Category Tekniikka
ESR-rahoitteisen SILTA-hankkeen tekemän kyselyn mukaan Oulun ammattikorkeakoulu saa hyvän kokonaisarvosanan erilaisia väyläopintoja pitkin tutkinto-opiskelijaksi tulleilta opiskelijoilta. Tämän on mahdollistanut monet erilaiset väylämahdollisuudet. Työelämästä tullaan jatkokouluttautumaan ammattikorkeakouluun, taustalla voi olla halu edetä uralla ja tavoitella unelmia. Oamkin tiedottamisella on suuri merkitys väylätyössä jo hakeutumisvaiheessa. Oulun ammattikorkeakoulussa väylät on erittäin hyvin suunniteltu, mutta kehitettävääkin löytyy. Huomioitavaa useissa vastauksissa oli väylä opintoja suorittaneiden positiivinen asenne ja kiitollisuus mahdollisuudesta päästä väylän kautta opiskelijaksi. Kehittämistyössä huomio on hyvä kiinnittää ohjaukseen, tietoteknisiin ratkaisuihin ja tiedottamiseen. Yleisarvosana Oamkille väyläopintojen toteuttamisesta on hyvä.
Korkeakouluilla on keskeinen rooli innovaatiotoiminnassa ja innovaatiotoiminta puolestaan mahdollistaa hyvinvointiamme ylläpitävän, kestävän kasvun. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamassa Jatkumo-hankkeessa kymmenen ammattikorkeakoulua on kehittänyt yhteisen toiminta- ja palvelumallin, jonka avulla ammattikorkeakoulut voivat yhä paremmin tuottaa yritysten ja muiden organisaatioiden tarvitsemia palveluja. Mallin lisäksi hankkeen merkityksellisenä antina on ollut eri ammattikorkeakoulujen asiantuntijoiden yhteisen ymmärryksen muodostaminen erilaisten palvelujen roolista yhteiskunnan kehittämisessä.
Blogitekstissä Emma Pelttari tarkastelee uusiutuvia energiantuottomuotoja. Lisäksi hän selvittää kunkin energiantuottomuodon osalta asioita, joihin tulisi kiinnittää huomiota, jotta kyseisten energiantuottomuotojen hyödyntämisestä saadaan irti mahdollisimman paljon. Päätuloksista selviää, että aurinkopaneelien sekä aurinkokeräinten tuotannossa on huomioitava, ettei tuotantoa ole mahdollista säädellä, vaan tuotanto painottuu vuositason tarkastelussa kesäkauteen ja vuorokausitason tarkastelussa päiväaikaan. Maalämpöpumpun lämpökaivo on tärkeää mitoittaa oikein. Jos se on liian pieni, se viilenee liikaa. Kaukolämpöakkujen tarkastelussa tulee tuoda esille, että ne ovat vielä melko kalliita ja vaativat suuren tilan. Blogitekstin perustuu Pelttarin opinnäytetyöhön.
Vietämme Oamkissa Vastuullisia valintoja – kestävän kehityksen teemavuotta 2022–2023. Tuomme kestävän kehityksen kolumnisarjassa esille erilaisia näkökulmia vastuullisuudesta ja kestävyydestä sekä jaamme osaamistamme. Kolumnisarjaa jatkavat kirjoituksellaan yliopettaja Veli-Matti Mäkelä ja lehtori Pirjo Partanen, jotka kirjoittavat vetytaloudesta.
Artikkelissa kerrotaan yleisimpiä huomioitavia asioita asuntosuunnittelussa sekä hirren ominaisuuksista ja vaikutuksista rakennukseen. Artikkelissa perehdytään huoneen määräyksiin ja pohditaan hyvän huoneen ominaisuuksia. Lisäksi siinä perehdytään hirren ominaisuuksiin ja sen vaikutuksista sisäilman laatuun. Artikkeli pohjautuu opinnäytetyöhön hirsitalojen asuntosuunnittelusta. Opinnäytetyön tiedot on hankittu RT-kortistosta, ympäristöministeriön asetuksista sekä hirsitalovalmistajien nettisivuilta. Työn tavoitteena on helpottaa asuntosuunnitteluprosessin aloittamista keräämällä tiedot yhteen pakettiin.
