisestikin täysipainoinen elämä. Terveydenhuollon ammattilaisilla tulisi olla tarvittava tietotaito ja työkalut syöpää sairastavien terveyden edistämistyöhön.
Ammattikorkeakouluopiskelijoille tarjottiin mahdollisuus sisällyttää opintoihinsa kokemus konferenssityöskentelystä, kun Oulussa järjestettyyn kansainväliseen eHealth-konferenssiin haettiin opiskelijoita osaksi järjestäjävastuussa olevaa tiimiä. Oulun ja Lapin ammattikorkeakoulujen opiskelijat työskentelivät hybridimuotoisessa konferenssissa yhdessä Suomen Telelääketieteen ja eHealth-seuran, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin, Oulun yliopiston ja Oulun ammattikorkeakoulun edustajien kanssa. Monipuolisissa työtehtävissä opiskelijat pääsivät haastamaan itseään ja kerryttämään arvokasta työkokemusta muun muassa tiimityöskentelystä. Tässä artikkelissa kuvaillaan opiskelijoiden kokemuksia tapahtumassa työskentelystä ja jaetaan vinkkejä hybridikonferenssin järjestämiseen.
Sosiaalisen median käyttö kasvaa jatkuvasti ja yritykset ovat huomanneet sen toimivan erinomaisena alustana yritysten palveluiden esittelyssä. Videomuotoisen informoinnin on huomattu olevan hyödyllinen tapa ohjata lääketieteellisiin kuvauksiin saapuvia asiakkaita. Magneettikuvauksiin tulevat potilaat saattavat jännittää tulevaa tutkimusta ja kokea hermostuneisuutta, jolloin he eivät välttämättä keskity juuri ennen kuvausta annettuisiin suullisiin ohjeisiin. Eräässä tutkimuksessa sydämen magneettikuvauksen suorittavien röntgenhoitajien mukaan kuvausta edeltävä videomuotoinen ohjaus paransi asiakkaiden magneettikuvauksen aikaista mukavuutta. Tämä artikkeli pohjautuu toiminnalliseen opinnäytetyöhön, jonka tarkoituksena oli tuottaa kaksi suomenkielistä magneetti- ja röntgenkuvantamisesta kertovaa käsikirjoitusta Pohjola Sairaalalle. Toisesta käsikirjoituksesta tuotettiin magneettiesittelyvideo, joka antaa magneettikuvaukseen saapuville asiakkaille mahdollisuuden tutustua kuvaukseen internetin välityksellä.
Etäjohtaminen ja etätyön johtaminen ovat muuttaneet totuttua johtamistapaa terveydenhuollossa. Johtamiseen tarvitaan uudenlaista näkökulmaa, sillä avoimuuteen, tiiviiseen vuorovaikutukseen, yhteisöllisyyteen ja luottamukseen pohjautuva johtamisajattelu ja johtamistapa korostuvat nyt etätyöskentelyn aikakaudella. Luottamus, arvostus, avoimuus, runsas vuorovaikutus ja yhdessä laaditut pelisäännöt ovat tärkeitä elementtejä. Samanaikaisesti johtajien vertaistukiympäristön luominen ja mentori-mentoroitava-menetelmän hyödyntäminen ovat käyttökelpoisia ratkaisuja esimerkiksi jaettaessa tietotaitoa kokeneempien ja aloittelevien johtajien välillä. Keskustelut ja pohdinta johtajien kesken on tärkeää, sillä etäjohtaminen ja etätyön johtaminen saattavat muodostua johtamisen uudeksi ydinosaamiseksi ja organisaatioiden menetystekijäksi.
Magneettitutkimusten määrä lisääntyy terveydenhuollossa. Jotta kallis magneettikuvauslaite on mahdollisimman tehokkaassa käytössä, on ajanvarauksen toimivuudella merkitystä magneettitutkimustoiminnan sujuvuudelle. Kun ajanvaraus siirretään poliklinikoiden henkilökunnalle röntgenhoitajilta, voivat he käyttää työaikansa potilaiden esitietojen tarkistamiseen, vastaanottamiseen ja ohjaamiseen sekä magneettitutkimusten toteuttamiseen ja potilaiden jälkihoitoon. Artikkelissa kuvaillaan, kuinka poliklinikoilta tehty magneettitutkimusajanvaraus toimii kolmessa keskussairaalassa röntgenhoitajan työn näkökulmasta.
