Category Tekniikka
Ilmastonmuutos ja pyrkimys hiilineutraaliin rakentamiseen asettavat haasteita korjausrakentamiseen. Rappausten korjaamisessa purkaminen ja jätteiden siirto muodostavat suuren menoerän lisäksi ison osan päästöistä. Purkamista välttämällä voidaan säästää rahaa, aikaa ja luontoa. Artikkeli on Risto-Matti Laurosen kypsyysnäyte.
Vietämme Oamkissa Vastuullisia valintoja – kestävän kehityksen teemavuotta 2022–2023. Tuomme kestävän kehityksen kolumnisarjassa esille erilaisia näkökulmia vastuullisuudesta ja kestävyydestä sekä jaamme osaamistamme. Kolumnisarjaa jatkaa kirjoituksellaan lehtori Pirjo Partanen, joka pohtii kieli- ja viestintätaitojen merkitystä elämäntaitoina, joita tarvitaan opinnoissa, työelämässä ja yhteiskunnassa. Kieli- ja viestintätaidot edistävät sosiaalista kestävää kehitystä.
Jätelämpökattilan kattilanpaineen nosto parantaa kattilan hyötysuhdetta. Se voisi tuoda vuodessa jopa useiden kymmenien tuhansien eurojen säästön. Paineen nosto myös edesauttaa rikkipartikkeleiden erottumista savukaasusta, joka puolestaan vähentää huoltoseisakkien määrää laitoksen eri osissa. Artikkeli on Sami Pokan kypsyysnäyte.
Opinnäytetyön tekijän tulee aina pohtia tutkimuksensa eettisiä näkökulmia. Opinnäytetyön aihe tai tutkimusasetelma kohdistuu ihmisiin, kun aineistoa kerätään esimerkiksi organisaation henkilökuntaa haastattelemalla tai lähettämällä heille kyselylomake. Tällöin opinnäytetyössä tulee huomioida ihmiseen kohdistuvan tutkimuksen eettiset periaatteet sekä selvittää edellyttääkö aihe tai tutkimusasetelma eettistä ennakkoarviointia. Sillä tarkoitetaan tutkimussuunnitelman arviointia tieteenalakohtaisten eettisten käytänteiden mukaisesti ja siinä painotetaan tutkimuksesta tai sen tuloksista tutkittavalle mahdollisesti koituvan haitan ennakointia. Jos opinnäytetyölle olisi pitänyt tehdä eettinen ennakkoarviointi eikä sitä ole tehty, kyseessä voi olla hyvän tieteellisen käytännön loukkaus. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimusetiikan tukihenkilöt ovat työstäneet tarkistuslistan avuksi tilanteisiin, joissa opinnäytetyö kohdistuu ihmisiin ja tekijä pohtii eettisen ennakkoarvioinnin tarpeellisuutta.
Ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden ohjaustarpeet työllistävät opettajia yhä useammin suunniteltua enemmän. Opettajien venymisestä huolimatta vaarana on, että yksittäinen opiskelija ei pääse kunnolla kiinni oman alansa työelämään. Opettajan ohjausresurssin parempi kohdentaminen sekä eri toimijoiden roolien ja harjoitteluprosessin selkiyttäminen lisäisivät koulutuksen vaikuttavuutta. Lapin ja Oulun ammattikorkeakoulujen sosiaalialan piloteissa tärkeimmiksi ohjauksen kehittämisen paikoiksi tunnistettiin ohjaus ennen harjoittelun alkua, sekä harjoittelun lopussa arviointikeskustelujen yhteydessä. Artikkeli on käytännönläheinen ja siinä kuvataan konkreettisella tasolla kahden eri pilotin toteutusta ja tuloksia. Piloteissa on etsitty uusia ideoita omien ohjauskäytäntöjen kehittämiseen alasta riippumatta.
