Page 4 of 19
Digitalisoituva talous tarjoaa monia houkuttelevia uravaihtoehtoja etenkin teknillisluonnontieteellisillä aloilla (STEM-alat), joilla tarvitaan edistyneitä digitaalisia taitoja. Naisten osuus STEM-aloilla on kuitenkin edelleen alhainen Euroopassa. FUTURE WOMEN -hanke kannustaa naisopiskelijoita STEM-työmarkkinoille lisäämällä tietoisuutta digitaalitalouden luomista haasteista ja mahdollisuuksista. Tämä raportti kokoaa yhteen Euroopan kuusi STEM-alan kärkiammattia, jotka vaativat edistyneitä digitaalisia taitoja. Raportin tarkoitus on esittää kattava analyysi kysytyimmistä STEM-ammateista, jotka voivat toimia menestyksekkäänä ura- tai opiskelumahdollisuutena. Raportti pohjautuu FUTURE WOMEN online survey -tutkimukseen (2023), joka on toteutettu Suomessa, Bulgariassa, Kreikassa, Puolassa, Portugalissa ja Turkissa. Tutkimukseen osallistui yhteensä 46 ulkoista asiantuntijaa ympäri Eurooppaa.
Kierrätystä ja kiertotaloutta voidaan edistää merkittävästi digitalisaation ja uusien teknologioiden avulla. Tässä artikkelissa perehdytään siihen, millaisia ratkaisuja Pohjois-Pohjanmaalla on kehitetty kierrätyksen edistämiseen teknologioita ja digitalisaatiota hyödyntämällä. Yhtenä esimerkkinä esitellään Oulun ammattikorkeakoulun Biotalouden Digi-Pilotit -hankkeessa kehitetty LajitteluNeuvo-mobiilisovellus. Artikkelissa on avattu myös ajankohtaisia aiheita jätehuollon ja kierrätyksen saralta koko Suomen laajuisesti, sillä jotta voimme saavuttaa Euroopan unionin asettamat velvoitteet yhdyskuntajätteen kierrätyksen osalta, on jätteen kierrätystä tehostettava merkittävästi.
Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) koneautomaation opetusta toteutetaan tiimiopettajuutena. Tiimiopettajuus mahdollistaa kieliopintojen ja substanssiopetuksen integroinnin muovituotteiden suunnittelun opetuskokonaisuudessa, joka valmentaa opiskelijoita käyttämään englannin kieltä luontevana osana ammatillista osaamistaan. Blogitekstissä esitellään opintomoduulin Plastic Product Engineering toteutusta tiimiopettajuuden näkökulmasta.
Artikkelissa kuvataan provosoituvaa vulvodyniaa sairastavien naisten kumppaneiden erilaisia reaktioita yhdyntätilanteessa esiintyvään kipuun ja reaktioiden merkitystä naisten seksuaalitoiminnoille. Seksuaalitoimintojen kannalta parhaimmiksi reaktioiksi on tutkimuksissa osoitettu fasilitoivat reaktiot, jotka edesauttavat naisen sopeutumista sisältäen rohkaisua, hellyydenosoituksia ja positiivista asennetta. Myös empaattinen vastakaiku on todettu tärkeäksi seksuaalitoimintoja parantavaksi tekijäksi. Artikkeli perustuu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena toteutettuun opinnäytetyöhön.
Maatilojen kannattavuus on kiristynyt viime vuosina. Tuottajahinnat ovat pysyneet lähes samalla tasolla, vaikka tukimäärät ovat laskeneet ja tuotantopanosten kustannukset ovat kohonneet. Tiloilla etsitäänkin keinoja, joilla kannattavuuteen voidaan vaikuttaa. Kannattavan yrityksen neljä tärkeää tekijää ovat osaaminen, kannattavuus, yhteydet ja hyvinvointi. Osaaminen tulee pitää ajan tasalla, jotta yritys pystyy vastaamaan muuttuvaan toimintaympäristöön. Tässä raportissa esitellään toimintamalli, jossa opastetaan seuraamaan ja mittaamaan tilan toiminnan kannalta oleellisia asioita. Toimintamallissa kuvataan yrityksen strategisen suunnittelun ja johtamisen. Toimintamallin tarkoituksena on mahdollistaa maito-, liha- ja viljatilan tilakohtainen johtamisprosessin kehittäminen ja käyttöönotto.
