Tag ammattikorkeakoulut
Verkko-opiskelu on itsenäistä ja vaatii opiskelijan itseohjautuvuutta. Opiskelukavereita tavataan pääasiassa verkossa ja perinteinen opiskelijaelämä jää etäiseksi. Kun nuori haluaa vaihtaa verkko-opinnoista päiväryhmään, jonka opetussuunnitelma kulkee puoli vuotta hänen opintojaan jäljessä, on ryhmän vaihtaminen suunniteltava huolella. Opiskelijan tulee suunnitella siirtymävaiheen opinnot. Hänen ryhmäytymistään uuteen ryhmään tulee tukea. Oulun ammattikorkeakoulussa tietojenkäsittelyn tutkinto-ohjelmassa opiskelija saatetaan uuteen ryhmään opettajatuutoreiden avustamana.
Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) Informaatioteknologian yksikön, Business Oulun ja Oulun Insinöörien perinteinen ICT-alan Maalisuora-tapahtuma järjestettiin syksyllä 2021 ensimmäistä kertaa Linnanmaan kampuksella. Tapahtumassa oli mukana useita eri yrityksiä tarjoamassa työllistymismahdollisuuksia opiskelijoille. Tapahtumaa varten opiskelijat tutustuivat ennakkoon ICT-alan yrityksiin ja heidän osaamistarpeisiinsa. Tapahtuman avulla opiskelijat työllistyivät yrityksiin tekemään yritysprojektikursseja, harjoittelua tai opinnäytetyötä. Tapahtuman jälkeen yrityksiltä saatiin palautetta tapahtuman onnistumisesta MS Forms -kyselyllä. Palautteen mukaan yritykset olivat tyytyväisiä tapahtumaan ja toivoivat pääsevänsä mukaan myös seuraavana vuonna. Erityisesti yritysten antama vapaa palaute oli kiinnostavaa. Myös tapahtuman jälkeen jatkuva monipuolinen yhteistyö Oamkin ja yritysten välillä tukee koulutuksen lisäksi yritysten henkilöstön osaamisen kehittämistä.
Vietämme Oamkissa Vastuullisia valintoja – kestävän kehityksen teemavuotta 2022–2023. Tuomme kestävän kehityksen kolumnisarjassa esille erilaisia näkökulmia vastuullisuudesta ja kestävyydestä sekä jaamme osaamistamme. Kolumnisarjaa jatkaa kirjoituksellaan yksikönjohtaja Tiina Gallén, joka kirjoittaa opiskelijoiden mahdollisuudesta suorittaa tutkinto loppuun työttömyysetuudella.
Monipuolinen sosiaali- ja terveysalan ylempien ammattikorkeakoulututkinto-ohjelmien tarjonta Oamkissa, sen kehittämisnäkökulmat ja valmistuvien osaaminen ovat keskeisiä teemoja tässä kolumnisarjassa. Sisällöt ovat ajankohtaisia uuden Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen näkökulmasta vuonna 2022, jolloin ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot täyttävät 20 vuotta. Soten YAMK-tutkinnot tutuiksi -kolumnisarjaa jatkaa kirjoituksellaan yliopettaja Liisa Kiviniemi ja yliopettaja, tiimipäällikkö Kirsi Koivunen. He kirjoittavat sosiaali- ja terveysalan johtamisen ylemmän ammattikorkeakoulutuksen (YAMK) opettajaverkostosta.
Vietämme Oamkissa Vastuullisia valintoja – kestävän kehityksen teemavuotta 2022–2023. Tuomme kestävän kehityksen kolumnisarjassa esille erilaisia näkökulmia vastuullisuudesta ja kestävyydestä sekä jaamme osaamistamme. Kolumnisarjaa jatkavat kirjoituksellaan lehtori Joni Kosamo ja koulutuspäällikkö Jouni Kääriäinen. He kirjoittavat Oamkin uudesta kiertotalousosaamiseen keskittyvästä tutkinto-ohjelmasta, joka on rakennettu vahvasti yhteistyössä Pohjois-Suomen yritysten kanssa.