Artikkelissa tarkastellaan biokaasun käyttömahdollisuuksia ja tuotantopotentiaalia Muhoksella. Suomessa olisi huomattavasti raaka-ainepotentiaalia biokaasun tuotantoon, mutta sitä hyödynnetään vielä niukasti. Raaka-ainetta olisi riittävästi vaikka moninkertaistaa nykyinen biokaasun tuotanto, jos vain taloudelliset edellytykset olisivat paremmassa kunnossa. Juuri tällä hetkellä biokaasun tulevaisuus näyttää valoisammalta muun muassa fossiilisen energian hintojen nousun takia. Biokaasun hyödyntämistä tarkasteltiin Muhoksen uuden Kirkkosaaren alueen lämmityksessä sekä kaukolämpölaitoksen polttoaineena. Biokaasu soveltuu hyvin öljyn korvaamiseen, ja sillä voitaisiin korvata myös turpeen tai vaikka hakkeen käyttöä lämpökeskuksella. Potentiaalia biokaasun tuotannolle olisi, ja alueen ensimmäinen biokaasulaitos on suunnitteilla. Artikkeli pohjautuu insinööriopiskelija Inga Laurilan opinnäytetyöhön.
Vietämme Oamkissa Vastuullisia valintoja – kestävän kehityksen teemavuotta 2022–2023. Tuomme kestävän kehityksen kolumnisarjassa esille erilaisia näkökulmia vastuullisuudesta ja kestävyydestä sekä jaamme osaamistamme. Kolumnisarjaa jatkavat kirjoituksellaan Legal Councel Ulla Virranniemi ja viestintä- ja markkinointipäällikkö Anu Skog.
Vietämme Oamkissa Vastuullisia valintoja – kestävän kehityksen teemavuotta 2022–2023. Tuomme kestävän kehityksen kolumnisarjassa esille erilaisia näkökulmia vastuullisuudesta ja kestävyydestä sekä jaamme osaamistamme. Kolumnisarjan aloittaa kirjoituksellaan rehtori Heidi Fagerholm, joka kirjoittaa vastuullisuudesta osana arkea ja valintoja.
Kolumnissa pohditaan erilaisuuden käsitettä, erilaisuuden hyväksymistä, kiusaamista ja asiatonta käytöstä työyhteisössä. Siinä tuodaan esille myös Oulun ammattikorkeakoulussa laadittu hyvän käytöksen ohje.
Oamkissa vietetään digipedagogiikan teemavuotta, jonka aikana luodaan valmiuksia muutoksen kohtaamiseen. Digipeda-kolumnisarjaa jatkaa kirjoituksellaan lehtori Pia Puustjärvi Liiketalouden yksiköstä.
Suomessa on rakentamisen sektorilla kaksi pääkategoriaa. Toinen on uudisrakentaminen ja toinen on korjausrakentaminen. Olemassa olevat rakennukset iän myötä kuluu, vanhenee ja rikkoutuu. Tämä kaikki tuo rakennuskantaan korjausvelkaa. Pelkästään asuinrakentamisessa on korjausvelkaa noin 9.4 miljardia. Tämä mahdollistaa arkkitehdeille erittäin paljon työpaikkoja. Korjausrakentaminen on erittäin haastava suunnitteluala, jossa arkkitehdit pääsevät käyttämään luovuutta erittäin paljon. Arkkitehtuuri on parhaimmillaan kerrostuksellista ja tämän seikan saaminen esille korjauskohteita suunniteltaessa vaatii todella pätevän arkkitehdin. Onnistunut lopputulos luo kaupunkeihin uusia tiloja ja kerroksia. Nämä kerrostumat tuottavat kaupunkien asukkaille miellyttäviä tuntemuksia. Korjausrakentamisen parissa arkkitehti pääsee myös suunnittelemaan sitä mikä on yhteiskunnassa tällä hetkellä todella isosti esillä. Energiatehokkuuden lisääminen ja energiansäästö on yhteiskunnallisesti tärkeimpiä asioista ja tähän yhteiskunta on myös panostaa taloudellisia resursseja. Tämä kaikki takaa suunnittelijoille töitä sektorilla, joka on vähemmän altis taloudellisista nousu- tai laskusuhdanteista.
Artikkelissa verrataan Oulun ammattikorkeakoulun informaatioteknologian kahden osaston eli tieto- ja viestintätekniikan sekä tietojenkäsittelyn opintosuunnitelmia ja niiden opintojaksoja YK:n määrittelemiin kestävän kehityksen seitsemääntoista tavoitteeseen. Työkaluna on käytetty tekoälyyn pohjautuvaa Agenda 2030 -ohjelmaa (SDG). Lisäksi on verrattu muutamia muita tutkinto-ohjelmia, jotta nähdään, millaisia tuloksia analyysiohjelma antaa muista kuin IT-alan opinnoista. Artikkelissa myös kuvataan, millä tavalla käytetty tekoälysovellus toimii.