Artikkeli käsittelee asuntorakentamisen painesuhteiden hallintaa ja haasteita LVI-suunnittelun näkökulmasta. Siinä pohditaan painesuhteiden hallintaa laajemmin ilmiönä ja lainsäädännön näkökulmasta. Tutkimusmenetelmänä on käytetty mittausdataa todellisesta asuntokohteesta sekä usean vuoden asuntokohteiden LVI-suunnittelun käytännön kokemusta sekä tukena rakennusalan laajan verkoston kokemuksia. Tuloksena havaitaan, että perinteisten ratkaisujen rinnalla voidaan käyttää uudempaa tekniikkaa ja näiden yhdistäminen onkin suositeltavaa. Suunnittelutyössä kokonaiskuvan hallinta on olennaisen tärkeää koko rakennuksen painesuhteiden hallinnassa. Artikkeli perustuu Timo Marinin opinnäytetyöhön.
Rakentamisen työkaluksi kehitetystä suunnitteluvaiheen tietomallintamisesta on tullut tukevan työkalun sijasta suunnittelun päätuote. Suunnittelusisällön vaativuuden kasvu ei kuitenkaan ole siirtynyt käytettäviin resursseihin hankkeiden budjetissa. Talotekniikan kannalta suunnittelun sisältöä ja tilaohjelmaa tulisi päästä ohjaamaan voimakkaammin hankesuunnitteluvaiheessa. Lisäksi suunnitelmat tulisi laatia toteutussuunnitelmatasolle ennen laskentavaihetta. Näillä toimenpiteillä voidaan rajata odottamattomia kustannuksia ja vähentää materiaalikuluja. Tämä korostuu hankkeissa, joissa on esimerkiksi tutkimus- tai laboratoriotiloja sisältäen vaihtelevan määrän palveltavia laitteita sekä erilaisia olosuhdevaatimuksia lämpötilojen, kosteuden ja äänien osalta. Artikkeli perustuu Jussi Malkin opinnäytetyöhön.
Blogiteksti perustuu Juho-Matti Mäyrän opinnäytetyönä tehtyyn integratiiviseen kirjallisuuskatsaukseen, jossa kuvattiin mielenterveystyössä käytössä olevia ammattilaisten ohjaamia täysi-ikäisille suunnattuja ryhmähoitoja sekä tarkasteltiin niiden toipumista edistäviä ominaisuuksia. Katsaukseen valittiin yhdeksän tutkimusta, jotka käsittelivät erilaisia ja eri kohderyhmille suunnattuja ryhmähoitoja. Laadullisen sisällönanalyysin kautta tunnistettiin kolme pääteemaa ryhmien toimintaa ja toipumista edistävistä tekijöistä: ryhmän sisältö, ryhmän toteutus ja vertaistuki ja ryhmään kuuluminen. Vertaistuki ja ryhmään kuuluminen ovat ryhmäympäristön tulosta, eikä näin ollen ole saavutettavissa yksilötyöskentelyllä.
Ohjauksella hyvinvointia (OHJY) -hankkeen Oulun ammattikorkeakoulun osaprojektissa kehitettiin Study Group -tuutorointimenetelmää. Opettajatuutori tapaa opiskelijoita säännöllisesti Study Group -ryhmissä. Sekä opettajatuutoreiden että opiskelijoiden kokemukset ovat olleet positiivia. Menetelmän käyttöönotto onnistuu Study Group -tuutoroinnin käsikirjan avulla. Toimintaa tulee kuvata myös opiskelijoille. Sitä varten on olemassa valmis kalvosarja. Aiheesta on kirjoitettu myös artikkeleita ja blogitekstejä, joiden avulla saa kuvan menetelmän yksityiskohdista ja sen pilotoinnista ammattikorkeakoulussa.