Vietämme Oamkissa Vastuullisia valintoja – kestävän kehityksen teemavuotta 2022–2023. Tuomme kestävän kehityksen kolumnisarjassa esille erilaisia näkökulmia vastuullisuudesta ja kestävyydestä sekä jaamme osaamistamme. Kolumnisarjaa jatkaa kirjoituksellaan lehtori Kaisa Marttila-Tornio.
Osaamisella eteenpäin varhaiskasvatuksessa eli Osaava-hankkeessa tehtiin monitahoista ja hyvää oppilaitosyhteistyötä. Hankkeessa pilotointiin toisen asteen opiskelijoiden osallistumista varhaiskasvatuksen opintoihin. Pilotoinneista saaduista kokemuksista yhdeksi tärkeimmistä nousi opiskelijoilta saatu tieto siitä, että tulevien varhaiskasvatuksessa työskentelevien tiimiläisten olisi hyvä olla tekemisissä jo opintojensa aikana. Tulevaisuudessa olisikin kiinnitettävä huomiota eri organisaatioiden ja opiskelijoiden väliseen yhteistyöhön, jotta opiskelijat eri koulutusasteilta voisivat kohdata toisensa opintojensa aikana ja harjoitellakseen tulevan ammattinsa vaatimia tiimityötaitoja ja jakaakseen kokemuksiaan.
Edellytyksenä ammattikorkeakoulusta valmistumiselle on opinnäytetyön tekeminen. Ohjaajalla on tässä prosessissa tärkeä rooli. Jokainen ohjaaja tekee ohjaustyötä omalla tavallaan ja annettujen resurssien puitteissa. Parhaimmillaan opinnäytetyö on opintojen huipentuma, pahimmillaan pakollinen vuori, jonka valloitus tuntuu mahdottomalta. Opinnäytetyön tekijän, ohjaajan ja toimeksiantajan yhteistyön sujuessa työt valmistuvat asetetuissa aikatauluissa.
Kesätyöllä on tärkeä rooli nuoren elämässä oppimisen ja kasvun mahdollistajana. Kesätyössä nuori oppii arvokkaita työelämätaitoja ja pääsee osaksi työyhteisöä. Kesätyön kautta nuori myös itsenäistyy ja oppii kantamaan vastuuta omasta toiminnastaan. Nuori kuitenkin näkee kesätyöt usein pelkästään keinona ansaita rahaa. On siis tärkeää, että nuoria autetaan näkemään kesätöiden laajempi merkitys. Tässä tehtävässä valmentava ote toimii nuoria aktivoivana, motivoivana menetelmänä. Julkaisu on tuotettu Euroopan sosiaalirahaston ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen rahoittamassa Peruskoulunsa päättävien opiskelijoiden työelämävalmiuksien kehittäminen -hankkeessa. Hankkeen toteuttajana toimi Oulun ammattikorkeakoulu. Hanke toteutettiin 1.9.2019–30.8.2022.
Vietämme Oamkissa Vastuullisia valintoja – kestävän kehityksen teemavuotta 2022–2023. Tuomme kestävän kehityksen kolumnisarjassa esille erilaisia näkökulmia vastuullisuudesta ja kestävyydestä sekä jaamme osaamistamme. Kolumnisarjaa jatkaa kirjoituksellaan lehtori Pirjo Partanen, joka pohtii kieli- ja viestintätaitojen merkitystä elämäntaitoina, joita tarvitaan opinnoissa, työelämässä ja yhteiskunnassa. Kieli- ja viestintätaidot edistävät sosiaalista kestävää kehitystä.
Ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden ohjaustarpeet työllistävät opettajia yhä useammin suunniteltua enemmän. Opettajien venymisestä huolimatta vaarana on, että yksittäinen opiskelija ei pääse kunnolla kiinni oman alansa työelämään. Opettajan ohjausresurssin parempi kohdentaminen sekä eri toimijoiden roolien ja harjoitteluprosessin selkiyttäminen lisäisivät koulutuksen vaikuttavuutta. Lapin ja Oulun ammattikorkeakoulujen sosiaalialan piloteissa tärkeimmiksi ohjauksen kehittämisen paikoiksi tunnistettiin ohjaus ennen harjoittelun alkua, sekä harjoittelun lopussa arviointikeskustelujen yhteydessä. Artikkeli on käytännönläheinen ja siinä kuvataan konkreettisella tasolla kahden eri pilotin toteutusta ja tuloksia. Piloteissa on etsitty uusia ideoita omien ohjauskäytäntöjen kehittämiseen alasta riippumatta.
Vietämme Oamkissa Vastuullisia valintoja – kestävän kehityksen teemavuotta 2022–2023. Tuomme kestävän kehityksen kolumnisarjassa esille erilaisia näkökulmia vastuullisuudesta ja kestävyydestä sekä jaamme osaamistamme. Kolumnisarjaa jatkaa kirjoituksellaan lehtori Juha Pousi.
Study Group -tuutorointimallista hyötyvät opettajatuutorit ja opiskelijat. Opettajatuutoreiden vertaistapaamisissa tuli esille, että Study -Group -tuutorointi mahdollistaa varhaisen puuttumisen, mikäli opiskelija on vaarassa viivästyä opinnoissaan. Tuutoritapaamisia on mahdollista järjestää enemmän kuin perinteistä tuutorointimenetelmää käytettäessä. Opiskelijoiden ajankäyttö tehostuu, kun opettajat hyödyntävät opintojaksoilla Study Group -tuutorointia varten tehtyä ryhmäjakoa. Study Group -ryhmät ovat opiskelijoille tärkeitä vertaistuen kannalta.
Tšekin Brnossa sijaitsevan Mendelin yliopiston ja Oulun ammattikorkeakoulun luonnonvara-alan välillä on aiemmin ollut tiiviit yhteistyösuhteet ja opiskelijavaihtoa. Vuonna 2022 kymmenen vuoden tauon jälkeen opiskelija- ja opettajavaihto voitiin toteuttaa jälleen, tällä kertaa Belended Intensive Program -ohjelman kautta. Opiskelijoita ohjelmaan osallistui Suomen lisäksi Alankomaista ja Slovakiasta. Luennoitsijoita oli edellisten lisäksi myös Krakovasta Puolasta. Tässä blogikirjoituksessa kerrotaan vaihtokokemuksista ja Mendelin yliopistosta.
Monipuolinen sosiaali- ja terveysalan ylempien ammattikorkeakoulututkinto-ohjelmien tarjonta Oamkissa, sen kehittämisnäkökulmat ja valmistuvien osaaminen ovat keskeisiä teemoja tässä kolumnisarjassa. Sisällöt ovat ajankohtaisia uuden Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen näkökulmasta vuonna 2022, jolloin ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot täyttävät 20 vuotta. Soten YAMK-tutkinnot tutuiksi -kolumnisarjaa jatkaa kirjoituksellaan tki-päällikkö Niko Männikkö.
Blogikirjoitus kertoo DigiSote-ikä-hankkeessa työskentelystä kahden opiskelijan näkökulmasta. Kirjoituksessa taustoitetaan hieman DigiSote-ikä-hanketta, pohditaan hanketyön erilaisuutta verrattuna kurssimuotoiseen opiskeluun sekä pohditaan hankkeessa opittuja taitoja ja asioita. Näitä olivat muun muassa moniammatillisessa tiimissä toimiminen, esiintymis- ja koulutustaidot sekä hankemuotoinen työskentely.