Blogitekstissä kerrotaan kielten ja viestinnän opintojen opiskelijapalautteista ja niiden vaikutuksesta. Tarkastelun kohteina ovat olleet Oulun ammattikorkeakoulun vuosittainen opiskelijakysely, AVOP-palautteet, Kielikeskuksen teettämä niin sanottu OPS-kysely sekä uraseurantakysely. Palautteen pohjalta on ryhdytty kehittämistoimiin. Kielten ja viestinnän opintosisältöjä on kehitetty ja opintojaksojen arviointikriteerejä yhtenäistetty. Uusia, joustavia opintojaksototeutuksia on pilotoitu ja kielten ja viestinnän opiskeluun liittyviä käytäntöjä parannetaan, samoin tiedottamista Kielikeskuksen toiminnasta ja kielten ja viestinnän opintotarjonnasta. Palautetta antamalla opiskelijat voivat vaikuttaa kielten ja viestinnän opintoihin. Samalla he kartuttavat omaa osaamistaan tärkeässä työelämätaidossa.
Oulun ammattikorkeakoulun Prinlab-tiimi tutkii ja kehittää CoRoSect-hankkeessa yhdessä eurooppalaisten yhteistyökumppanien kanssa uudenlaista hyönteiskasvatuksen automaatiokokonaisuutta hyönteistiloille. Hanke on kolmivuotinen ja on saanut rahoituksensa Euroopan unionin tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta Horisontti 2020. Hankkeeseen osallistuvilla kumppaneilla on hankkeeseen tarvittavaa erilaista erityisosaamista. Oamkin hankeryhmä antaa hankkeeseen oman panoksensa erityisesti anturitekniikan ja mittausjärjestelmien osalta.
Projektialliansseissa sopimuskumppanin sitouttamista pidetään allianssin kaikkien osapuolten kannalta erityisen tärkeänä. Onnistuneella sitouttamisella on tutkimuksen mukaan vaikutus hankkeen onnistumisen aikatauluun, yhteistoiminnalliseen henkeen sekä kustannuksiin. Sitouttamisella halutaan sopimuskumppanit toimimaan alliansseissa allianssin yhteistoiminnallisen hengen mukaisesti. Mitä aikaisemmin sopimuskumppanit saadaan mukaan ja mitä syvemmin integroitua allianssiin, sitä vahvemmin sitoutuminen tapahtuu.
Blogitekstissä kerrotaan Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) Kielikeskuksen uudesta toimintamuodosta, jolla tuetaan opiskelijoiden kirjoittamista pitkin opintoja. Lukuvuoden 2022–2023 aikana on kokeiltu viikoittaisia tekstityöpajoja, joissa opiskelijat saavat henkilökohtaista ohjausta. Tekstityöpajoissa tarjotaan kaikkien alojen opiskelijoille tukea opintojaksojen tekstitehtävien, ammattialan tekstien ja opinnäytetyön kirjoittamiseen. Pajoissa on käynyt ensimmäisen lukuvuoden huhtikuuhun mennessä yli sata opiskelijaa. Suurin osa on valinnut etäosallistumisen Zoomissa. Pajat ovat matalan kynnyksen keino eriyttää ja tehostaa kirjoittamisen opetusta, kun opiskelijoiden kirjoittamisen taidot ovat kovin eri tasolla. Apu oikealla hetkellä voi edistää ratkaisevasti opintojen etenemistä.