Tulevien koulutustarpeiden ennakointi vaatii ajan hermolla elämistä erityisesti nykyisessä nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Viime aikojen tapahtumat, kuten koronapandemia ja sota Ukrainassa, ovat laittaneet lähes kaikki ennusteet uusiksi toimintaympäristön osalta. Nopeiden toimintaympäristön muutosten lisäksi muutostarpeita aiheuttaa hitaammin, lähes huomaamatta tapahtuvat ihmisten arvojen ja arvostuksien muutokset. Rakentajien toimintaympäristöön vaikuttaa voimakkaasti digitalisoituminen, taloudellisen kasvun näkymät, yhteiskuntarakenteen kehitys sekä globaalit kriisit, kuten sodat ja ilmastomuutos. Muutokset ovat vaikuttaneet muun muassa tarvittavan työvoiman määrän ennusteisiin. Muutokset asettavat myös koulutuksen sisällölle uusia painotusvaatimuksia. Rakennusalalla on havaittavissa myös selkeää muutostarvetta yritysten toimintakulttuuriin ja johtamiseen. Johtamiseen kaivataan enemmän itseohjautuvuutta, toimintavapautta sekä dynaamista yrittäjähenkisyyttä.
SILTA-hankkeen tekemän kyselyn mukaan ammatillista perustutkintoa suorittavan opiskelijan tietoisuus opintojen aikaisista korkeakouluopinnoista eli niin kutsutuista väyläopinnoista on vähäistä. Ammattikorkeakouluopinnot nähdään kuitenkin jatko-opinto mahdollisuutena ja tietoisuutta lisäämällä ammatillisen toisen asteen opiskelijoiden sujuvaa siirtymistä korkeakouluopintoihin voidaan parantaa. Tulevaisuuden työelämän vaatimuksista ja muutoksista on hyvä tiedottaa opiskelijaa, jotta korkeakouluihin hakeutuminen nähtäisiin mielekkäänä vaihtoehtona ammatillisen tutkinnon jälkeen. Moni opiskelija miettii, millaista on opiskella korkeakoulussa ja miten sinne voi hakeutua. Tiedon on hyvä olla selkeää ja helposti saatavaa, mutta opiskelijat haluavat tietää myös mitä hyötyä ammattikorkeakouluopinnoista on työuralla ja millaisiin tehtäviin ammattikorkeakoulun kautta työelämässä sijoittuu.
Artikkeli käsittelee kerrostalorakentamisessa yleisesti käytettyä jäteilman seinäpuhallusratkaisua. Siinä pohditaan perusteita kyseisen ratkaisun käyttämiselle, sen vaikutuksia eri näkökulmista sekä mahdollisia ratkaisun tulevaisuudennäkymiä. Tutkimusmenetelminä on käytetty kentältä työn kautta saatua käytännön kokemusta ja kustannustietoutta sekä kyselytutkimuksia. Päätuloksena todetaan, että seinäpuhalluksen käyttämiselle on kustannus- ja energiankulutukselliset perusteet, mutta laitteiden teknistä toimivuutta ei vielä tunneta riittävän hyvin. Julkaisu perustuu talotekniikan (YAMK) tutkintoon kuuluvaan opinnäytetyön kypsyysnäytteeseen.
Kaukolämpö on ollut pitkään Suomen suosituin lämmitysmuoto. Hintojen nousu ja erilaiset lämpöpumppuratkaisut ovat heikentäneet kaukolämmön asemaa lämmitysmarkkinoilla. Asiakkaille on tarjolla useita erilaisia vaihtoehtoja esimerkiksi lämpöpumppujen käytön yleistyessä. Jotta kaukolämpö pystyy säilyttämään paikkansa suosittujen lämmitysmuotojen joukossa, sen on pystyttävä uudistumaan. Tähän vastatakseen kaukolämpöala on ryhtynyt kehittämään uusia edistyksellisempiä ja älykkäämpiä ratkaisuja. Tämä artikkeli pohjautuu Jonna Mäkiollitervon opinnäytetyöhön, jossa käsiteltiin vuonna 2020 valmistuneen asuinkerrostalon uudentyyppistä hybridilämmitysjärjestelmää energiayhtiön näkökulmasta. Tutkittu järjestelmä käyttää kaukolämmön paluuvedestä saatavaa energiaa rakennuksen lämmittämiseen. Järjestelmän avulla kaukolämmön paluuveden lämpötilaa saadaan laskettua, mikä yleistyessään tuo muutoksia kaukolämpöyhtiön taloudellisuuteen ja kaukolämpöverkoston toimintaan.