Kokoomajulkaisussa kuvataan Oulun ammattikorkeakoulun toimintaa 30 vuoden ajalta vuosina 1989–2022. Julkaisussa on myös huomioita nykyisestä korkeakoulukonsernista ja katsaus Oulun ammatillisen opettajakorkeakoulun vaiheisiin. Kokoomajulkaisun kirjoittajat ovat ammattikorkeakoulussa työskenteleviä tai työskennelleitä, entisiä opiskelijoita tai kumppanuusverkostoissa toimivia ja toimineita. Näin ollen jokaisella julkaisun kirjoittajalla tai kirjoittajaryhmällä on oma, henkilökohtainen suhde ammattikorkeakouluun. Kyse ei ole virallisesta Oulun ammattikorkeakoulun historiikista, eikä Oamkin tilaamasta julkaisusta. Kokoomajulkaisun idea syntyi ammattikorkeakoulun eri vaiheissa työskennelleiden tahdosta koota ja jakaa kokemuksiaan.
Vietämme Oamkissa Vastuullisia valintoja – kestävän kehityksen teemavuotta 2022–2023. Tuomme kestävän kehityksen kolumnisarjassa esille erilaisia näkökulmia vastuullisuudesta ja kestävyydestä sekä jaamme osaamistamme. Kolumnisarjan aloittaa kirjoituksellaan rehtori Heidi Fagerholm, joka kirjoittaa vastuullisuudesta osana arkea ja valintoja.
Suomalaisessa koulutusjärjestelmässä korkeakouluilla on merkittävä itsemääräämisoikeus opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Lainsäädäntö määrittelee lähinnä opintojen rakenteen, laajuuden sekä tutkintojen tason kansallisen viitekehyksen mukaan (tasot 6–8). Tutkintokoulutusten opetussuunnitelmia on uudistettava aika-ajoin, tyypillisesti työelämän osaamisvaatimuksiin nivoutuen. Kuvaan kolmiosaisessa blogikirjoitussarjassa opetussuunnitelmien uudistamisen kolmivaiheisen toteutusmallin ja käsittelen esimerkkien kautta mallin hyödyntämistä tutkintokoulutuksen opetussuunnitelmauudistuksessa.
Suomalaisessa koulutusjärjestelmässä korkeakouluilla on merkittävä itsemääräämisoikeus opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Lainsäädäntö määrittelee lähinnä opintojen rakenteen, laajuuden sekä tutkintojen tason kansallisen viitekehyksen mukaan (tasot 6–8). Tutkintokoulutusten opetussuunnitelmia on uudistettava aika-ajoin, tyypillisesti työelämän osaamisvaatimuksiin nivoutuen. Kuvaan kolmiosaisessa blogikirjoitussarjassa opetussuunnitelmien uudistamisen kolmivaiheisen toteutusmallin ja käsittelen esimerkkien kautta mallin hyödyntämistä tutkintokoulutuksen opetussuunnitelmauudistuksessa.
Suomalaisessa koulutusjärjestelmässä korkeakouluilla on merkittävä itsemääräämisoikeus opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Lainsäädäntö määrittelee lähinnä opintojen rakenteen, laajuuden sekä tutkintojen tason kansallisen viitekehyksen mukaan (tasot 6–8). Tutkintokoulutusten opetussuunnitelmia on uudistettava aika-ajoin, tyypillisesti työelämän osaamisvaatimuksiin nivoutuen. Kuvaan kolmiosaisessa blogikirjoitussarjassa opetussuunnitelmien uudistamisen kolmivaiheisen toteutusmallin ja käsittelen esimerkkien kautta mallin hyödyntämistä tutkintokoulutuksen opetussuunnitelmauudistuksessa.