Kiinteistölle yksilöidyn huoltokalenterin avulla varmistetaan kiinteistön kunnon ja arvon säilyminen
Artikkeli perustuu opinnäytetyöhön, jossa perustettiin huoltokalenteri sähköiseen huoltokalenteriohjelmistoon. Tavoitteena oli sisällyttää huoltokalenteriin kaikki kiinteistöjä koskevat hoito-, huolto- ja tarkastustyöt. Samalla tehtävien huoltokalenterinäkyvyys tuli pystyä rajaamaan käyttäjäkohtaisesti. Lisäksi huoltokalenterin tuli soveltua erityyppisten kiinteistöjen käyttöön. Työ toteutettiin suunnittelemalla kolme erilaista huoltokalenteripohjaa: koulut ja päiväkodit, terveyskeskus ja uimahalli. Jako perustuu kohteiden erilaisiin rakenteellisiin ja taloteknisiin tarpeisiin. Koska huoltokalenterit toimivat jatkossa useiden eri käyttäjäryhmien työn tukena ja tarkastuslistana, päädyttiin huoltokalenterin tehtävien näkyvyyttä rajaamaan huoltotehtävien tyypityksellä. Toteutettu työ tarjoaa pohjan kattavalle kiinteistökohtaiselle huoltokalenterille. Kohteen tarpeiden mukaan yksilöity huoltokalenteri varmistaa, että kiinteistöä hoidetaan ja huolletaan suunnitelmallisesti sekä kiinteistökohtaisten ohjeiden mukaisesti.
Työpäivien ja -viikkojen aikaisella palautumisella on iso merkitys työntekijän jaksamiseen ja hyvinvointiin. Jo pienillä päivittäisillä itsensä johtamisen keinoilla voidaan vaikuttaa merkittävästi työkykyyn ja -hyvinvointiin. Jokaisen tulee löytää itselle sopivat tavat ja keinot työstä palautumiseen ja aivojen hyvinvoinnista huolehtimiseen. Aivojen hyvinvoinnilla on merkittävä rooli työkyvyllemme nyt ja tulevaisuudessa.
Vietämme Oamkissa Vastuullisia valintoja – kestävän kehityksen teemavuotta 2022–2023. Tuomme kestävän kehityksen kolumnisarjassa esille erilaisia näkökulmia vastuullisuudesta ja kestävyydestä sekä jaamme osaamistamme. Kolumnisarjaa jatkaa kirjoituksellaan laatupäällikkö Sari Ahvenlampi, joka valottaa Oamkin kestävän kehityksen tiekartan valmistelua.
Oamk Highway tarjoaa toisen asteen opiskelijoille mahdollisuuden suorittaa ammattikorkeakouluopintoja toisen asteen aikana ja tätä kautta hankkimaan suoraan opiskelupaikan ammattikorkeakoulusta. Luonnonvara-alan Highway koostuu kolmesta viiden opintopisteen kurssista. Kaksi kursseista on pakollisia ja yhden opiskelija saa valita oman kiinnostuksensa mukaan. Toteutukset on rakennettu siten, että opiskelija pystyy suorittamaan ne itsenäisesti tutustumalla aineistoon ja katsomalla nauhoitteita. Kurssien avulla opiskelija saa kosketuspinnan luonnonvara-alan koulutustarjontaan ja pääsee testaamaan omaa kiinnostustaan alaan.
Pyhäjoella sijaitsee harvinaislaatuinen, kulttuuriarvollisesti merkittävä 1800-luvun puolivälissä rakennettu pappila. Pappilalla on ollut monivaiheinen historia. Siellä on ehtinyt asua 31 pastoria, rovastia ja kirkkoherraa. Nyt rakennus on tyhjillään vailla peruskorjausta. Pyhäjoen seurakunta on myymässä pappilan, jota helpottamaan on luotu uusi asemakaava, jossa pappilan tontti jaetaan kolmeen osaan sekä tonteille sallitaan moni käyttötarkoitus asumisen lisäksi. Pappila on asuntona hyvin suuri, mikä hankaloittaa myyntiä, jos sitä myydään asuntona. Koska kaava sallii myös yritystoiminnan, opinnäytetyössä tutkitaan mahdollisuutta pappilan toimimiseen kokous- ja juhlatilana. Tämä toteutettiin jakamalla pappila kahteen 60 henkilön juhlasaliin eli rakennuksessa voisi olla yhtä aikaa 120 asiakasta. Palvelukeittiöllä varustettu pappila mahdollistaa myös rakennuksen ravintolakäyttöön.