Digitaaliset taidot ovat yksi kahdeksasta elinikäisen oppimisen avaintaidosta. Valtakunnallinen perusdigitaitojen osaamismerkistön kehitystyö aloitettiin syksyllä 2019. Työ kesti 2,5 vuotta ja tuloksena syntyi valtava määrä osaamista valtakunnallisen osaamismerkkijärjestelmän kehittämisestä kehityshankkeen varsinaisten tulosten lisäksi. Tämä käsikirja pyrkii avaamaan oleellisimman osan osaamismerkkien kehitystyössä saaduista kokemuksista. Käsikirjan tarkoitus on silottaa tulevien osaamismerkistöjen kehittäjien tietä ja antaa esimerkkejä kehittämistyön vaiheista, käyttöönotosta, käytöstä ja soveltuvuudesta eri kohderyhmissä.
Oulun ammattikorkeakoulu on mukana Pohjois-Pohjanmaalle toteutettavassa ESR-rahoitteisessa Väkevä-hankkeessa, jossa alueelle laaditaan uudistunut maakunnallinen yrittäjyyskasvatusstrategia. Loka-marraskuun 2021 aikana tehtyjen tutkintovastaavien haastattelujen avulla kartoitettiin nykytilaa siitä, miten yrittäjyyskasvatus näyttäytyy opetussuunnitelmissa ja millaisia ajatuksia yrittäjyyskasvatuksesta, kestävästä kehityksestä, kansainvälisyydestä ja digitalisaatiosta tutkintovastaavilla on. Haastattelujen perusteella yrittäjyyskasvatusta pidettiin tärkeänä ja sitä toteutetaan monella tapaa. Kansainvälisyyden koettiin toteutuvan yrittäjyysopinnoissa muun muassa yhteisten projektien, yritysideoiden, kotikansainvälistymisen, englanninkielisten tutkinto-ohjelmien ja opiskelijavaihdon kautta. Digitalisaation koettiin sisältyvän kiinteästi opetukseen ja työelämään. Digitalisaation kehittyminen on niin nopeaa, että haasteeksi koettiin niiden haltuunotto opetuksessa ja työelämätaidoissa. Kestävä kehitys näyttäytyy läpileikkaavana ja vahvana teemana opetussuunnitelmassa ja opetuksen käytänteissä. Kestävä kehitys nähtiin olevan vahvassa muutoksessa ja sen merkitys korostuu edelleen.
Artikkelissa kuvataan MADE-hankkeessa kerättyjä kokemuksia kahdesta Toimiva digitaalinen palvelu -yhteiskehittämisen hybridityöpajasta, joissa tuotettiin yritysten digitaalisten tuotteiden käytettävyyden evaluointeja. Työpajat toteutettiin yhteistyössä hankkeen henkilöstön, opiskelijoiden ja case-yritysten kanssa. Työpajatyöskentelyn avuksi luotiin työkirja, joka ohjeisti ryhmiä etenemisessä ja sisälsi evaluointikortit käytettävyyden arviointiin. Kortit pohjautuvat heuristiseen arviointiin sisältäen käytettävyysperiaatteita eri käyttöliittymän osa-alueista, kuten visuaalisista elementeistä, navigoinnista sekä sisällöstä. Kerätyn palautteen perusteella työpajatyöskentely työkirjan ja evaluointikorttien avulla koettiin mielekkääksi. Yritykset näkivät saavansa parannusehdotuksien kautta konkreettista hyötyä omaan tuotteensa kehittämiseen. Työpajan suunnittelu ja toteuttaminen oli ensimmäisen toteutuksen jälkeen nopea ja helppo toistaa. Menetelmällä löydettiin tehokkaasti isoimmat käytettävyyshaasteet suhteutettuna työhön käytettyihin resursseihin.