Saattohoitoon siirryttäessä suurin osa potilaista haluaa olla kotona mahdollisimman pitkään, osa kuolemaansa saakka. Psykososiaalinen tuki on oleellinen osa kotisaattohoitoa. Läheisten rooli on suuri, ja heidän tukemisensa vaatii varsinkin kotisaattohoidon loppuvaiheessa hoitajalta laajaa osaamista, kohtaamisen taitoja sekä hoitajan aikaa. Jotta kotona omaistaan saattohoitavalle läheiselle voidaan tarjota laadukasta psykososiaalista tukea, tarvitaan hoitohenkilökunnalta vahvaa osaamista ja terveydenhuollon yksiköiltä ja yhteiskunnalta osallistumista kotisaattohoitoon ja sen järjestämiseen. Läheisten kokemusten mukaan psykososiaalista tukea saatiin kotisaattohoidon aikana, mutta tuen laatu ja määrä eivät aina toteutuneet tasa-arvoisesti.
As in many other sectors, within the field of dental hygiene the development and growth of professional skills is a vital goal in which workshops and tutored practical training are playing a key role. Practical implementation of the workshops and contents of practicing may vary between universities, although the principles and objectives are quite similar. Participation in an exchange period is an excellent way to get new professional and personal perspectives and experiences, strengthening individual competences as well as learning more of the foreign country and its’ culture.
Hyvinvointipalvelujen tarve ja kuormittuneisuus ovat tunnistettuja haasteita. Digitaalisten hyvinvointipalvelujen avulla voidaan muun muassa sujuvoittaa palvelujen saavutettavuutta ja tehokkuutta. Toimivien digitaalisten hyvinvointipalvelujen tunnettuutta ja käyttöönottoa tulee kasvattaa merkittävästi. Se vaatii resursseja sekä markkinointistrategian, joka pohjautuu syvälliseen ymmärrykseen kohderyhmän käyttäytymisestä, asenteista ja motiiveista. Päivi Sipolan nuorten hyvinvointiin ja yhteiskunnalliseen markkinointiin liittyvässä YAMK-opinnäytetyössä luotiin markkinointistrategia nuorille suunnatun digitaalisen hyvinvointipalvelu Zekin tunnettuuden ja käyttöönoton parantamiseksi. Tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Toimivista hyvinvointipalveluista tulisi viestiä nuorten lisäksi heitä tukeville ammattilaisille, tarjota tukimateriaalia sekä avata monipuolisia hyödyntämismahdollisuuksia.
This document is an overview and non-exhaustive treatment of technological theater from the past to the present. It aims to outline the historical and theoretical context necessary for the development of ACuTe, a collaborative project between performing arts and technology. The project is co-funded by the Creative Europe programme. The document is a scan report and tries to show the connections between modern developments and historical predecessors.
Kotona Asumista Rohkeasti ja Itsenäisesti Teknologian Avulla (KARITA) -hankkeen tavoitteena oli teknologiaa hyödyntäen vähentää sote-palvelujen tarvetta ikäihmisten palveluissa sekä siirtää säännöllisten palvelujen tarvetta. Hankkeessa Oamkin kehittämiskohteena oli asiakasosallisuuden edistäminen sekä eettisyyden tarkastelu kotiin vietävissä palveluissa ja teknologian hyödyntämisessä. Toteutettujen kartoitusten ja tutkimusten perusteella luotiin kaksi toimintamallia. Asiakaslähtöinen tarvekartoitus ‒ asiakasosallisuuden kokemusta edistämässä ja Digiteknologialla tuetun kotona asumisen eettisen toiminnan malleja tulisi käyttää yhtäaikaisesti kehittämistoiminnassa. Oamk oli yksi hankkeen osatoteuttajista.
Kuntosalien turvallisuus on tärkeä osa asiakaskokemusta. Turvallisuuteen vaikuttavat fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset tekijät. Kerätyssä asiakastutkimuksessa sosiaaliset tekijät koettiin vähemmän tärkeiksi kuin fyysiset, jotka ovat helpoiten havaittavissa.