Oulun Meri-Toppilassa sijaitseva Alvar Aallon suunnittelema siilorakennus on muisto Toppilan selluloosatehtaan toiminnasta ja 1930-luvun teollistumisen noususta. Rakennus on jäänyt paitsioon muiden tehtaasta säilytettyjen rakennusten ja Aallon suunnitteleman rakennuskannan joukossa. Sille ei ole löytynyt useista yrityksistä huolimatta sopivaa uutta käyttötarkoitusta vuosikymmenten aikana. Katedraalimainen, lähiympäristöstään erottuva monumentti on tyhjillään ollessaan ja rapistuessaan jakanut laajasti mielipiteitä. Jos sillä ei olisi ollut niin montaa puolustajaa vuosien saatossa, se olisi mitä luultavammin purettu suojelustatuksesta huolimatta. Nyt rakennuksella on uudet kansainväliset omistajat. Mikä oikeastaan on vanhan teollisuusrakennuksen arvo ja sen säilyttämisen merkitys?
Vietämme Oamkissa Vastuullisia valintoja – kestävän kehityksen teemavuotta 2022–2023. Tuomme kestävän kehityksen kolumnisarjassa esille erilaisia näkökulmia vastuullisuudesta ja kestävyydestä sekä jaamme osaamistamme. Kolumnisarjaa jatkaa kirjoituksellaan yliopettaja Jouko Tötterström. Hän valottaa Kulttuurin törmäyskurssin ideointia ja syntyä oman kokemusmaailmansa pohjalta.
Oulun Vesi Oy:n Saviaronkankaan vedenkäsittelylaitokselle on tulossa lähivuosina saneeraus, jossa uusitaan prosessi ja laitoksen rakenteet. Saneeraustarpeen vuoksi haluttiin tutkia, soveltuuko uusi kehitetty biologinen menetelmä Saviaronkankaan pohjaveden käsittelyyn. Menetelmä on kehitetty humuspitoisille pohjavesille, jotka sisältävät myös rautaa ja mangaania. Menetelmän soveltuvuutta testattiin pilottilaitteiston avulla. Pilotissa laitteisto pystytettiin Saviaron vedenpuhdistamolle, jossa tutkittiin uuden menetelmän toimivuus avo- ja painesuodatuslaitteistossa. Vedenlaatua tutkittiin kenttämittareilla ja laboratorionäytteillä. Laboratorionäytteet tutkittiin pääosin Oulun Veden omavalvontalaboratoriossa, ja osa analyyseistä tilattiin ulkopuolisesta laboratoriosta. Huuhteluvesien määrää seurattiin virtausmittareilla. Tulosten käsittelyssä hyödynnettiin Allwatec Oy:n tuottamaa tietoa pilottilaitoksen ajojen osalta. Tuloksia verrattiin Oulun Veden keräämään tietoon nykyisestä laitoksesta vuosien ajalta. Oletuksena oli saada tuotettua sosiaali- ja terveysministeriön laatuvaatimukset ja -tavoitteet täyttävää talousvettä ja pienentää huuhteluvesi- ja kemikaalimäärää. Uuden menetelmän vähäisen käyttökokemuksen vuoksi haluttiin selvittää puhdistusprosessiin osallistuva mikrobisto. Vertailua tehtiin myös huuhteluvesien laadulle ja määrille sekä käytettyjen kemikaalien määrille. Uudella menetelmällä Saviaronkankaan pohjavedestä saatiin hyvin poistettua humusta, rautaa ja mangaania. Oulun Vesi hyödyntää työn tuloksia Saviaron laitoksen kehittämisessä. Menetelmän mahdollisen käyttöönoton yhteydessä tulisi tarkastella vielä erityyppisen veden laadun vaikutusta verkostossa jo olemassa olevan biofilmin toimintaan. Verkostoon johdettavan veden laadun muuttuessa on oletettavaa, että kokonaispesäkeluku voi hetkellisesti kohota verkostonäytepisteissä. Käyttöönoton yhteydessä tulee miettiä tarkoin omavalvonnan näytteenotto ja ylimääräinen verkoston huuhtelutarve.