Artikkelissa verrataan Oulun ammattikorkeakoulun informaatioteknologian kahden osaston eli tieto- ja viestintätekniikan sekä tietojenkäsittelyn opintosuunnitelmia ja niiden opintojaksoja YK:n määrittelemiin kestävän kehityksen seitsemääntoista tavoitteeseen. Työkaluna on käytetty tekoälyyn pohjautuvaa Agenda 2030 -ohjelmaa (SDG). Lisäksi on verrattu muutamia muita tutkinto-ohjelmia, jotta nähdään, millaisia tuloksia analyysiohjelma antaa muista kuin IT-alan opinnoista. Artikkelissa myös kuvataan, millä tavalla käytetty tekoälysovellus toimii.
Monialaisena yhteistyönä tuotetussa esittelyvideossa konkretisoidaan röntgenhoitajan työnkuvaa ja opintoja Oulun ammattikorkeakoulussa (Oamk). Lisäksi siinä kerrotaan röntgenhoitajien työllistymis- ja jatko-opiskelumahdollisuuksia. Oamk toimeksiantajana ja Oulun yliopistollinen sairaala (OYS) kuvauslokaatioiden tarjoajana mahdollistivat röntgenhoitajaopiskelijoiden ja medianomiopiskelijan välisen yhteistyön. Esittelyvideo auttaa Oamkia opintojen markkinoinnissa kertomalla opiskelupaikkaa hakeville koulutuksesta ja sen tarjoamista mahdollisuuksista. Esittelyvideosta kerättiin palautetta sähköisen kyselyn avulla toisilta sosiaali- ja terveysalan opiskelijoilta. Palautteen perusteella esittelyvideo koettiin hyödylliseksi ja laadukkaaksi sekä tarkoitustaan palvelevaksi kokonaisuudeksi. Yhteistyö yli tutkinto-ohjelmarajojen mahdollisti laadukkaan lopputuloksen ja laittoi pohtimaan vastaavan toimintatavan hyödyntämistä muutenkin opinnoissa.
SILTA-hankkeen tekemän kyselyn mukaan ammatillista perustutkintoa suorittavan opiskelijan tietoisuus opintojen aikaisista korkeakouluopinnoista eli niin kutsutuista väyläopinnoista on vähäistä. Ammattikorkeakouluopinnot nähdään kuitenkin jatko-opinto mahdollisuutena ja tietoisuutta lisäämällä ammatillisen toisen asteen opiskelijoiden sujuvaa siirtymistä korkeakouluopintoihin voidaan parantaa. Tulevaisuuden työelämän vaatimuksista ja muutoksista on hyvä tiedottaa opiskelijaa, jotta korkeakouluihin hakeutuminen nähtäisiin mielekkäänä vaihtoehtona ammatillisen tutkinnon jälkeen. Moni opiskelija miettii, millaista on opiskella korkeakoulussa ja miten sinne voi hakeutua. Tiedon on hyvä olla selkeää ja helposti saatavaa, mutta opiskelijat haluavat tietää myös mitä hyötyä ammattikorkeakouluopinnoista on työuralla ja millaisiin tehtäviin ammattikorkeakoulun kautta työelämässä sijoittuu.
POTKE-hankkeessa on kehitetty toimintamalli, jossa tradenomiopiskelijat käyvät valmentamassa ysiluokkalaisia kesätöiden hakuun ja työelämävalmiuksien kehittämiseen liittyen. Blogikirjoituksessa kerrotaan treenipakettien tekemisestä ja pilotoinnista hankkeen aikana.