Merkittäviksi turvallisuustekijöiksi koettiin selkeä hinnoittelu ja sopimusehdot, ehjät kuntoilulaitteet, tapaturmavaaran minimointi, siisteys ja tilojen väljyys. Helppokäyttöinen kulkujärjestelmä, tietoturvasta huolehtiminen, luotettavuus, ystävällinen viestintä, nopea palautteeseen reagointi ja henkilökunnan läsnäolo nousivat myös esille. Blogiteksti perustuu Terhi Kallisen opinnäytetyöhön, jossa tutkittiin kuntosalikävijän turvallisuuskokemuksen muodostumista ja kehittämistä palvelumuotoilua hyödyntämällä.
Blogikirjoituksessa esitellään Suomen ympäristökeskuksen laatima kuntien kasvihuonekaasupäästöjen kehityksen arvioinnin skenaariotyökalu ALasSken. Työkalu tukee kuntien ilmastotyötä ja tavoitteiden asettelua, koska sen avulla voidaan arvioida kunnan tulevaisuuden päästökehitystä eri sektoreilla sekä tunnistaa vaikuttavimmat toimenpiteet.
Artikkelissa esitellään open spacea yhtenä vertaisoppimisen menetelmänä ja kuvataan sen eri sovellutuksia. Open spacessa ohjelma rakentuu osallistujien toiveista ja tarpeista. Osallistujat saavat jakaa omaa osaamistaan, tietojaan ja kokemustaan. Osallistuminen ei edellytä etukäteen valmisteltua esitystä, vaan teemaan liittyvät keskustelut pohjautuvat yhteiseen jakamiseen, jolloin tilanne rakentuu vertaisoppimiselle. Syksyllä 2022 ja keväällä 2023 Kokko-hanke toteutti open space -seminaarin, joka osoittautui joustavaksi ja innostavaksi työskentelytavaksi. Tämä julkaisu on osa Kokko-hankkeessa (2021–2023) tuotettua vertaisoppimisen artikkelisarjaa. Hankkeessa kokeiltiin ja kehitettiin erilaisia vertaisoppimisen muotoja korkeakoulupedagogiikan kouluttajille ja kehittäjille.
Pauliina Puurusen opinnäytetyöhön pohjautuvassa artikkelissa vertaillaan pesäpallolähetyksiä lääketieteen koulutuksiin ja selvitetään, mitä aiheita voi striimata. Opinnäytetyön aineistona on kaksi Ruudun miesten Superpesiksen Supermaanantailähetyksiä ja kaksi Terve Median kongressilivestriimikoulutusta. Yhteistä tarkastelluille tallenteille on muun muassa se, että ne on luotu tietylle kohdeyleisölle. Eroavaisuuksia löytyy tallenteiden välisissä kestoissa ja suunnittelussa. Striimaaminen vaikuttaisi soveltuvan hyvinkin erilaisiin tuotantoihin, kunhan ne vain toteutetaan oikein.
Huumorilla on aivan erityinen merkitys palliatiivisessa ja saattohoidossa. Naurulla eli huumorin tuotoksella voidaan lievittää muun muassa kipua, ahdistusta, ikävää, ja yksinäisyyden tunnetta sekä tuoda mielihyvää, turvaa ja iloa. Huumori on selviytymiskeino, joka auttaa käsittelemään myös vaikeita asioita. Huumorin tulee olla aina potilaasta lähtöisin. Hoitajalta edellytetään ihmistuntemusta, herkkyyttä ja vuorovaikutustaitoja, jotta hän kykenee tunnistamaan, kenelle huumori sopii. Nauru ja huumori auttavat myös hoitajia selviytymään vaativasta ja raskaasta työstä. Huumori onkin sekä potilaiden että ammattilaisten voimavara ja selviytymistä kannatteleva tekijä.
