Tag ammattikorkeakoulut
Jatkuvalla oppimisella tarkoitetaan koko elämänkaaren aikana tapahtuvaa oppimista, mutta erityisesti työuran aikana ja työikäisten oppimista. Korkeakoulut tarjoavat erilaisia jatkuvan oppimisen opintojaksoja yrityksille ja organisaatioille. Tässä artikkelissa kerrotaan Oulun ammattikorkeakoulun jatkuvan oppimisen nykytilasta, johon haastateltiin 24 oamkilaista eri osaamisalueilta. Tulosten mukaan jatkuvan oppimisen prosessit vaativat kehittämistä. Työelämän tarpeita tulee kuunnella jatkuvan oppimisen tarjonnassa ja osaamisen ennakoinnissa tulee olla etupainotteinen. Opettajien osaamista tulee myös kehittää jatkuvan oppimisen tarjonnan kontekstissa.
Opiskelijamäärien kasvaessa suurryhmäpedagogiikkaa tarvitaan päivä-, monimuoto- ja verkko-opetuksessa, koska näissä kaikissa ammattikorkeakoululle kuuluvissa koulutusmuodoissa on omat erityispiirteensä ja haasteensa. Aivan kaikki samat pedagogiset ratkaisut eivät toimi kaikissa eri koulutusmuodoissa. Oulun ammattikorkeakoulun Informaatioteknologian yksikössä on viime vuosien aikana kehitetty suurryhmäpedagogiikkaa systemaattisesti ja suunnitelmallisesti. Olennaisena osana tähän toimintaan liittyvät pedagoginen johtaminen, yhteistyö eri rooleissa toimivien välillä ja varhaisen puuttumisen malli, joista tässä artikkelissa kerrotaan.
Oulun ammattikorkeakoulun Ammatillisen opettajankoulutuksen henkilökunta pohti kestävän kehityksen ja vastuullisuuden käytänteitä yhteisöllisissä työpajoissa lukuvuoden 2022–2023 aikana. Työpajatyöskentely tuotti kuvauksia arjen toiminnoista ja periaatteista hyvinvoinnin, talouden ja ympäristön teemoissa. Hyvinvoinnin koettiin muodostuvan arjessa ihmisten välisissä kohtaamisissa ja organisaation toimintaa ohjaavissa periaatteissa. Kestävä ja vastuullinen talous toteutuu kehittämällä esimerkiksi opetustyöhön liittyvää monipuolista yhteistyötä. Ympäristöä koskevissa arjen teoissa korostuivat valinnat, joita jokainen voi tehdä päivittäin omassa toiminnassaan. Tärkeänä pidettiin sitä, että työympäristö mahdollistaa ja kannustaa ympäristöystävällisten valintojen tekemiseen.
Vuoden 2023 aikana Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta on organisaatiouudistuksen myötä saanut uusia raameja, henkilöstöä sekä painoalat, joihin toiminta kohdentuu. Vuosi 2024 jatkuu TKI-toiminnan kehittämisen parissa ja TKI-yksikkö on vahvistunut kolmella uudella johtavalla tutkijalla. Johtavat tutkijat kokosivat blogitekstiin hieman taustojaan ja ajatuksia Oamkin TKI-toiminnan tulevista kehityssuunnitelmista.
Opettajatuutori on ammattikorkeakouluopinnoissa opiskelijalle tärkeä ja samalla lähin yhteyshenkilö opintoihin liittyvissä kysymyksissä. Saadakseen valmiudet tuutorointitehtävään opettajille järjestetään opettajatuutorikoulusta. Tässä artikkelissa kuvataan Oulun ammattikorkeakoulun opettajatuutorointia ja siihen valmentavaa opettajatuutoroinnin peruskoulutusta.
Ohjauksen ja oppimisen tuen yhteiskehittämisen prosessi (Osuva) käynnistettiin Oulun ammattikorkeakoulussa vuonna 2023 yhdeksässä tutkinto-ohjelmassa ja Kielikeskuksessa. Osuva vastaa moniammatillisen ohjauksen haasteisiin tarjoamalla koulutusta ja tukea opetus- ja ohjaushenkilöstölle. Tavoitteena on lisätä ohjauksellisuutta ja oppimisen tuen osaamista. Lisäksi hankkeessa mallinnetaan ohjausta ja oppimisen tukea. Osuva tekee yhteistyötä korkeakouluyhteisössä.