Ikäihmisiä kiinnostavat sellaiset teknologiaratkaisut, jotka lisäävät omatoimisuutta ja auttavat asumaan kotona pidempään. Kotona asumista tukevan teknologian käyttöönoton tueksi tarvitaan oikea-aikaista ja luotettavaa tietoa. Koulutuskuntayhtymä OSAOon on rakenteilla ikääntyneiden kotona asumista tukevan teknologian opetustila. Artikkeli perustuu opinnäytetyönä tehtyyn laadulliseen tutkimukseen, jossa selvitettiin OSAOn työelämän yhteistyökumppaneita haastattelemalla, minkälaista osaamista hyvinvointiteknologia-asentajilla tulee olla ikääntyneiden kotona asumista tukevasta teknologiasta. Tulosten mukaan OSAOn suunnitelma rakentaa ikääntyneiden kotona asumista tukevan teknologian opetustila vastaa nykypäivän ja tulevaisuuden työelämästä nouseviin osaamistarpeisiin.
Artikkelissa kerrotaan Jouni Ala-Siurun Puumalan Pistohiekkaan opinnäytetyönä suunnitellusta leirintäalueesta ja sen päärakennuksesta. Tavoitteena oli suunnitella laadukkaan leirintäalueen vaatimustason kattava kokonaisuus ja laatia hankkeen pääpiirustukset. Työssä yhdistettiin leirintäalueen luonteelle ominaiset julkiset ja vähemmän julkiset tilat kokonaisuuteen nähden sulautuvaksi. Työtä taustoitettiin tarkastelemalla leirintämatkailun historiaa yleisesti ja tutustumalla Pistohiekan alueen luontoon ja kaavoitukseen. Lisäksi leirintäalueen suunnitteluun liittyviä vaatimuksia selvitettiin tutkimalla alan kirjallisuutta ja ohjeistuksia. Leirintäalueen suunnittelun jälkeen syvennyttiin päärakennuksen suunnitteluratkaisuihin. Suunnittelu toteutettiin Archicad-, Enscape- ja Twinmotion-ohjelmilla. Työn tuloksena syntyi toiminnallisuuden kannalta hyvä kokonaisuus hankkeeseen ryhtyvän hyödynnettäväksi.
Vietämme Oamkissa Vastuullisia valintoja – kestävän kehityksen teemavuotta 2022–2023. Tuomme kestävän kehityksen kolumnisarjassa esille erilaisia näkökulmia vastuullisuudesta ja kestävyydestä sekä jaamme osaamistamme. Kolumnisarjaa jatkavat kirjoituksellaan johtava viestintäasiantuntija Ville Koivuniemi ja viestintäasiantuntija Anne Aho. He kirjoittavat Oamkin yhteisvastuusta arjen toiminnoissa ja opiskelijoiden yhteiskunnallisesta kädenjäljestä.
KASVU-hankkeessa selvitettiin viherjätteiden käsittelyn kehittämismahdollisuuksia. Pilottiaiheeksi valittiin aumakompostointi biokaasulaitoksen mädätysjäännöksen ja haravointijätteen erilaisilla seossuhteilla. Kompostien lämpötiloja seurattiin ja niistä otettiin näytteet tarkempaa analysointia varten. Lisäksi tehtiin tomaatinsiementesti, jolla selvitettiin kompostoinnin tehoa rikkakasvien ja haitallisten vieraskasvilajien torjunnassa. Kokeilun tulokset osoittavat, että riittävän korkeissa lämpötiloissa siementen itämiskyky häviää, riippumatta siitä missä suhteessa mädätysjäännöstä ja haravointijätettä kompostissa on. Kompostin koostumuksella on kuitenkin merkitystä mikrobitoiminnan kannalta, esimerkiksi ilmanvaihdon, kosteuden ja ravinteiden määrien kautta. Mikrobitoiminnan kannalta paras hiili-typpi-suhde oli 100 prosenttia haravointijätettä olevassa aumassa. Pelkkää haravointijätettä sisältänyt auma oli kuivempi kuin muut aumat, mutta sade paransi kosteusolosuhteita. Johtokyky ja ammoniumtypen määrä oli suurempi, kun kompostissa oli seassa mädätysjäännöstä. Korkeampi mädätysjäännöksen osuus aiheutti auman tiivistymistä, mikä on hyvä huomioida prosessin kehittämisessä.