Ympäristöviisas viljelijä -hankkeessa kehitetty Ympäristökioski-sovellus julkaistiin joulukuussa 2022. Käyttöönottoa edelsi hosting-palvelujen kartoitus ja vertailu sekä lopullinen päätös palvelun käyttöönotosta yhteistyössä hanketoimijoiden kanssa. Hosting-palvelun tilaus ja käyttöönotto tehtiin yhteistyössä Oulun yliopiston ICT-palveluiden kanssa. Käyttöönoton jälkeen käynnistyi ylläpitovaihe, joka kattaa kaikki ohjelmiston ylläpidon osa-alueet. Ympäristöviisas viljelijä -hanke päättyi kesäkuussa 2023. Palvelimen, sovelluksen ja käyttäjätiedot sisältävän tietokannan ylläpito luovutettiin ProAgria Oululle.
Bio- ja kiertotalouden prosessitekniikan osaamistarvekartoitus Pohjois-Suomessa toimiville alan yrityksille suunnatulla kyselyllä toteutettiin keväällä 2021. Kyselyssä bio- ja kiertotalousalalla toimivia yrityksiä pyydettiin arvioimaan osaamistarpeita, joihin erityisesti tulisi kiinnittää huomiota alan täydennyskoulutuksessa ja jatkuvassa oppimisessa. Selvityksen tuloksia käytetään Oulun ammattikorkeakoulun ja Oulun yliopiston täydennyskoulutuksen ja jatkuvan oppimisen sisältöjen ja toteutustapojen suunnittelussa. Bio- ja kiertotalouden toimialalla tunnistettiin Pohjois-Suomessa toimivan 76 yritystä, joista 17 vastasi kyselyyn. Vastausten mukaan lisää osaamista tarvitaan erityisesti hukkalämpöjen hyödyntämiseen, energian käytön tehostamiseen sekä teollisuuden orgaanisten ja epäorgaanisten sivuvirtojen hyödyntämiseen osana yrityksen raaka-ainevalikoimaa. Valmistusprosesseihin liittyen erotusprosessien osaamista pidettiin tärkeänä. Mikrobiologian perusteet, biokemiallisten prosessien, biojalostamokonseptien ja mekaanisten operaatioiden osaaminen ovat yritysten näkökulmasta myös tärkeitä osaamisalueita. Alan toimintaa ohjaavan ympäristölainsäädännön osaaminen koettiin tärkeäksi. Erilaisten analyysitekniikoiden, kuten spektrometrian ja kromatografian osaaminen muun muassa laadun seurannassa ja kehittämisessä nousivat vastauksissa esille. Myös prosessidynamiikkaan, automaatiojärjestelmiin ja säätötekniikkaan liittyviä osaamistarpeita bio- ja kiertotalousalan yritykset toivat esille vastauksissaan. Yritykset ovat erityisen kiinnostuneita hankeyhteistyöstä tutkimuksessa ja koulutuksessa korkeakoulujen kanssa. Vastauksissa nousi esille useita jo käytössä olevia yhteistyömuotoja, kuten opinnäytetyöt, harjoittelupaikat sekä hackathontyyppiset tilaisuudet.
Korkeakoulussa toimivien opettajien osaamista on tärkeää kartoittaa ja sitä edelleen kehittää osaamiskartoituksen tulosten pohjalta. Tässä artikkelissa kuvataan sote-alan opettajien osaamisen mittarin kehittämisen prosessista ja sosiaali- ja terveysalan opettajien osaamisen tämänhetkisestä tasosta Oulun ammattikorkeakoulussa. Ammattikorkeakoulun opettajien osaamista kartoitettiin keväällä 2022. Osaamisen mittariin vastasi 81 opettajaa, jotka kuuluivat sosiaalialan, hoitoalan, kuntoutusalan, terveydenhuollon erityisalan sekä ylemmän amk:n tiimeihin. Tuloksia tarkastellaan tässä artikkelissa kuvailevin tilastollisin menetelmin tiimeihin kuulumisen kautta. Artikkeli on osa OSMU-hanketta, jossa kehitettiin osaamisen kehittämisen toimintamalli Pohjois-Pohjanmaan sote-palvelutuotantoalueelle.