Onnistuneita asioita poliklinikoilta tehtävässä ajanvarauskäytännössä on suunnitelmallinen lääkäreiden läsnäolo, kuten anestesialääkärin anestesiapäivinä ja radiologin kuvien tulkinnassa. Hyvänä asiana pidetään ajanvarauslistojen täyttymistä tarkoituksenmukaisesti ja aikojen ennakkovaraamista. Huonoja asioita ovat työpäivien tiiviys sekä aikojen ja työntekijöiden vähyys suhteessa kasvaneeseen magneettitutkimusten kysyntään. Ratkaisuna ovat päivystysmagneettitutkimusaikojen lisääminen, työskentely kahdessa vuorossa tai magneettikuvantamislaitteiden lisähankinta.
Artikkelissa kuvataan Oulun ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan ESR-rahoitteisten hankkeiden välisen yhteistyön kehittämistä ja kehittämisehdotuksia hanketyöskentelyn prosessien sekä rakenteiden kehittämiseen ja hanketoimijoiden välisen yhteistyön kehittämiseksi. Tavoitteena on lisätä hankkeiden näkyvyyttä, vaikuttavuutta ja tuotettujen tulosten laajempaa levittämistä sekä hanketoimijoiden ja ammattilaisten osaamisen kehittyminen. Konkreettisena toimenpiteenä hanketoimijat järjestivät yhteisen webinaarin, jonka tuloksena hankkeet saavuttivat laajemman kohdeyleisön ja moniammatillisuus lisääntyi sekä toimijoiden osaaminen kehittyi. Jatkossa tarvitaan toimintamalleja, joiden avulla hankkeiden välistä yhteistyötä voidaan edelleen kehittää.
Optometrian tutkinto-ohjelmassa digitalisaatio tulee näkymään entistä enemmän tulevina vuosina. Maailmanlaajuisesti näkemisen ja silmänterveyden ala on murrosvaiheessa, kun optometristin koulutus tulee painottumaan yhä enemmän silmänterveyden tutkimiseen pelkän optiikan tietämyksen sijasta. Ei kuitenkaan näytä siltä, että koneet korvaisivat optometristia vielä pitkään aikaan. Näkeminen on kompleksinen kokonaisuus, johon tarvitaan paljon tiedon sisäistämistä ja ymmärrystä. Laillistettu optometristi on jo opiskellessaan oppinut hallitsemaan suuria kokonaisuuksia ja tutkimaan silmien terveyttä hyvin laajasti. Näyttää siltä, että innovaatiot ja teknologiat avustavat optometristia tulevaisuudessa, mutta kehyksen taivuttelija -robottia ei tule markkinoille vielä pitkään aikaan. Sitä vastoin, optometristin koulutus yhdistää nyt ja tulevaisuudessa täydellisen määrän käytäntöä, käsityöläisyyttä ja tutkittua, tieteellisesti perusteltua osaamista.
On useita eri mahdollisuuksia, miten syöpään sairastunutta voidaan tukea ja auttaa äkillisesti muuttuneessa elämäntilanteessa vertaistuen ja tukihenkilötoiminnan avulla. Vertaistuen ja tukihenkilötoiminnan eri muodot ovat tärkeitä tukimuotoja sairastumisen keskellä myös potilaiden läheisille. Syöpäjärjestöt on tärkeä kolmannen sektorin tukipalvelu, joka kouluttaa tukihenkilöitä tuomaan helpotusta sairastuneen vaikeaan elämäntilanteeseen. Hoitotyön ammattilaisten lisäksi sairastuneelle on tärkeää saada keskusteluapua joltakin saman kokeneelta, vertaiselta. Vertaistuki ja tukihenkilötoiminta yhdessä hoitotyön ammattilaisten tarjoaman tuen kanssa mahdollistavat syöpään sairastuneen ja hänen läheisensä psykososiaalista selviytymistä.
Työn sujuvuuden mahdollistamiseksi on tärkeää hallita kognitiivista kuormitusta. Työyhteisössä yhdessä toimimalla, voidaan vaikuttaa hyvään aivoergonomiaan. Aivoergonomia mahdollistaa terveellisen työympäristön ja hyvän palautumisen. Organisaation toimintakulttuurilla sekä johtamisella on iso merkitys hyvän aivotyön onnistumiseen.