EU:n hiljattain voimaan astunut yhtenäinen asetus droonien lennättämisestä voi vaatia eritasoisia lupia ja edellyttää riskien tunnistamista eri tasoilla, kuten maassa ja ilmassa. Droonien lennättäjinä toimivat kauko-ohjaajat tarvitsevat pääsääntöisesti luvat ja useimmat laitteet on rekisteröitävä. Lentotoiminnan luonteesta riippuen väliaikaisen vaara-alueen lupa voi tulla kysymykseen osana ilmariskin minimointia. Toiminnan yhteydessä droonioperaattori on velvollinen huolehtimaan maariskeistä. Droonioperaattorin, kuten Oamkin, on tunnettava voimassa oleva regulaatio sekä kyettävä ennakoimaan erilaisia käyttötilanteita. Oulun ammattikorkeakoulu (Oamk) on drooneihin liittyvän tutkimustoiminnan keskiössä Suomen Akatemian myöntämän tutkimusrahoituksen avustuksella.
Talopakettien toimittajan määrälaskennassa on aloittanut jo muutaman vuoden ajan joka kevät vähintään neljä uutta työntekijää. Jatkuva kiire sekä korona ja etätyöt ovat kuitenkin vaikeuttaneet uusien työntekijöiden perehdyttämistä. Tutkimuksessa on kehitetty talotehtaan uusien määrälaskijoiden avuksi niin sanottuja helppikuvia ja laskentaohjeita, joiden perusteella laskija tietää, mitä lasketaan ja mitä jätetään laskematta. Määrälaskenta käsittää laaja-alaisesti rakennesuunnitelmiin perehtymisen ja niiden pohjalta materiaalien ja asennusurakoiden määrien laskennan. Kuvien tulkitseminen ei aina ole helppoa ja siinä helppikuvat voivat olla suureksi avuksi.
Oulun ammattikorkeakoulussa (Oamk) opetussuunnitelmia kehitettiin ensimmäistä kertaa kilpailun muodossa lukuvuonna 2021–2022. OPStart tulevaisuuteen -kilpailu innosti monia Oamkin opettajia osallistumaan erilaiseen tapaan tehdä kehittämistyötä. Kilpailussa esitetyt ideat toivat esiin uudenlaisia pedagogisia toteutustapoja. Kilpailu antoi arvostusta opettajien työlle.
Oamkissa vietetään digipedagogiikan teemavuotta, jonka aikana luodaan valmiuksia muutoksen kohtaamiseen. Digipeda-kolumnisarjaa jatkaa kirjoituksellaan digimentorina toimiva lehtori Ulla Reinikainen.
Auto- ja työkoneisiin tulleet uudet vaihtoehtoiset käyttövoimat, kuten sähkö ja kaasu yleistyvät nopeasti. Sähkö on käyttövoimana etenkin kevyissä ja kaasu raskaissa ajoneuvoissa. Käyttövoimamuutoksen tavoitteena on vähentää merkittävästi ajoneuvoliikenteen tuottamia päästöjä. On kuitenkin huomattava, että päästöjä tuottavia polttomoottoreita on käytössä vielä huomattavan paljon ja pitkään. Myös näiden ajoneuvojen päästöjen alentamisiin kehitettyjä järjestelmiä ja laitteita on tarpeen kehittää. Tuomas Kokkosen opinnäytetyö on esimerkki tällaisesta kehitystyöstä.
Sosiaali- ja terveysala kohtaa haasteita muun muassa väestön ikääntymisen ja ammattilaisten puutteen vuoksi. Robotiikan ratkaisut voisivat auttaa haasteissa. Jaana Kokon vuonna 2022 valmistuneessa opinnäytetyössä kartoitettiin kyselyjen ja haastattelujen avulla sote-sektorin tarpeita ja toiveita robotiikan hyödyntämiselle sekä listattiin markkinoilla olevia ratkaisuja esimerkinomaisesti.