Oulun ammattikorkeakoulun hyvinvoinnin ja kulttuurin sekä terveysalan osaamisalojen toimintaa on haluttu saada enemmän esiin yritystoimijoille. Oamkissa onkin kehitetty tapahtumasarja, joka on suunnattu Pohjois-Pohjanmaalla toimiville sote-toimialan yrityksille. Kaksi kertaa vuodessa järjestettävissä tapahtumissa esitellään Oamkin tarjoamia palveluita ja yhteistyömalleja yrityksille, kuullaan puheenvuoroja alan ajankohtaisista ilmiöistä ja tarjotaan mahdollisuus yhteistyölle ja verkostoitumiselle.
Oulun ammattikorkeakoulun lehtorit pääsivät opettajavaihdon yhteydessä tutustumaan stuttgartilaiseen käytäntöön järjestää korkeakoulutusta. Opettajavaihto oli innostava ja tarjosi monia uusia näkökulmia esimerkiksi opiskelijavalintaprosessiin ja opintojaksojen sisältöihin liittyen. Stuttgartissa työnantajat valitsevat heille sopivat työntekijät ja siten samalla Duale Hochschule Baden-Württembergin opiskelijat. Opiskelijavalinnan lisäksi myös opiskelu toteutuu oppisopimuskoulutuksen tavoin. Opettajavaihto on kerrassaan loistava käytäntö oppia ymmärtämään, miten samaan tavoitteeseen voidaan päästä erilaisin keinoin.
Korkeakoulutukseen tulevista opiskelijoista osa tulee suoralla valinnalla ja osa valintakokeiden kautta. Tässä blogitekstissä kerrotaan kertatutkimuksesta, joka tuo näkökulmaa siihen, erotteleeko ammattikorkeakoulujen pääsykoe tulevia opiskelijoita matemaattis-luonnontieteellisen osaamisen perusteella. Ylimaakunnallisessa testauksessa oli mukana ammattiopistojen opiskelijoita ja verrokkiryhmänä toimivat ryhmät ammattikorkeakouluista samoilta maakunnallisilta alueilta. KoKo – Kohti koulutusta -hanke on LAB-ammattikorkeakoulun, XAMKin ja Oamkin yhteishanke, joka on Euroopan unionin osarahoittama.
This blog post shares some insights on an international Erasmus+ project between Oulu University of Applied Sciences and Fontys University of Applied Sciences that took place in spring 2023. The project consists of one week period at the OAMK campus, a 13-week virtual period, and one week period at Fontys campus in Eindhoven, the Netherlands. During the project, the student teams design and implement a web or mobile application. The blog post describes both the cultural aspects and some aspects related to education in the partner university. The post includes selected comments from student feedback and observations from the teacher’s point of view. It sheds light on demand-based teaching which is practiced at Fontys University.
Tekniikan alalla on lähes mahdotonta tehdä yhteistyötä pelkästään suomalaisten yritysten kanssa monen yhteistyökumppanin ja sidosryhmän ollessa kansainvälisiä. Erilaisten kulttuurien parissa työskenneltäessä tarvitaan kielitaitoa ja sosiaalisia taitoja. Konetekniikan tutkinto-ohjelmassa kansainvälisyyden ymmärryksen laajentamiseksi on kehitetty vaihto-opiskeluohjelma eurooppalaisten yhteistyöoppilaitosten kanssa. Lopputuloksena opiskelijat saavat insinöörin kaksoistutkinnon. Blogiteksti kertoo Jesse Isoahosta, jolle konetekniikan kaksoistutkinto avasi oven eurooppalaiseen työelämään pystyvästi.
Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) koneautomaation opetusta toteutetaan tiimiopettajuutena. Tiimiopettajuus mahdollistaa kieliopintojen ja substanssiopetuksen integroinnin muovituotteiden suunnittelun opetuskokonaisuudessa, joka valmentaa opiskelijoita käyttämään englannin kieltä luontevana osana ammatillista osaamistaan. Blogitekstissä esitellään opintomoduulin Plastic Product Engineering toteutusta tiimiopettajuuden näkökulmasta.
As in many other sectors, within the field of dental hygiene the development and growth of professional skills is a vital goal in which workshops and tutored practical training are playing a key role. Practical implementation of the workshops and contents of practicing may vary between universities, although the principles and objectives are quite similar. Participation in an exchange period is an excellent way to get new professional and personal perspectives and experiences, strengthening individual competences as well as learning more of the foreign country and its’ culture.