Tämä artikkeli pohjautuu työelämässä nousseeseen tarpeeseen vesisynnytykseen liittyvän tiedon lisäämisessä, minkä pohjalta kehitettiin vesisynnytysopas odottaville äideille suomeksi ja englanniksi. Vesisynnytysopasta suunniteltaessa koottiin lähdemateriaaliin perustuen olemassa olevaa tietoa odottavilta ja synnyttäneiltä sekä vesisynnytyksen kokeneilta äideiltä siitä, millaista tietoa he toivovat vesisynnytysoppaan sisältävän. Tätä tietoa hyödynnettiin oppaan laadinnassa. Vesisynnytysopas lisää synnyttävien äitien sekä synnytykseen tulevien tukihenkilöiden tietoa veden käytöstä synnytyksessä. Jaettavan oppaan tavoitteena oli lisäksi antaa terveydenhoitajille viimeisintä tietoa vesisynnytyksestä ja samalla laajentaa heidän ammatillista osaamistaan neuvolatyössä. Vesisynnytysopas jaetaan jokaiselle äitiysneuvolan asiakkaalle neuvolakäynneillä, perhevalmennustapahtumassa tai etänä tarjottavassa nettivalmennuksessa Oulun kaupungissa, jotta asiakkaat saisivat mahdollisimman monipuolisesti tietoa ja hyvän synnytyskokemuksen. Hyvä synnytyskokemus antaa synnyttäjälle parhaimmillaan myönteisen merkityksen itsetuntoon niin naisena kuin äitinä sekä myönteisen muiston synnytyksestä loppuelämäksi. Tämä artikkeli on suunnattu ensisijaisesti terveydenhuollon ammattilaisille sekä opiskelijoille ja sen toivotaan lisäävän tietoa siitä, mitä lämmin vesi synnytyksessä merkitsee synnyttävällä äidille ja vauvalle.
Aivoverenkiertohäiriöt (AVH) ovat Suomessa merkittävä sairausryhmä niin yksilötasolla kuin yhteiskunnallisestikin tarkasteltuna. Hyvien kuntoutuskäytäntöjen hallinnalla on osoitettu olevan vaikuttava rooli potilaan toimintakyvyn palautumisessa sairastumisen jälkeen.
Sairastuminen voi tuoda mukanaan laajakirjoisia toiminnanhaittoja ja kuntoutuskäytäntöjen hallinta vaatii hoitohenkilökunnalta laaja-alaista ammattitaitoa. Tällaista ammattitaitoa voidaan lisätä kouluttamalla henkilökuntaa. Tätä tavoiteltiin opinnäytetyönä tehdyssä kehittämisprojektissa, jonka yhteistyökumppanina toimi Kalajoen terveyskeskuksen vuodeosasto. Tarkoituksena oli hoitohenkilökunnan kouluttaminen AVH-potilaiden kuntoutumisen tukemiseen ja se toteutettiin järjestämällä kaksi kehittämisiltapäivää vuodeosaston henkilökunnalle. Kehittämisprojektilla pyrittiin vahvistamaan henkilökunnan ammatillista kasvua ja sitä kautta vaikuttamaan työyksikön kuntoutuskäytäntöihin. Osallistujat kokivat kehittämisiltapäivät tarpeellisina ja ammatillista osaamista kehittävinä. Ammattitaidon ylläpitäminen säännöllisillä koulutuksilla ja käytännön harjoituksilla nähdään tarpeellisena myös jatkossa.