Englanninkielisten koulutusohjelmien valintakokeet järjestettiin käyttäen Moodlen oppimisympäristöä. Kokeen kysymykset laadittiin STACkilla. Osallistujien suuri määrä testasi käytetyn järjestelmän toimivuuden, luotettavuuden ja joustavuuden.
Vietämme Oamkissa Vastuullisia valintoja – kestävän kehityksen teemavuotta 2022–2023. Tuomme kestävän kehityksen kolumnisarjassa esille erilaisia näkökulmia vastuullisuudesta ja kestävyydestä sekä jaamme osaamistamme. Kolumnisarjaa jatkavat kirjoituksellaan projektisuunnittelija Eeva Suonperä ja projektipäällikkö Ritva Imppola. He kirjoittavat Pohjois-Pohjanmaan ilmastopäästöistä ja ilmastotiekartasta.
Arbeta tillsammans -hankkeessa järjestettiin vuosina 2020-2022 ruotsin kielen koulutusta, joka keskittyi opiskelijoiden, työnhakijoiden ja hankkeessa mukana olevien organisaatioiden henkilökunnan suullisen kielitaidon vahvistamiseen ja positiivisen asenteen luomiseen ruotsin kieltä ja Pohjois-Ruotsia kohtaan. Sadat osallistujat saivat rohkeutta käyttää ruotsin kieltä suullisesti käytännön kielenkäyttötilanteissa. Palautteiden mukaan kielikoulutukseen osallistuneet suhtautuvat myönteisemmin ruotsin kieleen ja pohjoismaiseen yhteistyöhön. Julkaisun tarkoitus on levittää tietoa Interreg Nord Arbeta tillsammans -hankkeen kielikoulutuksesta. Oamk vastasi hankkeessa ruotsin kielen kieli- ja kulttuurikoulutuksesta.
Vietämme Oamkissa Vastuullisia valintoja – kestävän kehityksen teemavuotta 2022–2023. Tuomme kestävän kehityksen kolumnisarjassa esille erilaisia näkökulmia vastuullisuudesta ja kestävyydestä sekä jaamme osaamistamme. Kolumnisarjaa jatkaa kirjoituksellaan yksikönjohtaja Tiina Gallén, joka kirjoittaa opiskelijoiden mahdollisuudesta suorittaa tutkinto loppuun työttömyysetuudella.
Artikkeli käsittelee etävastaanottoja, asiakkaiden ja ammattilaisten kokemuksia etävastaanotoista sekä etävastaanottojen käyttöönottoa. Artikkelissa kerrotaan Oulun yliopistolliseen sairaalaan (OYS) opinnäytetyönä tutkimuksellisen kehittämistyön menetelmällä kehitetystä toimintamallista etävastaanottojen käyttöönottoon. Toimintamalli luotiin yhdistämällä opinnäytetyön tutkimustulokset sekä aiempi tutkimustieto etävastaanottojen käyttöönotosta. Toimintamallin tarkoituksena on motivoida etävastaanottojen käyttöönottoa OYS:in yksiköissä. Etävastaanotto saattaa sopia osalle potilaista jopa paremmin kuin perinteinen vastaanottokäynti. Terveydenhuollon ammattilaisten käsitysten mukaan etävastaanottojen käyttöönottoa voidaan edistää huolellisen suunnitelman avulla. Suunnitelman osa-alueet ovat toimiva ja turvallinen tekniikka, osaamisen varmistaminen, toimintamallin luominen sekä yksilöllinen potilasvalinta. Positiivinen asenne edistää koko prosessin toteutumista. Toimintamallia pilotoidaan uuden tietojärjestelmän valmistuessa etävastaanottojen toteuttamiseksi. Videoneuvottelutekniikalla hoidetuista etävastaanotoista tarvitaan edelleen lisää tutkimustietoa.