Korkeakoulussa toimivien opettajien osaamista on tärkeää kartoittaa ja sitä edelleen kehittää osaamiskartoituksen tulosten pohjalta. Tässä artikkelissa kuvataan sote-alan opettajien osaamisen mittarin kehittämisen prosessista ja sosiaali- ja terveysalan opettajien osaamisen tämänhetkisestä tasosta Oulun ammattikorkeakoulussa. Ammattikorkeakoulun opettajien osaamista kartoitettiin keväällä 2022. Osaamisen mittariin vastasi 81 opettajaa, jotka kuuluivat sosiaalialan, hoitoalan, kuntoutusalan, terveydenhuollon erityisalan sekä ylemmän amk:n tiimeihin. Tuloksia tarkastellaan tässä artikkelissa kuvailevin tilastollisin menetelmin tiimeihin kuulumisen kautta. Artikkeli on osa OSMU-hanketta, jossa kehitettiin osaamisen kehittämisen toimintamalli Pohjois-Pohjanmaan sote-palvelutuotantoalueelle.
ESR-rahoitteisen SILTA-hankkeen tekemän kyselyn mukaan Oulun ammattikorkeakoulu saa hyvän kokonaisarvosanan erilaisia väyläopintoja pitkin tutkinto-opiskelijaksi tulleilta opiskelijoilta. Tämän on mahdollistanut monet erilaiset väylämahdollisuudet. Työelämästä tullaan jatkokouluttautumaan ammattikorkeakouluun, taustalla voi olla halu edetä uralla ja tavoitella unelmia. Oamkin tiedottamisella on suuri merkitys väylätyössä jo hakeutumisvaiheessa. Oulun ammattikorkeakoulussa väylät on erittäin hyvin suunniteltu, mutta kehitettävääkin löytyy. Huomioitavaa useissa vastauksissa oli väylä opintoja suorittaneiden positiivinen asenne ja kiitollisuus mahdollisuudesta päästä väylän kautta opiskelijaksi. Kehittämistyössä huomio on hyvä kiinnittää ohjaukseen, tietoteknisiin ratkaisuihin ja tiedottamiseen. Yleisarvosana Oamkille väyläopintojen toteuttamisesta on hyvä.
Oulun ammattikorkeakoulun Liiketalouden yksikössä pilotoitiin Study Group -tuutorointia ensimmäisen vuoden opiskelijoilla. Study Group -tuutoroinnissa opettajatuutori tapaa kaikki Study Group -ryhmän opiskelijat samalla kertaa. Rinnakkaisryhmien tuutorointi haluttiin pitää yhtenäisenä, joten tuutorointi suunniteltiin yhdessä etukäteen. Study Group -ryhmät muodostettiin samalla tavalla, tapaamisten teemat ja aikataulut sovittiin yhdessä. Opiskelijoilta saatu palaute Study Group -toiminnasta ja -tuutoroinnista oli pääosin positiivista. Study Group -tuutorointia jatketaan myös toisen lukuvuoden tuutoroinnissa.
Yrittäjämäisyyteen ja yrittäjyyteen oppimisen merkitys korostuu kaikilla koulutusasteilla osana työelämän ja toimintaympäristön muutosta. Opiskelijoiden innostaminen yrittäjyyteen ja yrittäjämäiseen työnteon tapaan ovat keskiössä yrittäjyyskasvatuksessa, ja opettaja voi tukea niitä pedagogisilla ratkaisuilla. Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) ammatillisissa opettajaopinnoissa (AmO) yrittäjyyskasvatusosaaminen osoitetaan osaamismerkein. AmO-opinnoista valmistuneille opiskelijoille (k2022‒k2023) tehdyn kyselyn mukaan yrittäjyyskasvatusosaamisen osoittaminen osaamismerkeillä on mielekästä. Merkkien suorittaminen syventää ymmärrystä yrittäjyyskasvatuksesta ja sen käytännön toteuttamisesta opettajan työssä. Suoritettuja merkkejä on hyödynnetty opetustyössä, työnhaussa tai sosiaalisen median kanavissa.