Oulun ammattikorkeakoulu toimii maahanmuuttajien vastuukorkeakouluna, johon kuuluu muun muassa koulutustarjonnan kehitystyö maahanmuuttajakohderyhmälle. Tärkeään rooliin ovat nousemassa työperäiset maahanmuuttajat ja erilaiset tukitoimet heidän yhteiskuntaan integroitumiseksi. Suomen kielen omaksuminen on äärimmäisen tärkeää työllistymisen ja muun arkielämän näkökulmasta. Työn ja opiskelun ohessa suoritettavat opinnot tulee olla ajasta ja paikasta riippumattomia, jolloin mahdollistuu koulutukseen osallistuminen. Oulun ammattikorkeakouluun syntyi digitaalinen alkeiskielitaidon kolmen opintojakson suuruinen kokonaisuus, jossa tarjottiin mahdollisuutta itsenäiseen opiskeluun ja kielen vakiinnuttamiseksi osaksi arkielämää. Kahdessa ensimmäisessä oli lisäksi opettajavetoista opetusta. Kolmas opintojakso oli täysin itsenäisesti suoritettava verkkokurssi, jossa samalla opiskelijoita motivoitiin suunnittelemaan tulevaisuuttaan ja urapolkuaan sekä avattiin alueemme potentiaalia ja näkymiä hyvään tulevaisuuteen Pohjois-Suomessa.
Opiskelijoilla on paljon annettavaa hankkeissa. Opiskelijat voivat tuoda uusia näkemyksiä ja raikkaita ideoita hanketoiminnan eri osa-alueille. Blogikirjoituksessa tuomme esille POTKE-hankkeen kautta, miten opiskelijoille voidaan antaa hankkeista mielekkäitä toimeksiantoja viestinnän eri osa-alueille. Koemme, että olemme hankkeessa saaneet laajan osaamispääoman käyttöömme opiskelijoiden kautta. Hanketyö voi tukea merkittävästi opiskelijan siirtymistä työelämään tarjoamalla mielekkäitä toimeksiantoja. Kannustamme hankkeissa pohtimaan, miten opiskelijat voivat olla niissä mukana.
Työ ulkomailla laajentaa terveydenhuollon ammattilaisten osaamista ja kielitaitoa. Uuden työkulttuurin omaksuminen antaa perspektiiviä ammattitaidon kehittämiseen ja rohkeutta tarttua uusiin mahdollisuuksiin. Terveydenhuoltoalan opiskelijoiden mahdollisuuksia työssä oppimiseen ja opiskeluun ulkomailla tulee edistää pitkäjänteisesti ja opiskelijoiden tarpeita ajatellen. röntgenhoitajana rekrytointiyrityksen kautta Pohjoismaissa keväällä 2018. Blogitekstissä kerrotaan röntgenhoitajan keikkatyöstä Tukholmassa Södermalmilla sijaitsevassa Södersjukhusetissa.
Oamkissa vietetään digipedagogiikan teemavuotta, jonka aikana luodaan valmiuksia muutoksen kohtaamiseen. Digipeda-kolumnisarjaa jatkaa kirjoituksellaan Kielikeskuksen yksikönjohtaja Tarja Paukkeri.
Tahaton lapsettomuus on maailmanlaajuinen ilmiö, joka koskettaa monia eri yksilöitä. Tahaton lapsettomuus vaikuttaa moniin eri elämän osa-alueisiin. Parisuhteeseen ja seksuaalisuuteen se vaikuttaa sekä positiivisesti että negatiivisesti. Lapsettomuus voi olla paria lähentävä, syvä yhteinen ongelma, josta selvitään yhdessä. Avoin kommunikaatio parin välillä on isossa osassa. Kommunikaatio-ongelmat, kuten puhumattomuus parin välillä voi estää lapsettomuuskokemuksesta selviytymistä. Lapsettomuuskokemuksessa kumppani tulee aina löytää uudestaan uudessa, vieraassa tilanteessa ja sopeutua uusiin, yllättäviinkin tilanteisiin. Nainen on usein tapahtumien keskipisteenä, ja hoidot yleensä keskittyvät naiseen. Lapsettomat naiset kokevat enemmän ahdistusta, stressiä ja masennusoireita kuin miehet. Naiset kokevat olevansa vastuussa parin lapsettomuudesta. Sosiaalista tukea saadaan puolisolta, lähipiiriltä sekä ammattilaisilta. Lapsettomuudessa seksistä helposti katoaa intohimo, romantiikka ja läheisyys. Seksin tarkoitukseksi muuttuu usein vain lapsen saaminen. Nainen yleensä ottaa vastuun yhdyntöjen oikeasta ajankohdasta. Seksuaalisutta olisi hyvä hoitaa ja vaalia lapsettomuuskokemuksen aikana. Seksuaalisen läheisyyden huomioiminen ja hoitaminen ovat tärkeitä.