Tarpeina nousivat esille erityisesti ratkaisukeskeisesti ohjelmistorobotiikka ja tarvelähtöisesti manuaalisen työn poisto. Ohjelmistorobotiikkaa onkin hyödynnetty massarokotustapahtumien yhteydessä korvaten henkilökunnan työpanosta. Kyselyjen ja haastattelun tuloksena todettiin myös, ettei riittävän kustannustehokkaita ja lisäarvoa tuottavia robotiikan ratkaisuja ole olemassa.
Yhteiskehittäminen ja testbed-toiminta ovat menetelmiä yrityksille ja loppukäyttäjille kehittää tarpeisiin vastaavia ratkaisuja. Suomi on jo tunnettu terveysteknologian vientimaa. Robotiikka voisi olla seuraava vientituote maailmalle.
Oamkissa vietetään digipedagogiikan teemavuotta, jonka aikana luodaan valmiuksia muutoksen kohtaamiseen. Digipeda-kolumnisarjaa jatkaa kirjoituksellaan Ammatillisen opettajakorkeakoulun lehtori Hanna Alaniska.
Oulun ammattikorkeakoulun KASVU-hanke ja valtakunnallinen CANEMURE-hanke selvittivät biokaasun mahdollisuuksia liikennekäytössä. Selvitystä varten haastateltiin liikennebiokaasua hyödyntäviä yrittäjiä, tarkasteltiin liikennebiokaasuun liittyviä tilastoja ja selvitettiin kuntien mahdollisuuksia edistää biokaasun tuotantoa ja käyttöä. Selvitys osoittaa, että liikennebiokaasu on erittäin ympäristöystävällinen ja vähäpäästöinen käyttövoima kuljetuspalveluille ja henkilöliikenteeseen. Sen avulla voidaan edistää kiertotaloutta ja nopeuttaa fossiilisista polttoaineista irtautumista.
Vuoden 2022 alusta alkaen liikennebiokaasu sisällytettiin osaksi kansallista polttoaineiden jakeluvelvoitetta, mikä vahvistaa sen asemaa polttoainemarkkinoilla. Muutoksen odotetaan parantavan biokaasun tuotannon kannattavuutta, mikä lisää myös sen saatavuutta. Julkisilta hankinnoilta edellytetään ympäristöystävällisyyttä, ja biokaasu on potentiaalinen vaihtoehto kuntien liikkumispalveluiden käyttövoimaksi. Paikallisista sivuvirroista tuotettu biokaasu on kestävä ilmasto- ja kiertotalousratkaisu, jota kuntien kannattaa hyödyntää.
Oulun ammattikorkeakoulu toimii osatoteuttajana Naiset tasa-arvoisesti uralle – NAU! -hankkeessa, jonka tavoitteena on tukea ja edistää korkeakoulutettujen naisten tasa-arvoista työelämään siirtymistä ja uralla etenemistä. Tässä artikkelissa esitellään syksyn 2021 aikana hankkeessa toteutettuja tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyöpajoja sekä kartoituksia Oamkissa. Työpajat suunnattiin opiskelijoille, henkilökunnalle, työelämän edustajille sekä valtakunnalliselle NAU! -hankeverkostolle.
Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyöpajojen vastaanotto oli erittäin myönteinen. Hankkeen työpajoilla onnistuttiin lisäämään tietoisuutta tasa-arvon nykytilasta ja syrjinnän ehkäisemisestä niin opiskelijan, henkilökunnan kuin koko korkeakoulun tasolla. Työpajoissa tarjottiin myös konkreettisia toimenpiteitä ja työkaluja tasa-arvo-osaamisen vahvistamiseksi.
Kartoituksissa nousi esiin vahva tarve koulutusmateriaalille, jota opettajat ja ohjaajat voisivat hyödyntää tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusopetuksessa. Hanke jatkaa työkalujen ja tasa-arvoisen mentorointimallin tuottamista sekä opettajien, opiskelijoiden että työelämän käyttöön.
Oamkissa vietetään digipedagogiikan teemavuotta, jonka aikana luodaan valmiuksia muutoksen kohtaamiseen. Digipeda-kolumnisarjaa jatkaa kirjoituksellaan tietojenkäsittelyn lehtori Sinikka Viinikka.