Korkeakouluilla on keskeinen rooli innovaatiotoiminnassa ja innovaatiotoiminta puolestaan mahdollistaa hyvinvointiamme ylläpitävän, kestävän kasvun. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamassa Jatkumo-hankkeessa kymmenen ammattikorkeakoulua on kehittänyt yhteisen toiminta- ja palvelumallin, jonka avulla ammattikorkeakoulut voivat yhä paremmin tuottaa yritysten ja muiden organisaatioiden tarvitsemia palveluja. Mallin lisäksi hankkeen merkityksellisenä antina on ollut eri ammattikorkeakoulujen asiantuntijoiden yhteisen ymmärryksen muodostaminen erilaisten palvelujen roolista yhteiskunnan kehittämisessä.
Sosiaali- ja terveysalan opettajana toimiminen vaatii monipuolista osaamista ja osaamisen jatkuvaa kehittämistä. Tässä artikkelissa kuvataan Oulun ammattikorkeakoulun Sosiaali- ja terveysalan yksikön osaamisen johtamisen ja kehittämisen tiekartan suunnittelusta ja toteutuksesta vuosien 2021–2023 aikana. Artikkelissa kuvataan lisäksi osaamisen johtamisen ja kehittämisen prosessi ja sen hyödyntäminen tiekartassa. Artikkelissa kuvataan myös opetuksen ja oppimiskulttuurin kokonaisvaltaisesta kehittämisestä. Osaamisen kehittämisen tueksi hyödynnetään jatkossa Howspace-alustaa osaamisalan yhteisenä foorumina, joka sisältää TKI-kärkien ja osaajatiimien avoimet materiaalit. Lisäksi foorumi sisältää perehdytysmateriaalin, mentorointisuunnitelman ja koulutuskalenterin opettajien hyödynnettäväksi.
Oulun ammattikorkeakoulun yhteistä TKI-toimintaa ja strategiaa tukien Sosiaali- ja terveysalan yksikössä toimii neljä TKI-kärkeä. Kärjet linkittyvät Oamkin TKI-toiminnan painoaloihin, joita ovat digitaaliset ratkaisut, vähähiilisyys ja liiketoiminnan kehitys. Yhteiskehittämisen myötä syntyneet sote-yksikön kärkien teemat pohjautuvat sosiaali- ja terveysalan valtakunnallisiin strategisiin linjauksiin ja alan ajankohtaisiin painotuksiin. TKI-toiminnan fokusoituminen kärkiteemoihin mahdollistaa laajemman ja vaikuttavamman moniammatillisen ja monialaisen toiminnan opetuksessa, hankkeissa ja monipuolisessa työelämäyhteistyössä.
Oulun ammattikorkeakoulu on toiminut vuodesta 2017 lähtien maahanmuuton vastuukorkeakouluna. Ohjaus- ja neuvontapalvelut sekä koulutuksen kehitystyö ovat vakiintuneet osaksi perustoimintaa. Ukrainalaisten kohdalla huomattiin, että olemassa olevaa palvelukonseptia tulee kehittää vastaamaan paremmin juuri ukrainalaisten tarpeita koskien ohjausta, neuvontaa ja koulutusta. Nopeina toimenpiteinä on saatu SIMHE-palveluiden ohjauskieleksi venäjä, lisätty ukrainalaisille suunnattua koulutustarjontaa sekä tiivistetty entisestään alueellista verkostoyhteistyötä.
Blogitekstissä kerrotaan kielten ja viestinnän opintojen opiskelijapalautteista ja niiden vaikutuksesta. Tarkastelun kohteina ovat olleet Oulun ammattikorkeakoulun vuosittainen opiskelijakysely, AVOP-palautteet, Kielikeskuksen teettämä niin sanottu OPS-kysely sekä uraseurantakysely. Palautteen pohjalta on ryhdytty kehittämistoimiin. Kielten ja viestinnän opintosisältöjä on kehitetty ja opintojaksojen arviointikriteerejä yhtenäistetty. Uusia, joustavia opintojaksototeutuksia on pilotoitu ja kielten ja viestinnän opiskeluun liittyviä käytäntöjä parannetaan, samoin tiedottamista Kielikeskuksen toiminnasta ja kielten ja viestinnän opintotarjonnasta. Palautetta antamalla opiskelijat voivat vaikuttaa kielten ja viestinnän opintoihin. Samalla he kartuttavat omaa osaamistaan tärkeässä työelämätaidossa.