Suomessa terveydenhuoltolaki velvoittaa, että terveydenhuollon toimintojen on oltava laadukkaita, turvallisia ja asianmukaisia sekä niiden on perustuttava näyttöön ja hyviin hoito- ja toimintakäytäntöihin. Näyttöön perustuvan toiminnan (NPT) toteutumisen edistäminen tärkeää, koska hoitotyön ammattilaisten toiminnoilla on suuri merkitys terveydenhuollon palveluiden toteutumisessa. Artikkeli perustuu opinnäytetyönä toteutettuun kirjallisuuskatsaukseen, jossa tiivistettiin olemassa olevaa tietoa hoitotyön ammattilaisten kokemuksista NPT:a edistävistä tekijöistä. Tavoitteena oli vahvistaa ja tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää näyttöön perustuvien toimintojen käyttöönoton suunnittelussa, kehittämisessä ja toteutuksessa sekä koulutuksen kehittämisessä. Haku tehtiin CINAHL-, Medic- ja Pubmed tietokantoihin. Aineiston valintaprosessin jälkeen katsauksen aineiston muodostivat 24 kansainvälistä alkuperäistutkimusta. Katsauksen tulosten mukaan NPT:n voidaan edistää sallivalla johtajuudella ja organisaatiokulttuurin luomisella, hoitotyön ammattilaisten NPT:n osaamisen kehittämisellä sekä verkostoitumisella, moniammatillisella yhteistyöllä ja kollegiaalisella tuella.
Itsensä johtaminen on keskeinen työelämätaito ja elämäntaito. Itsensä johtaminen sisältää tavoitteellisuuden, tietoisuuden omasta suorituksesta ja itsensä palkitsemisen sekä vastuun omasta työkyvystä. Aivoterveyden näkökulmasta on tärkeää tunnistaa haasteet ja voimavarat, joihin vaikuttamalla voi muokata omaa työtään itselleen ja omaan elämäntilanteeseen sopivaksi. Tässä artikkelissa tarkastellaan ICT-alan kokeiluja itsensä johtamisesta ja miten jokainen voisi olla paras mahdollinen pomo itselleen. Tarkastelun kohteena on Kestävä aivoterveys –hankkeeseen sisältyvä työpajakokonaisuus, joka käsitti kolme kahden tunnin mittaista työpajaa, joihin osallistui ICT-alan ammattilaisia neljästä yrityksestä. ICT-alan työn tuunaamisen kokeiluissa pääpaino oli työn tauottamiseen, kalenterointiin sekä liikkeeseen ja liikuntaan liittyneissä kokeiluissa. Nämä teemat korostuivat sekä tiimi- että yksilötason kokeiluissa.
Terveydenhoitajien työssä jaksamista ja hyvinvointia tulisi tukea nykyistä paremmin. Hoitajien työssä jaksamisesta on puhuttu pitkään, mutta Kiinan Wuhanista 2019 alkanut koronapandemia on aiheuttanut entisestään haasteita terveydenhoitajien jaksamiseen. Terveydenhoitajia on jouduttu siirtämään täysin erilaisiin työtehtäviin, mikä on osaltaan kuormittanut työntekijöitä ja heidän jaksamistaan. Esimiestyöllä on todettu olevan myös selviä vaikutuksia työntekijöiden hyvinvointiin. Terveydenhoitajien työhyvinvoinnin heikkeneminen on todellinen vaara työssä jaksamiselle ja sitä tulisikin turvata riittävillä toimenpiteillä ja tukitoimilla. Riittävillä toimenpiteillä ja tukitoimilla varmistetaan hoitohenkilökunnan työssä jaksaminen myös tulevaisuudessa.
Julkaisussa kuvataan keväällä 2021 toteutettujen prepost-kyselytutkimusten tuloksia. Kyselytutkimuksella selvitettiin hampaiden valkaisun vaikutuksia suun omahoitotottumuksiin. Kyselytutkimus toteutettiin yhteistyössä yksityisen hammaslääkäriaseman kanssa. Tuloksissa havaittiin, että hampaiden valkaisu paransi hieman suun omahoitotottumuksia, etenkin hampaiden harjauksen osalta. Suun omahoidon merkitys kasvoi hampaiden valkaisun jälkeen. Esteettinen hammashoito, kuten hampaiden valkaisu, voi lisätä motivaatiota toteuttaa parempaa suun omahoitoa.
