Category Vieraskynä
Kokoomajulkaisussa kuvataan Oulun ammattikorkeakoulun toimintaa 30 vuoden ajalta vuosina 1989–2022. Julkaisussa on myös huomioita nykyisestä korkeakoulukonsernista ja katsaus Oulun ammatillisen opettajakorkeakoulun vaiheisiin. Kokoomajulkaisun kirjoittajat ovat ammattikorkeakoulussa työskenteleviä tai työskennelleitä, entisiä opiskelijoita tai kumppanuusverkostoissa toimivia ja toimineita. Näin ollen jokaisella julkaisun kirjoittajalla tai kirjoittajaryhmällä on oma, henkilökohtainen suhde ammattikorkeakouluun. Kyse ei ole virallisesta Oulun ammattikorkeakoulun historiikista, eikä Oamkin tilaamasta julkaisusta. Kokoomajulkaisun idea syntyi ammattikorkeakoulun eri vaiheissa työskennelleiden tahdosta koota ja jakaa kokemuksiaan.
Blogiteksti on kirjoitettu Oulun ammattikorkeakoulun Ammatillisen opettajakorkeakoulun ammatillisen koulutuksen kehittämisen valinnaisissa opinnoissa. Kirjoituksessa kuvataan ja arvioidaan opetusvastuuvuorojen digipedagogista suunnitteluprosessia ja sekä opetuksen toteutusta verkko-oppimisympäristössä. Blogitekstiä voidaan hyödyntää esimerkiksi orientaationa tulevissa verkkoryhmissä.
Tuotantotalouden opinnot, jotka sisälsivät muutakin kuin perinteisiä insinööriopintoja, antoivat työssä tarvittavaa monipuolisuutta osaamiseeni. Myynnin ja markkinoinnin, tuotekehityksen sekä muotoilun ja tuotannonohjauksen opintojaksoilla saadut opit ovat olleet tarpeen työssäni. Työelämä vaatii tiivistä monialaista yhteistyötä, joten on hyvä ymmärtää asioita omaa tonttia laajemmalta alueellta. Omia lisävahvuuksia voi löytyä myös harrastuksista. Työharjoittelulla on usein ratkaiseva merkitys.
Alkuvuosien merkittäviä Oulun ammattikorkeakoulun ja Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien yhteistyön hedelmiä oli ennakointitutkimusten tekeminen. Yrittäjäjärjestön organisoiman kyselyn avulla voitiin ammattikorkeakoulussa suunnitella koulutuksen kehittämistä. Yhteistyö laajeni ja syventyi, kun Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät pääsi Oamkin hallitukseen mukaan. Koska vaikuttaminen ja sitoutuminen yhteistyöhön nähtiin yrittäjäjärjestössä erittäin tärkeänä, esitimme vielä Oamkin yhtiöittämisvaiheessa, että Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät haluavat tulla ammattikorkeakoulun osakkaiksi. Osakkuus ei toteutunut, mutta halukkuus antoi selkeän signaalin siitä, kuinka tärkeänä Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät näkevät oppilaitosyhteistyön. Jos kaikista alueemme yrittäjistä 27 prosenttia näkee oppilaitosten kanssa tehtävän yhteistyön tehokkaimpana keinona saada osaavaa työvoimaa, tarkoittaa tämä meidän alueellamme 4 500 yritystä. Oulun ammattikorkeakoulu itsessään on alueellinen vetovoimatekijä, mutta hyvä ja hedelmällinen yhteistyö alueellamme parantavat yritysten mahdollisuuksia investoida, innovoida ja kasvaa.
Artikkelissa pohditaan ahdistusta ilmiönä kohta kaksi vuotta kestäneeseen koronapandemiaan peilaten. Artikkelissa käsitellään menetelmiä, joilla ahdistusta voidaan lievittää. Uusi koronavirus mutatoituu, leviää ja tarttuu helposti sekä aiheuttaa kuolemanriskin erityisesti ikääntyneelle ja monisairaalle kansanosalle. Tämän lisäksi yhteiskuntaan asetetut rajoitustoimet ovat osaltaan vaikuttaneet ihmisten mielialaan ja mielenterveyteen esimerkiksi sosiaalisten rajoitusten sekä taloudellisen epävarmuuden vuoksi. Artikkeli perustuu Oulun ammattikorkeakoululle tehtyyn opinnäytetyöhön, jonka aiheena ovat ahdistuksen lievityskeinot. Opinnäytetyössä todetaan koronapandemian lisänneen ihmisten kokemaa ahdistusta suoraan tai epäsuorasti. Koettuun ahdistukseen on kuitenkin olemassa toimivia lievityskeinoja.