Kestävä aivoterveys -hankkeessa on kehitetty uutta ymmärrystä työpaikan affektiivisesta ergonomiasta osana aivoterveellistä työtä. Affektiivinen ergonomia liittyy työn vuorovaikutus- ja tunneympäristöön, työn eettiseen kuormitukseen ja eettiseen organisaatiokulttuuriin, joilla on merkitystä aivojen kuormittumiselle ja aivoterveydelle. Hankkeessa on kehitetty ja pilotoitu uusi työkalu näiden asioiden arvioimiseksi työpaikoilla: affektiivisen ergonomian tarkistuslista. Tarkistuslista mahdollistaa näiden tekijöiden tunnistamisen, arvioinnin sekä yhteisen keskustelun työpaikoilla.
ESR-rahoitteisen SILTA-hankkeen tekemän kyselyn mukaan Oulun ammattikorkeakoulu saa hyvän kokonaisarvosanan erilaisia väyläopintoja pitkin tutkinto-opiskelijaksi tulleilta opiskelijoilta. Tämän on mahdollistanut monet erilaiset väylämahdollisuudet. Työelämästä tullaan jatkokouluttautumaan ammattikorkeakouluun, taustalla voi olla halu edetä uralla ja tavoitella unelmia. Oamkin tiedottamisella on suuri merkitys väylätyössä jo hakeutumisvaiheessa. Oulun ammattikorkeakoulussa väylät on erittäin hyvin suunniteltu, mutta kehitettävääkin löytyy. Huomioitavaa useissa vastauksissa oli väylä opintoja suorittaneiden positiivinen asenne ja kiitollisuus mahdollisuudesta päästä väylän kautta opiskelijaksi. Kehittämistyössä huomio on hyvä kiinnittää ohjaukseen, tietoteknisiin ratkaisuihin ja tiedottamiseen. Yleisarvosana Oamkille väyläopintojen toteuttamisesta on hyvä.
Oulun ammattikorkeakoulun Liiketalouden yksikössä pilotoitiin Study Group -tuutorointia ensimmäisen vuoden opiskelijoilla. Study Group -tuutoroinnissa opettajatuutori tapaa kaikki Study Group -ryhmän opiskelijat samalla kertaa. Rinnakkaisryhmien tuutorointi haluttiin pitää yhtenäisenä, joten tuutorointi suunniteltiin yhdessä etukäteen. Study Group -ryhmät muodostettiin samalla tavalla, tapaamisten teemat ja aikataulut sovittiin yhdessä. Opiskelijoilta saatu palaute Study Group -toiminnasta ja -tuutoroinnista oli pääosin positiivista. Study Group -tuutorointia jatketaan myös toisen lukuvuoden tuutoroinnissa.
Tutkimuseettinen neuvottelukunta on päivittänyt hyvän tieteellisen käytännön ohjeistusta. Hyvän tieteellisen käytännön (HTK) -ohjeella pyritään edistämään hyvää tieteellistä käytäntöä ja ehkäisemään siihen kohdistuvia loukkauksia. HTK-ohje on edelleen yleisen tason ohjeistus, joka soveltuu kaikille tieteen ja tutkimuksen aloille. Ohje on selkeämpi ja käyttäjäystävällisempi aiempaan ohjeeseen nähden. Ammattikorkeakoulujen näkökulmasta merkittävin muutos liittyy opinnäytetöiden HTK-loukkausepäilyjen käsittelyyn, mikä tapahtuu korkeakoulujen sisäisten prosessien ja ohjeistusten mukaan. Hyvää tieteellistä käytäntöä sovelletaan opiskelijoiden opinnäytetöihin ja henkilöstön julkaisuihin.