Terveysalan opettajat ovat varmistamassa, että tulevaisuuden terveysalan ammattilaisilla on tarvittava osaaminen aivoverenkiertohäiriö (AVH) -hoitopolulla toimimiseksi. Tämän artikkelin tarkoituksena on selvittää, millaisia kokemuksia terveysalan opettajilla on AVH-hoitopolun eri vaiheissa tarvittavasta osaamisesta ja osaamisen kehittämisestä. Ammattikorkeakouluopettajia (n=5) haastateltiin yksilöllisesti syksyllä 2020 ja haastattelut analysoitiin temaattisella analyysillä. Terveydenhuollon ammattilaiset tarvitsevat AVH-hoitopolulla moniammatillista osaamista, vuorovaikutus- ja (digi)ohjausosaamista sekä ymmärrystä muiden ammattilaisten toiminnasta ja sairastuneeseen vaikuttavista yksilö- ja ympäristötekijöistä. Opetus varmistaa osaamisen kliinisten taitojen harjoittelulla, osaamisen perustan rakentamisella sekä osaamisen syventämisen käytännön harjoittelulla, mutta monialaista oppimista tulisi kehittää. Opettajalla tulee olla hoitopolusta laaja-alaista osaamista, joka vaatii jatkuvaa osaamisen kehittämistä muun muassa koulutuksia ja eri toimijoita hyödyntäen.
Lasten hoitotyössä kivunhoito on olennainen osa kattavan hoidon tarjoamista. Kivulla ja sen hoitamattomuudella voi olla monia negatiivisia vaikutuksia lapsen hyvinvointiin ja kehitykseen. Lääkkeettömän kivunhoidon tulisi olla ensisijaista kivunhoitoa lasten hoitotyössä. Lasten kivun arvioinnista ja tehokkaasta kivunhoidosta on olemassa paljon tietoa, mutta sen sovellettavuutta käytäntöön voisi tehostaa.
Artikkeli perustuu opinnäytetyöhön, jossa laadittiin sähköinen itseopiskelumateriaali leikki- ja kouluikäisten lasten hoitotyössä käytettävistä lääkkeettömistä menetelmistä Oulun ammattikorkeakoulun hoitotyön ja ensihoidon opiskelijoille. Tavoitteena oli lisätä opiskelijoiden osaamista leikki- ja kouluikäisten lasten lääkkeettömistä kivunhoitomenetelmistä. Lapsipotilaita kohdataan ja hoidetaan monissa hoitoympäristöissä, joten sähköisestä helposti saavuttavasta oppaasta on hyötyä kaikille hoitotyötä tekeville.
Osaaminen on organisaation strategisilla osa-alueilla avain tulokselliseen työhön. Strategialähtöinen osaamisen kehittäminen tähtää organisaatioiden parantuneeseen suorituskykyyn ja osaamisen varmistamiseen. Kuuntelua ja keskustelua sisältävä valmentava johtaminen mahdollistaa osaamisen ja osaamisvajeiden tunnistamisen sekä avautumisen yhteiskehittämiseen myös organisaation ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Esihenkilö, joka toteuttaa valmentavaa johtamista ja huomioi samalla strategian, mahdollistaa oppimisen ja kehittymisen. Valmentava johtaja tunnistaa tiimin ja yksilöiden kyvykkyyden sekä yksikön toimivat käytännöt. Vuorovaikutus henkilöstön kanssa on jatkuvaa, mikä mahdollistaa työntekijälle mahdollisuuden oivaltaa vahvuutensa ja kehittymisen kohteet työssään. Tulevaisuuden osaamisen tarpeita on ennakoitava ja rekrytoinnissa on tärkeää huomioida hakijan osaamisen lisäksi kyky ja halu kehittyä sekä oppia uutta.