Kieli- ja viestintätaitoja tarvitaan tulevaisuudessa, vaikka halu kirjoittaa ylioppilaskirjoituksissa useita kieliä on vähentynyt ja vaikka luku- ja kirjoitustaidot heikkenevät PISA-tulosten mukaisesti. Oli ala mikä tahansa, viestinnän ja vieraiden kielten osaamisen merkitys ei ole vähentynyt. Asia on täysin päinvastoin: osaamista tarvitaan opiskelujen aikana monipuolisesti, työnhakuvaiheessa edukseen erottautumisessa osaamalla muitakin kieliä kuin englantia ja ruotsia ja tulevassa ammatissa esimerkiksi erilaisia asiakaskohtaamisia varten. Oamkista valmistuneet ovat korostaneet kieli- ja viestintätaitojen osaamisen tärkeyttä työelämässä menestymisen kannalta, ja näihin taitoihin lukeutuvat myös kansainvälisyys sekä kokous-, neuvottelu-, kommunikointi-, johtamis- ja yhteistyötaidot. Oulun ammattikorkeakoulun Kielikeskus vastaa tähän tarpeeseen tarjoamalla alakohtaisia kieli- ja viestintäopintoja, jotka kattavat näitä edellä mainittuja taitoja.
Vietämme Oamkissa Vastuullisia valintoja – kestävän kehityksen teemavuotta 2022–2023. Tuomme kestävän kehityksen kolumnisarjassa esille erilaisia näkökulmia vastuullisuudesta ja kestävyydestä sekä jaamme osaamistamme. Kolumnisarjaa jatkavat kirjoituksellaan laatupäällikkö Sari Ahvenlampi, data-analyytikko Seppo Pakanen ja suunnittelija Juho Vikman. He kirjoittavat Oamkin hiilijalanjäljestä ja sen visualisoinnista Power BI -työkalulla.
Oulun ammattikorkeakoulu toteuttaa yhteistyössä Centria-ammattikorkeakoulun kanssa pääosin EAKR-rahoitteisen Ilmastoindikaattori-hankkeen. Tavoitteena on edistää alueen elinkeinoelämän pyrkimyksiä vähähiiliseen yhteiskuntaan siirtymiseksi. Hankkeessa laaditaan toimialakohtainen ohjelma, joka tähtää hiilijalanjäljen pienentämiseen ja kompensaatioon. Yritysten saataville tuodaan konkreettisia lukuja eri prosessi-, materiaali- ja energiavaihtoehtojen hiilidioksidipäästöistä ja kustannuksista. Hankkeessa hyödynnetään hiilijalanjälkilaskennassa Life Cycle Assessment (LCA) -työkaluja ja elinkaarianalyysin laskennassa Life Cycle Cost (LCC) -työkaluja. Laskennan tuloksena ja johtopäätöksenä voidaan todeta, että materiaalivaihdoilla on vain marginaaliset (2–3 %) vaikutukset rakennuksen koko elinkaaren hiilipäästöihin. Suurin osa rakennuksen elinkaaren aikaisista hiilipäästöistä muodostuu lämmitysenergian päästöistä. Maalämmöllä lämmitettävä rakennus on aina hiiliystävällisempi kuin kaukolämmöllä lämmitettävä runkomateriaalista riippumatta.