Teknologisilla ratkaisuilla haetaan apua hoitotyön haasteisiin. Automatiikalla pyritään lisäämään hoitajien aikaa välittömään hoitotyöhön. Oulun yliopistollinen sairaala on ottamassa käyttöön annosjakelurobotin, jonka tarkoituksena on olla osa katkeamatonta lääkehoitoprosessia. Katkeamaton lääkehoitoprosessi on käsitteenä vielä melko uusi Suomessa, eikä sille ole vakiintunut vielä täydellistä määritelmää. Käytännössä se kuitenkin tarkoittaa sitä, että lääkehoitoprosessin kaikki vaiheet ovat sähköisesti varmistettuja. Sen tarkoituksena on taata saumaton tiedonkulku sairaalan eri osastoiden välillä. Sairaanhoitajien työnkuva tulee muuttumaan monella tapaa. Manuaalinen jakaminen jää käytännössä kokonaan pois sekä lääkkeiden jakamisessa ja antamisessa tullaan hyödyntämään viivakooditeknologiaa.
Jokaisella työyhteisöön kuuluvalla on vaikutusmahdollisuus työyhteisön sisäiseen yhteisöllisyyteen. Työn tekemisen mielekkyyden myötä työhyvinvointi kasvaa ja hyvinvoivan työntekijän tehokkuus lisääntyy. Johtajan rooli on vuosien aikana muuttunut valmentajatyyppiseksi, jolloin hänen tehtävänään on luoda mahdollisimman hyvät edellytykset organisaation toiminnalle. Yhteisöllinen johtaja jakaa vastuuta tasaisesti työyhteisöön ja saa motivoitua työntekijöitä työskentelemään yhteisen päämäärän eteen. Blogiteksti perustuu Mari Haapavirran ja Anne Kaisanlahden opinnäytetyöhön, jossa kartoitettiin esihenkilöiden kokemuksia johtamisesta yhteisöllisyyden edistäjänä. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja tiedonkeruu tehtiin teemahaastatteluina. Tuloksissa korostuu yhteisöllisyyden merkitys työssäjaksamisen kannalta.
Koulutuskeskus Brahen opetus- ja ohjaushenkilöstö osallistui Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) Ammatillisen opettajakorkeakoulun (Amok) pedagogisen henkilöstökoulutuksen toteuttamaan erityisen tuen teemaan liittyvään VETO-koulutuskokonaisuuteen. Tavoitteena oli kehittää opetus- ja ohjaushenkilöstön osaamista sekä tuoda konkreettisia toimintamalleja erilaisten oppijoiden oppimiseen sekä arjen ja hyvinvoinnin tukemiseen. Toisella asteella kehitettyjä erityisen tuen toimintamalleja kannattaa hyödyntää myös korkea-asteella. Oppimisen tuki on myös korkeakouluopetushenkilöstön osaamista, jotta inkluusion mukaisesti myös korkeakouluopiskelijat kohdataan tasa-arvoisesti ja yhdenvertaisesti. Opettajien ja ohjaajien aito kiinnostus, yhteistyö, opiskelijan kuunteleminen ja arvostaminen ovat tärkeitä edellytyksiä yksilölliselle tuen suunnittelulle, toteutukselle ja opinnoissa menestymiselle.
Artikkelissa tuodaan esille keinoja, joilla opetussuunnitelmien ja opetustilanteiden kielellistä epäsymmetriaa voidaan kaventaa. Saavutettava kieli parantaa opiskelijoiden osallisuutta ja aktiivisuutta myös osaamisperusteisissa opinnoissa. Kielellisesti saavutettavat opetussuunnitelmat ja opettajan käyttämä saavutettava kieli ovat vastuullista pedagogiikkaa, joka parantaa ymmärrystä ja on siten keskeinen askel kohti yhdenvertaisuutta.
Yrittäjämäisyyteen ja yrittäjyyteen oppimisen merkitys korostuu kaikilla koulutusasteilla osana työelämän ja toimintaympäristön muutosta. Opiskelijoiden innostaminen yrittäjyyteen ja yrittäjämäiseen työnteon tapaan ovat keskiössä yrittäjyyskasvatuksessa, ja opettaja voi tukea niitä pedagogisilla ratkaisuilla. Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) ammatillisissa opettajaopinnoissa (AmO) yrittäjyyskasvatusosaaminen osoitetaan osaamismerkein. AmO-opinnoista valmistuneille opiskelijoille (k2022‒k2023) tehdyn kyselyn mukaan yrittäjyyskasvatusosaamisen osoittaminen osaamismerkeillä on mielekästä. Merkkien suorittaminen syventää ymmärrystä yrittäjyyskasvatuksesta ja sen käytännön toteuttamisesta opettajan työssä. Suoritettuja merkkejä on hyödynnetty opetustyössä, työnhaussa tai sosiaalisen median kanavissa.