Artikkelissa kuvataan vakinaisen Oulun seudun ammattikorkeakoulun (Oamk) kirjaston vaiheita vuodesta 1996 alkaen. Kirjaston toiminta muuttui tuona aikana monista syistä, joita aiheuttivat niin samaan aikaan tapahtunut tekninen kehitys kuin myös muun muassa opetusministeriön (OPM/OKM) ohjaus. Kirjaston aineistojen ja käytön muutoksia sekä henkilökunnan ja tilojen määrän nousuja ja laskuja kuvataan tilastotietojen avulla. Lisäksi Oamkin kirjaston kehitystä verrataan kaikkien ammattikorkeakoulujen kirjastojen kehitykseen. Tarkastelukauden lopussa Oulun yliopistosta tuli Oamkin enemmistöomistaja ja tulevaisuus näyttää millaiseksi toiminta sen myötä kehittyy.
Kolumnissa eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen kirjoittaa omasta kotikaupungistaan Oulusta ja työstään Oulun ammattikorkeakoulussa 2000-luvun alkuvuosina.
Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) vakinainen toiminta käynnistyi syksyllä 1996. Tässä blogitekstissä Oamkin ensimmäisenä rehtorina yli 13 vuotta toiminut Lauri Lantto kertoo muistinvaraisia merkintöjä Oamkin alkuvuosilta. Kyseessä ei ole asioiden tai tapahtumien historiallinen dokumentointi, vaan teksti sisältää muutamia poimintoja vuosien varrelta.
Tampereen ammattikorkeakoulun tutkimusryhmä teki vuoden 2021 aikana haastatteluja neljässä korkeakouluyhteisössä (LAB, Oulu, Lappi, Tampere) yhteistyön ja identifikaation teemoista. Tässä julkaisussa tarkastellaan Oulun ammattikorkeakoulussa saatuja näkemyksiä yhteisestä identiteetistä ja yhteisöllisyydestä, arvostuksen kokemisesta sekä tarinoista yhteistyöhön liittyen. Kuulumisen tunne ja hyväksytyksi tulemisen kokemus sekä oman työn merkityksellisyys osana kokonaisuutta olivat avaintekijöitä siihen, että yhteisön jokainen toimija voi tuntea toimivansa vahvuuksillaan ja luottamuksellisen suhteen kautta oppia ja kehittyä työssään. Tarinat yhteistyön tekemisestä korkeakouluyhteisössä kuvasivat sekä yhteistyön haasteita että onnistumisia. Negatiiviset tarinat toimivat varoittavina esimerkkeinä ja toivat esille haasteita, jotka haluttiin voittaa. Positiivisesti tarinat taas kannustivat lisäämään yhteistyötä.
”Alaraajojen nivelten manuaalinen mobilisointi” on nykyaikainen, adaptoituva ja monipuolinen fysioterapeuttiopiskelijoille suunnattu oppimateriaali, joka on toteutettu Moodle-alustalla. Oppimisalusta on opiskelijakeskeinen sekä käytännönläheinen ja se haastaa opiskelijat tarkastelemaan manuaalisen terapian käyttöä osana fysioterapiaa kriittisesti, mutta kannustavasti. Paikkaan ja aikaan rajoittumattoman laadukkaan oppimateriaalin avulla opiskelija on valmiimpi kontaktiopetukseen ja opettaja pystyy keskittämään resursseja tärkeään käytännön opettamiseen aiempaa enemmän. Artikkelin tarkoituksena oli lisätä tietoa opiskelijoiden tekemästä opetuksen kehitystyöstä. Artikkelin tavoitteena on myös herättää kiinnostusta opetuksen parissa työskenteleviä panostamaan nykyaikaisten, adaptoituvien ja opiskelijalähtöisten verkko-oppimisalustojen luomiseen.
Oulun ammattikorkeakoulun taidekokoelma sisältää useita muotokuvia, jotka esittävät sekä Oamkin että sitä edeltäneiden oppilaitosten johtoa. Kuvien esittämät henkilöt ovat jääneet oppilaitoksen historiaan toisin kuin taiteilijat, jotka ovat maalauksia toteuttaneet. Nyt kun Linnanmaan kampukselle muuton jälkeen taidekokoelma on ripustettu uudestaan ovat useat teokset, kuten nämä muotokuvat, aikaisempaa paremmin esillä. Tästä syystä on aiheellista tuoda esille myös tekijöitä teosten taustalla, sillä kokoelmassa on usean nimekkään suomalaisen muotokuvamaalarin teoksia. Artikkelissa esitellään muutamia taiteilijoita sekä heidän teoksiaan Linnanmaan ja Kontinkankaan kampukselta.
Kolumnissa kerrotaan Oulun kaupungin hakemusta Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2026. Hakemuksen otsikko on Kulttuuri-ilmastonmuutos, ja sillä halutaan yhdistää uudelleen vihapuheen ja väärinymmärrysten erottamat ihmiset.
Otetta ei näytetä, koska artikkeli on suojattu.
Otetta ei näytetä, koska artikkeli on suojattu.
Otetta ei näytetä, koska artikkeli on suojattu.