Oulun ammattikorkeakoulu ja Centria-ammattikorkeakoulu toteuttavat yhteistyössä Ilmastoindikaattori-hankkeen, jonka tavoitteena on edistää alueen elinkeinoelämän pyrkimyksiä vähähiiliseen yhteiskuntaan siirtymiseksi.
Hiilijalanjäljellä (LCA) tarkoitetaan ihmisen aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä. Hiilijalanjälki ilmoitetaan useimmiten numeerisena lukuna, hiiliekvivalenttina (CO2e). Hiilijalanjälkilaskennassa arviointi tehdään rakennuksen koko elinkaaren ajalle. Elinkaareen sisältyy rakennustuotteiden valmistus, kuljetukset ja työmaatoiminnot, käyttö ja korjaukset sekä purku ja kierrätys.
Life Cycle Cost (LCC) on termi, joka tarkoittaa rakennuksen tai rakenneosan elinkaarikustannusten tutkimista sen koko elinkaaren aikana aina raaka-aineen tuotannosta ja valmistamisesta rakennuksen elinkaaren loppuun eli rakennuksen purkamiseen saakka. Yksinkertaisuudessaan elinkaarilaskennassa on kyse optimoinnista. Laskennan avulla voidaan selvittää, kannattaako esimerkiksi maalämpöpumppuun investointi tai yläpohjan eristäminen alempien lämmityskustannusten säästämiseksi koko rakennuksen elinkaaren aikana.
Ammattikorkeakouluopiskelijoille tarjottiin mahdollisuus sisällyttää opintoihinsa kokemus konferenssityöskentelystä, kun Oulussa järjestettyyn kansainväliseen eHealth-konferenssiin haettiin opiskelijoita osaksi järjestäjävastuussa olevaa tiimiä. Oulun ja Lapin ammattikorkeakoulujen opiskelijat työskentelivät hybridimuotoisessa konferenssissa yhdessä Suomen Telelääketieteen ja eHealth-seuran, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin, Oulun yliopiston ja Oulun ammattikorkeakoulun edustajien kanssa. Monipuolisissa työtehtävissä opiskelijat pääsivät haastamaan itseään ja kerryttämään arvokasta työkokemusta muun muassa tiimityöskentelystä. Tässä artikkelissa kuvaillaan opiskelijoiden kokemuksia tapahtumassa työskentelystä ja jaetaan vinkkejä hybridikonferenssin järjestämiseen.
Teknologia-ala kaipaa naispuoleisia työntekijöitä. Tyttöjä tulee innostaa tutustumaan ja valitsemaan teknologia-alan koulutus. Sinä osaat! – Tytöt ja teknologia -hankkeessa on tehty kouluille materiaaleja tähän. Koulun TET-jakso tarjoaa hyvän mahdollisuuden tutustua teknologia-alaan. Tarvitaan kuitenkin toimenpiteitä, että tytöt ja teknologia-alan työnantajat saadaan kohtaamaan. Voisiko sähköinen ’TET-tori’ auttaa tässä?
Opiskelijoilla on paljon annettavaa hankkeissa. Opiskelijat voivat tuoda uusia näkemyksiä ja raikkaita ideoita hanketoiminnan eri osa-alueille. Blogikirjoituksessa tuomme esille POTKE-hankkeen kautta, miten opiskelijoille voidaan antaa hankkeista mielekkäitä toimeksiantoja viestinnän eri osa-alueille. Koemme, että olemme hankkeessa saaneet laajan osaamispääoman käyttöömme opiskelijoiden kautta. Hanketyö voi tukea merkittävästi opiskelijan siirtymistä työelämään tarjoamalla mielekkäitä toimeksiantoja. Kannustamme hankkeissa pohtimaan, miten opiskelijat voivat olla niissä mukana.
Oamkissa vietetään digipedagogiikan teemavuotta, jonka aikana luodaan valmiuksia muutoksen kohtaamiseen. Digipeda-kolumnisarjaa jatkaa kirjoituksellaan Kielikeskuksen yksikönjohtaja Tarja Paukkeri.
Oamkissa vietetään digipedagogiikan teemavuotta, jonka aikana luodaan valmiuksia muutoksen kohtaamiseen. Digipeda-kolumnisarjaa jatkaa kirjoituksellaan Ammatillisen opettajakoulutuksen yksikönjohtaja Asko Karjalainen.