Tag ammattitaito
Korkeakoulussa toimivien opettajien osaamista on tärkeää kartoittaa ja sitä edelleen kehittää osaamiskartoituksen tulosten pohjalta. Tässä artikkelissa kuvataan sote-alan opettajien osaamisen mittarin kehittämisen prosessista ja sosiaali- ja terveysalan opettajien osaamisen tämänhetkisestä tasosta Oulun ammattikorkeakoulussa. Ammattikorkeakoulun opettajien osaamista kartoitettiin keväällä 2022. Osaamisen mittariin vastasi 81 opettajaa, jotka kuuluivat sosiaalialan, hoitoalan, kuntoutusalan, terveydenhuollon erityisalan sekä ylemmän amk:n tiimeihin. Tuloksia tarkastellaan tässä artikkelissa kuvailevin tilastollisin menetelmin tiimeihin kuulumisen kautta. Artikkeli on osa OSMU-hanketta, jossa kehitettiin osaamisen kehittämisen toimintamalli Pohjois-Pohjanmaan sote-palvelutuotantoalueelle.
Sydän- ja verisuonitaudit ovat yksi yleisimmistä kansantaudeista. Ne aiheuttavat potilaalle sydämen tai verenkierron heikkenemistä sekä erilaisia toiminnallisia häiriöitä. Tämän potilasryhmän hoitoa toteutetaan erilaisten menetelmien avulla. Omahoitoa tuetaan elintapaohjauksen avulla, ja lisäksi voidaan käyttää lääkehoitoa. Tarvittaessa tehdään avokirurginen leikkaus tai toimenpide suonensisäisen eli endovaskulaarisella menetelmällä. Näiden yhdistelmää kutsutaan hybriditoimenpiteeksi. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen uuteen Tulevaisuuden sairaalaan avataan ensimmäinen verisuonikirurgian hybridileikkaussali, jolloin perioperatiivinen leikkaussairaanhoitaja tarvitsee aikaisempaa laaja-alaisempaa osaamista turvallisesta säteilyn käytöstä, varjoaineista, erilaisista välineistöistä sekä toimenpiteissä käytettävistä laitteista. Artikkelin perustana olevassa opinnäytetyössä selvitettiin, minkälaiseksi perioperatiiviset leikkaussairaanhoitajat kokevat oman osaamisensa hybridihoitotyön eri osa-alueilla. Tutkimustulosten perusteella tuotettiin perehdyttämissuunnitelma hybridihoitotyön osaamisen syventämiseen ja ammatillisen osaamisen kehittämiseen. Perehdyttämissuunnitelma sisältää kattavasti kaikki hybridihoitotyön osa-alueet ja sitä voidaan käyttää käytännön arjen työvälineenä leikkausosastolla.
Blogitekstissä käsitellään röntgenhoitajien asiantuntijaprofiilien luomista palvelumuotoilun prosessimallin avulla. Asiantuntijaprofiilit lisäävät ymmärrystä röntgenhoitajien asiantuntijuuden ilmenemisestä. Asiantuntijaprofiilit pohjautuvat laadulliseen tutkimukseen. Tutkimusvaiheen jälkeen asiantuntijaprofiilit kehitettiin yhteiskehittämisen työpajatoiminnalla. Tulokseksi saatiin kuusi erilaista profiilia, jotka edustavat osaltaan röntgenhoitajan asiantuntijuuden ilmenemistä eri näkökulmista. Asiantuntijaprofiilit ovat säteilytyön asiantuntija, ohjausasiantuntija, laatukehittämisen asiantuntija, substanssikehittämisen asiantuntija, muutoskehittymisen asiantuntija ja moniammatillinen yhteistyöasiantuntija.
Tässä artikkelissa luodaan katsaus Oulun ammattikorkeakoulun digipedagogisten osaamismerkkien kehitystyön taustoihin ja nykytilanteeseen. Artikkelin tarkoituksena on nostaa tietoisuutta osaamismerkeistä osana Oamkin henkilöstön digipedagogisen osaamisen tunnistamista ja tunnustamisesta sekä tukea osaamismerkkien suorittamista.
Artikkelissa esitellään opinnäytetyönä kehitetty ja esitestattu sairaanhoitajan osaamisen itsearviointimittari kriittisesti sairaan potilaan tunnistamisessa ja hoitamisessa päivystyspoliklinikan ympäristössä. Opinnäytetyön integroivan kirjallisuuskatsauksen mukaan osaaminen kriittisesti sairaan potilaan tunnistamisessa koostui tiedonkeruu-, tulkinta- ja reagointiosaamisesta, ja hoitamisessa kliinisestä osaamisesta, päätöksenteko-, vuorovaikutus- ja yhteistyöosaamisesta sekä eettisestä osaamisesta. Kehitettyä itsearviointimittaria esitestattiin Oulun seudun yhteispäivystyksen hoitohenkilöstöllä Webropol-kyselynä. Vastausten perusteella kriittisesti sairaan potilaan tunnistamisessa osaaminen sijoittui hyvälle tasolle (ka 4,2) samoin kuin osaaminen kriittisesti sairaan potilaan hoitamisessa (ka 4,3).