Sairaanhoitajien jatkuva osaamisen kehittyminen on välttämätöntä nykyisessä jatkuvasti muuttuvassa terveydenhuollon toimintaympäristössä. Siinä esihenkilöillä ja johtamisella on tunnistettu olevan merkittävä rooli. Tämän julkaisun tarkoituksena on kuvata aiempaan kirjallisuuteen perustuen, miten sairaanhoitajien osaamisen kehittymistä voidaan tukea työuran eri vaiheissa. Tulosten mukaan jatkuva osaamisen kehittyminen sairaanhoitajilla tulisi toteuttaa siten, että se helpottaisi opiskelijoiden ja vastavalmistuvien sairaanhoitajien siirtymistä työelämään sekä mahdollistaa myös pidempään työskennelleiden jatkuvan systemaattisen osaamisen kehittymisen. Esihenkilöillä on keskeinen rooli sairaanhoitajien ammatillisen kasvun mahdollistajana ja he voivat omalla käyttäytymisellä, toiminnalla ja johtamistaidoilla sekä edistää että estää osaamisen kehittymisen toteutumista.
HARKKA – Harjoittelusta työelämään muuttuvissa terveysalan toimintaympäristöissä -hankkeessa kehitetään harjoitteluympäristöjä ja -käytäntöjä sekä harjoittelun ohjausta. Terveysalan opiskelijoiden harjoittelut ja harjoittelujen ohjaus kokivat Covid-19-pandemian myötä isoja muutoksia. HARKKA-hanke toteutti kyselyn opiskelijoille pandemian aikaisista harjoittelukokemuksista ja harjoittelun ohjauksesta. Tulosten mukaan harjoitteluissa tapahtuneet muutokset loivat uusia oppimista ja ohjausta edistäviä toimintatapoja. Muutos lisäsi opiskelijan vastuunottamista, jonka he kokivat merkittäväksi motivaatiota edistäväksi tekijäksi. Uusia teknologiasovelluksia opittiin käyttämään sujuvasti ja opiskelijoiden mukaan etäohjausta tulee ottaa laajemmin käyttöön. Tulosten pohjalta saadaan suuntaviivoja harjoittelun ja harjoittelun ohjauksen edelleen kehittämiseen.
Uniapneapotilaan anestesiahoitotyö on haastava kokonaisuus, johon on varauduttava huolella. Uniapneapotilaiden anestesiassa tulee kiinnittää erityistä huomioita lääke- ja anestesia-aineisiin, anestesiamuodon valintaan, leikkausasentoon sekä hengityksen ja hapensaannin turvaamiseen.
Jotkut anestesiassa käytettävät lääkeaineet saattavat vaikuttaa uniapneapotilaisiin muita potilasryhmiä voimakkaammin. Paikallisanestesia taas vaikuttaa olevan yleisanestesiaa turvallisempi vaihtoehto ja leikkausasennolla saattaa olla vaikutuksia uniapneapotilaiden ylähengitysteiden obstruktioihin. Uniapneapotilaiden maskiventilaatio ja intubaatio voi olla haastavaa, mutta anestesian induktiota voi helpottaa videolaryngoskoopin käyttö ja kahden käden ventilaatiotekniikka. Tulosten vaihtelevuuden vuoksi uniapnean vaikutuksesta potilaan anestesiaan tarvitaan vielä lisää tutkimuksia, etenkin hoitotyön näkökulmasta. Artikkeli pohjautuu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena tehtyyn opinnäytetyöhön.
Oamkissa vietetään digipedagogiikan teemavuotta, jonka aikana luodaan valmiuksia muutoksen kohtaamiseen. Digipeda-kolumnisarjaa jatkaa kirjoituksellaan Ammatillisen opettajakoulutuksen yksikönjohtaja Asko Karjalainen.
Asiakkaat odottavat työterveysyhteistyöltä asiakaslähtöisiä, kustannustehokkaita ja kohdennettuja palveluita tutulta tiimiltä, johon on helppo olla yhteydessä. Asiakastyytyväisyyteen vaikuttavat laajat palvelut nopeasti ja läheltä, odotusten mukainen asiantuntijapalvelu sekä työterveystoimien lakisääteinen sujuvuus. Pk-yritysten hoitoa voidaan kehittää säännöllisellä yhteydenpidolla asiakkaisiin. Säännöllinen yhteydenpito mahdollistaa vuorovaikutuksen dialogisuuden. Säännöllisen yhteistyön avulla työterveyden tiimi tulee tutuksi ja luottamuksen on mahdollista rakentua yrityksen ja työterveyden välille. Asiakkuudenhoidon kehittäminen on jatkuva prosessi, jolla voidaan vaikuttaa asiakastyytyväisyyteen ja -pysyvyyteen.