Oulun ammattikorkeakoulu on mukana Pohjois-Pohjanmaalle toteutettavassa ESR-rahoitteisessa Väkevä-hankkeessa, jossa alueelle laaditaan uudistunut maakunnallinen yrittäjyyskasvatusstrategia. Loka-marraskuun 2021 aikana tehtyjen tutkintovastaavien haastattelujen avulla kartoitettiin nykytilaa siitä, miten yrittäjyyskasvatus näyttäytyy opetussuunnitelmissa ja millaisia ajatuksia yrittäjyyskasvatuksesta, kestävästä kehityksestä, kansainvälisyydestä ja digitalisaatiosta tutkintovastaavilla on. Haastattelujen perusteella yrittäjyyskasvatusta pidettiin tärkeänä ja sitä toteutetaan monella tapaa. Kansainvälisyyden koettiin toteutuvan yrittäjyysopinnoissa muun muassa yhteisten projektien, yritysideoiden, kotikansainvälistymisen, englanninkielisten tutkinto-ohjelmien ja opiskelijavaihdon kautta. Digitalisaation koettiin sisältyvän kiinteästi opetukseen ja työelämään. Digitalisaation kehittyminen on niin nopeaa, että haasteeksi koettiin niiden haltuunotto opetuksessa ja työelämätaidoissa. Kestävä kehitys näyttäytyy läpileikkaavana ja vahvana teemana opetussuunnitelmassa ja opetuksen käytänteissä. Kestävä kehitys nähtiin olevan vahvassa muutoksessa ja sen merkitys korostuu edelleen.
Monipuolinen sosiaali- ja terveysalan ylempien ammattikorkeakoulututkinto-ohjelmien tarjonta Oamkissa, sen kehittämisnäkökulmat ja valmistuvien osaaminen ovat keskeisiä teemoja tässä kolumnisarjassa. Sisällöt ovat ajankohtaisia uuden Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen näkökulmasta vuonna 2022, jolloin ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot täyttävät 20 vuotta. Soten YAMK-tutkinnot tutuiksi -kolumnisarjaa jatkavat kirjoituksellaan lehtori Eija Hautala ja yliopettaja Heidi Ruotsalainen.
Ammattikorkeakoulun tulee järjestää opintojen ohjausta. Oulun ammattikorkeakoulussa (Oamk) ohjaus perustuu holistiseen malliin, joka muodostuu oppimisen ja opiskelun ohjauksesta, urasuunnittelun ja ammatillisen kasvun ohjauksesta sekä persoonallisen kasvun ja hyvinvoinnin tukemisesta. Opettajatuutorilla on tärkeä rooli opiskelijoiden lähiohjaajana. Oamkissa ollaan kehittämässä Study Group -tuutorointia opettajatuutoroinnin menetelmäksi opintojen alkuvaiheeseen. Opiskelijat jaetaan Study Group -ryhmiin ja opettajatuutori tapaa kunkin ryhmän tuutoritapaamisissa noin kuukauden välein. Tapaamiset voivat olla verkossa tai lähitapaamisina. Ohjauksella hyvinvointia (OHJY) -hankkeessa Study Group -tuutorointia pilotoidaan Oamkin eri tutkinto-ohjelmissa.
Oulun ammattikorkeakoulussa (Oamk) opetussuunnitelmia kehitettiin ensimmäistä kertaa kilpailun muodossa lukuvuonna 2021–2022. OPStart tulevaisuuteen -kilpailu innosti monia Oamkin opettajia osallistumaan erilaiseen tapaan tehdä kehittämistyötä. Kilpailussa esitetyt ideat toivat esiin uudenlaisia pedagogisia toteutustapoja. Kilpailu antoi arvostusta opettajien työlle.
Oulun ammattikorkeakoulun Kielikeskus on organisoitunut ja päässyt toiminnassaan vauhtiin. Uuteen yksikköön tulleilla opettajilla on monenlaista osaamista, jota halutaan hyödyntää opetuksen lisäksi esimerkiksi erilaisissa työryhmissä ja hankkeissa. Toiminnan alusta lähtien Kielikeskuksessa pyritään jatkuvaan laadukkaaseen työhön. Toimintaa arvioidaan erilaisilla mittareilla, mutta entistä tärkeämpää on kerätyn tiedon hyödyntäminen. Onnistunut kehittäminen ja tapa toimia näkyvät myönteisesti myös ulospäin. Opettajien työssä laatu on keskeistä, mutta ajan vähyyden vuoksi sen koetaan helposti kärsivän. Opettajan jaksaminen ja motivaatio työssä heijastuvat opiskelijoihin, työyhteisöön ja yhteistyökumppaneihin ja vaikuttavat siten myös laatuun. Myönteisyyttä ja motivaatiota voivat ylläpitää opetuksen ja ohjauksen lisäksi vaihtelevat työtehtävät. Laatu koostuu pienistä asioista arjen työssä.