Raportti käsittelee tutkimusta digitalisaation mahdollisuuksien ja uhkien välisestä jännitteestä Oulun ammattikorkeakoulun musiikin ja tanssin toimijoiden kokemusmaailmassa. Tutkimusaineisto koottiin teemahaastattelujen ja kyselyn avulla, ja sen analyysissa käytettiin kriittistä lähilukua ja sisällönanalyysia. Vastaajien kokemukset tiivistyivät neljään ideaalityyppiin, joissa heijastuvat muutostoimijuuden toteutuminen ja kokemushorisontit: digitaalinen osaaja, positiivinen sopeutuja, epävarma selviytyjä ja toivonsa menettänyt. Tulosten perusteella digitalisaatiossa tulisi nostaa keskiöön kokemus osallisuudesta ja tunne elämän hallinnasta. Lisäksi tuloksissa korostuvat tarve muutostoimijuuden vahvistamiseen aidon korkeakouludemokratian ja päätöksenteon läpinäkyvyyden kautta.
Kansainväliset opiskelu- ja harjoittelumahdollisuudet kiinnostavat monia opiskelijoita. Aina ei kuitenkaan ole mahdollisuutta lähteä usean kuukauden mittaiseen opiskelu- tai harjoitteluvaihtoon. Lyhyt, monimuotoinen opiskelijavaihto on hyvä vaihtoehto perinteiselle vaihdolle. Suuhygienistiopiskelijoiden osallistuminen terveyden edistämisen opintojaksolle Gentissä tarjosi mahdollisuuden lyhytkestoiseen, monialaiseen ja -muotoiseen opiskeluun. Palautteiden perusteella kokemus oli antoisa ja Oamk onkin jo sitoutunut osallistumaan seuraavaan toteutukseen.
Vietämme Oamkissa Vastuullisia valintoja – kestävän kehityksen teemavuotta 2022–2023. Tuomme kestävän kehityksen kolumnisarjassa esille erilaisia näkökulmia vastuullisuudesta ja kestävyydestä sekä jaamme osaamistamme. Kolumnisarjaa jatkaa kirjoituksellaan laatupäällikkö Sari Ahvenlampi, joka valottaa Oamkin kestävän kehityksen tiekartan valmistelua.
Oamk Highway tarjoaa toisen asteen opiskelijoille mahdollisuuden suorittaa ammattikorkeakouluopintoja toisen asteen aikana ja tätä kautta hankkimaan suoraan opiskelupaikan ammattikorkeakoulusta. Luonnonvara-alan Highway koostuu kolmesta viiden opintopisteen kurssista. Kaksi kursseista on pakollisia ja yhden opiskelija saa valita oman kiinnostuksensa mukaan. Toteutukset on rakennettu siten, että opiskelija pystyy suorittamaan ne itsenäisesti tutustumalla aineistoon ja katsomalla nauhoitteita. Kurssien avulla opiskelija saa kosketuspinnan luonnonvara-alan koulutustarjontaan ja pääsee testaamaan omaa kiinnostustaan alaan.
Ryhmätyöt ovat tärkeä osa opintoja ja niissä opitaan tärkeitä työelämätaitoja. Parhaimmillaan ryhmätyöt voivat olla voimaannuttava kokemus, mutta ne tuottavat opiskelijoille usein myös ongelmia. Aikataulut eivät täsmää tai henkilökemiat eivät toimi. Aikataulujen yhteensovittamista voidaan helpottaa hyödyntämällä ryhmätöissä Study Group -ryhmiä. Study Group -tuutoroinnissa opettajatuutori tapaa koko ryhmän yhdessä ja voi luontevasti nostaa esiin ryhmätöissä ja ryhmän toiminnassa esiin nousseita asioita. Jotta mahdolliset ongelmat saadaan esiin ja opiskelijat voidaan ohjata ongelmien itsenäiseen käsittelyyn. on opintojaksojen opettajien ja opettajatuutoreiden yhteistyö tärkeää.