Sädehoidossa työskentelevä röntgenhoitaja on säteilynkäytön asiantuntija, joka hallitsee sädehoidon teknisen toteuttamisen ja potilaan kokonaisvaltaisen hoitotyön. Sädehoidossa työskentelevän röntgenhoitajan työnkuva on monipuolinen ja vaatii tarkkuutta, vastuullisuutta, huolellisuutta ja hyviä ihmissuhdetaitoja. Potilaan kokonaisvaltainen hoitotyö edellyttää vastuunottamista ja kykyä toimia itsenäisesti osana moniammatillista tiimiä. Koko ajan kehittyvä laitetekniikka ja hoitotekniikat edellyttävät jatkuvaa oman osaamisen ylläpitämistä ja kehittämistä. Turvallinen ja laadukas sädehoito edellyttääkin jatkuvaa oman osaamisen kehittämistä.
Kieli- ja viestintätaitoja tarvitaan tulevaisuudessa, vaikka halu kirjoittaa ylioppilaskirjoituksissa useita kieliä on vähentynyt ja vaikka luku- ja kirjoitustaidot heikkenevät PISA-tulosten mukaisesti. Oli ala mikä tahansa, viestinnän ja vieraiden kielten osaamisen merkitys ei ole vähentynyt. Asia on täysin päinvastoin: osaamista tarvitaan opiskelujen aikana monipuolisesti, työnhakuvaiheessa edukseen erottautumisessa osaamalla muitakin kieliä kuin englantia ja ruotsia ja tulevassa ammatissa esimerkiksi erilaisia asiakaskohtaamisia varten. Oamkista valmistuneet ovat korostaneet kieli- ja viestintätaitojen osaamisen tärkeyttä työelämässä menestymisen kannalta, ja näihin taitoihin lukeutuvat myös kansainvälisyys sekä kokous-, neuvottelu-, kommunikointi-, johtamis- ja yhteistyötaidot. Oulun ammattikorkeakoulun Kielikeskus vastaa tähän tarpeeseen tarjoamalla alakohtaisia kieli- ja viestintäopintoja, jotka kattavat näitä edellä mainittuja taitoja.
Terveysalan opettajat ovat varmistamassa, että tulevaisuuden terveysalan ammattilaisilla on tarvittava osaaminen aivoverenkiertohäiriö (AVH) -hoitopolulla toimimiseksi. Tämän artikkelin tarkoituksena on selvittää, millaisia kokemuksia terveysalan opettajilla on AVH-hoitopolun eri vaiheissa tarvittavasta osaamisesta ja osaamisen kehittämisestä. Ammattikorkeakouluopettajia (n=5) haastateltiin yksilöllisesti syksyllä 2020 ja haastattelut analysoitiin temaattisella analyysillä. Terveydenhuollon ammattilaiset tarvitsevat AVH-hoitopolulla moniammatillista osaamista, vuorovaikutus- ja (digi)ohjausosaamista sekä ymmärrystä muiden ammattilaisten toiminnasta ja sairastuneeseen vaikuttavista yksilö- ja ympäristötekijöistä. Opetus varmistaa osaamisen kliinisten taitojen harjoittelulla, osaamisen perustan rakentamisella sekä osaamisen syventämisen käytännön harjoittelulla, mutta monialaista oppimista tulisi kehittää. Opettajalla tulee olla hoitopolusta laaja-alaista osaamista, joka vaatii jatkuvaa osaamisen kehittämistä muun muassa koulutuksia ja eri toimijoita hyödyntäen.
Sairaanhoitajien jatkuva osaamisen kehittyminen on välttämätöntä nykyisessä jatkuvasti muuttuvassa terveydenhuollon toimintaympäristössä. Siinä esihenkilöillä ja johtamisella on tunnistettu olevan merkittävä rooli. Tämän julkaisun tarkoituksena on kuvata aiempaan kirjallisuuteen perustuen, miten sairaanhoitajien osaamisen kehittymistä voidaan tukea työuran eri vaiheissa. Tulosten mukaan jatkuva osaamisen kehittyminen sairaanhoitajilla tulisi toteuttaa siten, että se helpottaisi opiskelijoiden ja vastavalmistuvien sairaanhoitajien siirtymistä työelämään sekä mahdollistaa myös pidempään työskennelleiden jatkuvan systemaattisen osaamisen kehittymisen. Esihenkilöillä on keskeinen rooli sairaanhoitajien ammatillisen kasvun mahdollistajana ja he voivat omalla käyttäytymisellä, toiminnalla ja johtamistaidoilla sekä edistää että estää osaamisen kehittymisen toteutumista.
Otetta ei näytetä, koska artikkeli on suojattu.