Artikkeli perustuu opinnäytetyöhön, jossa selvitettiin pk-yritysten odotuksia ja toiveita sekä asiakastyytyväisyyteen vaikuttavia tekijöitä työterveysyhteistyössä. Lisäksi kehitetiin pk-yritysasiakkaiden asiakkuudenhoitoa työterveyshoitajan työssä. Tavoitteena on saadun tiedon avulla kehittää asiakastyytyväisyyttä ja parantaa asiakaspysyvyyttä. Opinnäytetyössä vastattiin tutkimuskysymyksiin: Millaiset ovat pk-yritysten odotukset työterveysyhteistyöltä? Mitkä tekijät vaikuttavat asiakastyytyväisyyteen työterveysyhteistyössä? Millä tavoin voidaan kehittää pk-yritysten hoitoa työterveyshoitajan työssä?
Opinnäytetyö oli tutkimuksellinen kehittämistyö, jonka lähestymistapana oli toimintatutkimus. Asiakasyritysten odotuksia ja kehittämistoiveita selvitettiin haastattelemalla pienten ja keskisuurten yritysten henkilöstöä. Lisäksi kartoitettiin pk-yritysten hoidon kokemuksia sähköisellä kyselyllä pienelle ryhmälle työterveyshoitajia. Näistä vastauksista saatiin tietoon kehittämisen kohteita, joita jatkotyöstettiin työskentelemässämme yrityksessä johtavien työterveyshoitajien kanssa ideariihi -menetelmää hyödyntäen. Lopputuotoksena tehtiin tukimateriaali työterveyshoitajille pk-yritysten hoidon tueksi, nykyisen pk-yritysasiakkaan yhteistyötapaamisen valmistautuminen, työterveyshoitajan ohjeistus.
Oulun ammattikorkeakoulussa vietetään digipedagogiikan teemavuotta, jonka aikana luodaan valmiuksia muutoksen kohtaamiseen. Digipeda-kolumnisarjaa jatkaa kirjoituksellaan lehtori Jukka Kurttila.
Move! on 5.- ja 8. luokkalaisille oppilaille suunnattu fyysisen toimintakyvyn tiedonkeruu- ja palautejärjestelmä. Move!-mittaukset toteutetaan kuudella eri mittausosiolla, jotka ovat 20 metrin viivajuoksu, vauhditon 5-loikka, ylävartalon kohotus, etunojapunnerrus, liikkuvuus ja heitto-kiinniottoyhdistelmä. Istuva elämäntapa ja yksipuolinen liikunta ovat vaikuttaneet negatiivisesti nuorten kestävyyskuntoon ja liikkuvuuteen. Artikkelin tarkoituksena oli lisätä tietoa Move!-mittauksista ja mittaustulosten hyödyntämisestä elintapaohjauksessa. Artikkelin tavoitteena oli tuoda kehittämisideoita, joiden avulla kouluterveydenhoitajat saisivat työkaluja mittaustulosten hyödyntämiseen osana elintapaohjausta.
Lääkehoidossa tapahtuu merkittävä määrä poikkeamia, jotka voisivat olla estettävissä. Virheitä tapahtuu esimerkiksi väärän lääkityksen tai väärän annoksen tilaamisessa, määräämisessä, jakamisessa, valmistelussa, antamisessa ja ottamisessa väärään aikaan. Lääkevirheitä voivat aiheuttaa muun muassa työntekijöiden väsymys, ylikuormitus, henkilöstöpula, heikko koulutus ja potilaille annettu väärä tieto. Mikä tahansa näistä tai niiden yhdistelmä voi vaikuttaa lääkkeiden määräämiseen, jakeluun, kulutukseen ja valvontaan, mikä puolestaan voi johtaa vakaviin haittoihin, vammaisuuteen tai jopa kuolemaan. Tämä artikkeli perustuu toiminnalliseen opinnäytetyöhön, jonka tuotoksena syntyi viisi lääkehoidon perehdytysvideota yhtenäistämään lääkehoidon toimintamalleja, parantamaan lääkehoidon turvallisuutta sekä ennaltaehkäisemään lääkityspoikkeamien syntyä.