Luota itseesi ja työllistymiseesi (LYSTI) -hankkeen tavoitteena oli kehittää uusi malli ja menetelmiä opintojen loppuvaiheessa oleviin monialaisiin, ammatillisiin työharjoitteluihin. Tavoitteena oli malli, jossa opitaan työelämässä vaadittavia monialaisia tiimitaitoja, verkostoitumistaitoja, itsesäätelyä (itsensä johtamista) ja teknologiataitoja. Hankkeen tuottamassa kolmiportaisessa mallissa monialainen harjoittelu toteutuu opintojen eri vaiheissa muodostaen prosessin, jossa oma ammatillinen osaaminen ja yhteisten rajapintojen ymmärtäminen monialaisessa työssä syvenee. Artikkelissa kuvataan, miten malli kehitettiin, esitellään mallin eri vaiheet ja kuvataan monialaiseen harjoitteluun liittyviä mahdollisuuksia ja vaikeuksia siten kuin ne hankkeen aikana tulivat esille.
Oulun ammattikorkeakoulun Informaatioteknologian yksikön ohjelmointikehityksen suuntautumisvaihtoehdon toisen vuoden opiskelijoilla on Mobiiliprojektikurssi. Tämän opintojakson aikana tehdään hyötysovellus. Sovelluksen idea voi tulla Oamkin sisältä tai ulkopuoliselta toimeksiantajalta.
Vietämme Oamkissa Vastuullisia valintoja – kestävän kehityksen teemavuotta 2022–2023. Tuomme kestävän kehityksen kolumnisarjassa esille erilaisia näkökulmia vastuullisuudesta ja kestävyydestä sekä jaamme osaamistamme. Kolumnisarjaa jatkaa kirjoituksellaan yksikönjohtaja Riitta Tötterström. Hän kirjoittaa kulttuurialan eettisistä periaatteista.
Vietämme Oamkissa Vastuullisia valintoja – kestävän kehityksen teemavuotta 2022–2023. Tuomme kestävän kehityksen kolumnisarjassa esille erilaisia näkökulmia vastuullisuudesta ja kestävyydestä sekä jaamme osaamistamme. Kolumnisarjaa jatkavat kirjoituksellaan johtava viestintäasiantuntija Ville Koivuniemi ja viestintäasiantuntija Anne Aho. He kirjoittavat Oamkin yhteisvastuusta arjen toiminnoissa ja opiskelijoiden yhteiskunnallisesta kädenjäljestä.
Vietämme Oamkissa Vastuullisia valintoja – kestävän kehityksen teemavuotta 2022–2023. Tuomme kestävän kehityksen kolumnisarjassa esille erilaisia näkökulmia vastuullisuudesta ja kestävyydestä sekä jaamme osaamistamme. Kolumnisarjaa jatkaa kirjoituksellaan yliopettaja Tarja Tapio.
Hankkeessa harjoittelu tarjoaa sosionomiopiskelijalle monipuolisen oppimisympäristön, joka kehittää nykypäivän työelämässä tarvittavia taitoja. Tässä blogitekstissä sosionomiopiskelija kuvaa ammattiharjoitteluaan oppilaitoksen hankkeessa, hanketyön sisältöä sekä sen merkitystä ammatilliseen kehittymiseensä. Harjoittelu tapahtui KEPEÄ ‒ kehittävä työelämäpedagogi -hankkeessa, jossa tavoitteena on edistää erityistä ohjausta tarvitsevien opiskelijoiden opintojen etenemistä ja kiinnittymistä työmarkkinoille.
KEPEÄ-hankkeessa tempaistiin samalla käyntiin sosionomiopiskelijoiden työelämäyhteistyö Tempo Sistema Oulu ry:n kanssa. Opiskelijan panos hanketyössä ja uudessa työelämäyhteistyössä oli suuri. On tärkeää saada kuuluville opiskelijan näkökulma opetuksen ja hanketyön yhdistämisestä. Siitä integroinnista hyötyvät kaikki osapuolet.
Vietämme Oamkissa Vastuullisia valintoja – kestävän kehityksen teemavuotta 2022–2023. Tuomme kestävän kehityksen kolumnisarjassa esille erilaisia näkökulmia vastuullisuudesta ja kestävyydestä sekä jaamme osaamistamme. Kolumnisarjaa jatkavat kirjoituksellaan yliopettaja, tutkintovastaava Outi Virkkula ja lehtori, tutkintovastaava Hanna Laurell.
Vietämme Oamkissa Vastuullisia valintoja – kestävän kehityksen teemavuotta 2022–2023. Tuomme kestävän kehityksen kolumnisarjassa esille erilaisia näkökulmia vastuullisuudesta ja kestävyydestä sekä jaamme osaamistamme. Kolumnisarjaa jatkavat kirjoituksellaan lehtorit Minna Kamula ja Lasse Haverinen.