Alkuvuosien merkittäviä Oulun ammattikorkeakoulun ja Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien yhteistyön hedelmiä oli ennakointitutkimusten tekeminen. Yrittäjäjärjestön organisoiman kyselyn avulla voitiin ammattikorkeakoulussa suunnitella koulutuksen kehittämistä. Yhteistyö laajeni ja syventyi, kun Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät pääsi Oamkin hallitukseen mukaan. Koska vaikuttaminen ja sitoutuminen yhteistyöhön nähtiin yrittäjäjärjestössä erittäin tärkeänä, esitimme vielä Oamkin yhtiöittämisvaiheessa, että Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät haluavat tulla ammattikorkeakoulun osakkaiksi. Osakkuus ei toteutunut, mutta halukkuus antoi selkeän signaalin siitä, kuinka tärkeänä Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät näkevät oppilaitosyhteistyön. Jos kaikista alueemme yrittäjistä 27 prosenttia näkee oppilaitosten kanssa tehtävän yhteistyön tehokkaimpana keinona saada osaavaa työvoimaa, tarkoittaa tämä meidän alueellamme 4 500 yritystä. Oulun ammattikorkeakoulu itsessään on alueellinen vetovoimatekijä, mutta hyvä ja hedelmällinen yhteistyö alueellamme parantavat yritysten mahdollisuuksia investoida, innovoida ja kasvaa.
Videopäiväkirjamuotoinen opinnäytetyökokeilu Oulun ammattikorkeakoulun Informaatioteknologian yksikössä tuotti yhdeksäntoista päiväkirjavideota, joissa kaksi opiskelijaa kuvaa videoilla Spotify-musiikinsoittopalvelun tietoverkkorajapintaa käyttävän ohjelmiston laatimisprosessia. Artikkelissa käsitellään myös päiväkirjamuotoisen opinnäytetyön hyviä puolia ja sen ohjausta.
Monipuolinen sosiaali- ja terveysalan ylempien ammattikorkeakoulututkinto-ohjelmien tarjonta Oamkissa, sen kehittämisnäkökulmat ja valmistuvien osaaminen ovat keskeisiä teemoja tässä kolumnisarjassa. Sisällöt ovat ajankohtaisia uuden Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen näkökulmasta vuonna 2022, jolloin ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot täyttävät 20 vuotta. Soten YAMK-tutkinnot tutuiksi -kolumnisarjaa jatkavat kirjoituksellaan koulutusjohtaja Minna Hökkä Kajaanin ammattikorkeakoulusta ja yliopettaja Eija Niemelä Oulun ammattikorkeakoulusta.
Monipuolinen sosiaali- ja terveysalan ylempien ammattikorkeakoulututkinto-ohjelmien tarjonta Oamkissa, sen kehittämisnäkökulmat ja valmistuvien osaaminen ovat keskeisiä teemoja tässä kolumnisarjassa. Sisällöt ovat ajankohtaisia uuden Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen näkökulmasta vuonna 2022, jolloin ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot täyttävät 20 vuotta. Soten YAMK-tutkinnot tutuiksi -kolumnisarjaa jatkaa kirjoituksellaan yliopettaja Arja Rantala.
Kolumnissa eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen kirjoittaa omasta kotikaupungistaan Oulusta ja työstään Oulun ammattikorkeakoulussa 2000-luvun alkuvuosina.