Korkeakouluilla on keskeinen rooli innovaatiotoiminnassa ja innovaatiotoiminta puolestaan mahdollistaa hyvinvointiamme ylläpitävän, kestävän kasvun. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamassa Jatkumo-hankkeessa kymmenen ammattikorkeakoulua on kehittänyt yhteisen toiminta- ja palvelumallin, jonka avulla ammattikorkeakoulut voivat yhä paremmin tuottaa yritysten ja muiden organisaatioiden tarvitsemia palveluja. Mallin lisäksi hankkeen merkityksellisenä antina on ollut eri ammattikorkeakoulujen asiantuntijoiden yhteisen ymmärryksen muodostaminen erilaisten palvelujen roolista yhteiskunnan kehittämisessä.
Blogitekstissä Emma Pelttari tarkastelee uusiutuvia energiantuottomuotoja. Lisäksi hän selvittää kunkin energiantuottomuodon osalta asioita, joihin tulisi kiinnittää huomiota, jotta kyseisten energiantuottomuotojen hyödyntämisestä saadaan irti mahdollisimman paljon. Päätuloksista selviää, että aurinkopaneelien sekä aurinkokeräinten tuotannossa on huomioitava, ettei tuotantoa ole mahdollista säädellä, vaan tuotanto painottuu vuositason tarkastelussa kesäkauteen ja vuorokausitason tarkastelussa päiväaikaan. Maalämpöpumpun lämpökaivo on tärkeää mitoittaa oikein. Jos se on liian pieni, se viilenee liikaa. Kaukolämpöakkujen tarkastelussa tulee tuoda esille, että ne ovat vielä melko kalliita ja vaativat suuren tilan. Blogitekstin perustuu Pelttarin opinnäytetyöhön.
Sara Potila ja Janine Nurkkala toteuttivat opinnäytetyön tutkielman ”Mobiilitasohyppelypelin 2D-hahmosuunnittelu: Mitä tulee ottaa huomioon, että hahmo on toteutettavissa useammalla graafikolla?” Blogiteksti nostaa esiin tutkielman merkittävimmät tulokset, miten yhteistyö sujuu tiimissä mutkitta ja miten saavutetaan tehokas ja toimiva tiimi, joka pystyy viemään peliprojektin maaliin. Keskeisenä osana on kertoa lukijalle, miten tunnistetaan epäterve ja terve konflikti, joiden luonteilla on selvät erot peliprojektin edistymisen kannalta. Aineistona on käytetty tiimityöskentelyyn ja projektin hallintaan pohjautuvaa kirjallisuutta ja verkkosivujen blogitekstejä. Johtopäätöksenä selviää, mihin tiimin muodostaessa kannattaa panostaa, että pelin kehitykselle haitallisien konfliktien riskiä minimoitaisiin.
Oulun ammattikorkeakoulun taiteellisessa toiminnassa käytetään MiMU-käsineitä, joiden avulla voidaan ohjata reaaliaikaisesti esittävän taiteen digitaalisia mediaelementtejä. Puettavan musiikkiteknologian avulla lähtökohtaisesti staattiset digitaaliset elementit heräävät eloon ja kommunikoivat esiintyjien kanssa. Käsinepohjaisilla digitaalisilla musiikki-instrumenteilla voidaan esiintyä liikkeeseen ja eleisiin perustuen. Jussi Tuohinon YAMK-opinnäytetyö tuo esille tapaustutkimuksena MiMU-käsineiden käyttötapauksia Oamkin taiteellisessa toiminnassa ja puettavan musiikkiteknologian historiaa, nykytilaa ja tulevaisuutta.