Vietämme Oamkissa Vastuullisia valintoja – kestävän kehityksen teemavuotta 2022–2023. Tuomme kestävän kehityksen kolumnisarjassa esille erilaisia näkökulmia vastuullisuudesta ja kestävyydestä sekä jaamme osaamistamme. Kolumnisarjaa jatkavat kirjoituksellaan lehtori Joni Kosamo ja koulutuspäällikkö Jouni Kääriäinen. He kirjoittavat Oamkin uudesta kiertotalousosaamiseen keskittyvästä tutkinto-ohjelmasta, joka on rakennettu vahvasti yhteistyössä Pohjois-Suomen yritysten kanssa.
OHJY-hankkeessa koottiin Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) opiskelijoiden kokemuksia ja mielipiteitä Study Group -tuutoroinnista. Opiskelijoiden kokemukset Study Group -tuutoroinnista ovat tehtyjen kyselyjen mukaan myönteisiä. Study Group -tuutorointi mahdollistaa kokemuksen omasta pienemmästä opiskelijaryhmästä, jonka jäseniin voi tutustua paremmin ja josta voi matalalla kynnyksellä pyytää apua opintoihin liittyvissä asioissa. Opettajatuutorin on mahdollista tavata opiskelijoita useammin samalla annetulla tuutorointiresurssilla, mikä lisää opiskelijoiden tunnetta siitä, että heitä tuetaan.
Blogikirjoitus käsittelee Oulun ammattikorkeakoulun OPStart-kilpailun vuonna 2021 voittanutta CampusOnline.fi-portaalissa kesäisin tarjolla olevaa tekniikan alan englannin opintojaksoa. Kirjoituksessa käydään läpi lähtötilanne ja opintojakson perusrakenne, jonka ansiosta opiskelijalla on enemmän valinnan vapautta. Lisäksi esitellään, miten opintojaksoa on kilpailun jälkeen kehitetty niin, että opiskelijoiden suullista vuorovaikutusta on saatu lisättyä. Lisäksi siinä kerrotaan, miten opiskelijat ovat ottaneet uudistukset vastaan ja lopuksi kerrotaan, miten kehitystyö jatkuu.
Vietämme Oamkissa Vastuullisia valintoja – kestävän kehityksen teemavuotta 2022–2023. Tuomme kestävän kehityksen kolumnisarjassa esille erilaisia näkökulmia vastuullisuudesta ja kestävyydestä sekä jaamme osaamistamme. Kolumnisarjaa jatkaa kirjoituksellaan lehtori Kaisa Marttila-Tornio.
Edellytyksenä ammattikorkeakoulusta valmistumiselle on opinnäytetyön tekeminen. Ohjaajalla on tässä prosessissa tärkeä rooli. Jokainen ohjaaja tekee ohjaustyötä omalla tavallaan ja annettujen resurssien puitteissa. Parhaimmillaan opinnäytetyö on opintojen huipentuma, pahimmillaan pakollinen vuori, jonka valloitus tuntuu mahdottomalta. Opinnäytetyön tekijän, ohjaajan ja toimeksiantajan yhteistyön sujuessa työt valmistuvat asetetuissa aikatauluissa.
Moni miettii nykyään liikkumistaan sekä sen kustannuksia ja vaikutuksia ympäristöön. Niin minäkin. Vaihtoehtoja löytyy sekä kukkaroa että ympäristöä säästävistä vaihtoehdoista. Tällä hetkellä työmatkani on 47 kilometriä suuntaansa. Viikossa ajokilometrejä työmatkalta kertyy vähintään 500 kilometriä ja vuodessa normaali kilometrimäärä on 40 000 kilometriä. Kolmessakymmenessä vuodessa kilometrejä kertyy reilusti toista miljoonaa. Kolmenkymmenen vuoden autoilun tulos on noin 180 000 kiloa hiilidioksidia. Se on liian suuri määrä ja jotain piti tehdä. Oulun ammattikorkeakoulun koordinoimassa ja meneillään olevassa Biokaasua ja biometaania maatiloilta -hankkeessakin vaihtoehtoja fossiilisille etsitään ja löydetään. Maatiloilla tuotetulla biokaasulla nykyistä useampi autoilija voisi jatkossa matkaansa taittaa.