Tag arkkitehtuuri
Oulun Nykäsenranta muuttui peltoalueesta pientaloalueeksi, kun alueen kaava valmistui vuonna 2010. Alueen suunnitellut suunnittelija, arkkitehti Jari Kuorelahti halusi tuoda alueelle tiiviimpää tummansävyistä rakennuskantaa. Muun muassa näitä Nykäsenrannan alueen harmoniaan vaikuttavia piirteitä Tommi Kangas tutki kuva-analyysimenetelmää käyttäen opinnäytetyössään. Pientaloaluetta suunnitellessa rakennusten ainutlaatuisuus tulisi sallia, mutta samalla varmistaa yhdyskuntasuunnittelun keinoin alueen yhdenmukaisuus. Suunnittelussa tulee olla varhaisessa vaiheessa selkeä ajatus alueen rakennuksia koskevista yhteisistä piirteistä, kuten julkisivun tai katon väristä, muodosta, massasta ja korkeudesta. Näistä määritellään alueen yhdistävät tekijät ja kerrotaan selkeästi sallittavista eroavaisuuksista.
Sini Kauppila suunnitteli opinnäytetyönään hybridirakennuksen, jossa yhdistyvät päiväkoti ja seniorikoti. Rakennus olisi kolmen sukupolven kohtaamispaikka, jonka yhteistilat olivat keskeisessä roolissa suunnitteluprosessissa. Tässä blogitekstissä esitellään rakennuksen tilat ja niiden jakautuminen rakennuksen eri osiin. Lisäksi siinä kerrotaan tarkemmin rakennuksen sydämen eli alakerran yhteistiloista sekä sivutaan hieman myös akustiikan huomioimista korkeassa yhteistilassa.
Yhteisöllisen asumisen trendin puhutaan tulleen jäädäkseen, joten yhteisöllisyyden laajentuessa asuinympäristöihin on myös siellä alettava kiinnittää huomiota yhteisöllisyyden tukemiseen julkisten ja puolijulkisten tilojen tapaan. Yhteisöllisyyttä voidaan tukea ja kehittää lisäämällä ihmisten kohtaamista lisääviä puolijulkisia yhteisiä jaettuja tiloja esimerkiksi taloyhtiöihin. Yhteisöllisiä tiloja voivat olla esimerkiksi etätyöskentelytilat, kokoontumis-, leikki- ja kerhotilat, saunaosastot, yhteiskeittiöt sekä kuntoilutilat. Yhteisöllinen asuminen ei siis tarkoita vain yhdessä asumista samassa asunnossa, kuten se yleensä mielletään. Blogiteksti perustuu Jenni Myllysen opinnäytetyöhön, jossa suunniteltiin toimiva yhteiskäyttörakennus. Rakennuksesta pyrittiin suunnittelemaan monikäyttöinen, muuntojoustava ja arkkitehtonisesti laadukas kokonaisuus.
Nykyinen julkisivusuunnittelu vieraannuttaa ihmisen luonnollisesta elinympäristöstään, minkä takia arkkitehtuuri aiheuttaa osalle kaupunkilaisista alitajuista stressiä. Ilmiö johtuu ihmisen tarpeesta olla osana luontoa. Tarve on koodattu syvälle geeneihin ja aivoihin, jotka eivät ole pysyneet nopean kaupungistumisen mukana. Artikkelin perustana olevassa opinnäytetyössä selvitettiin merkittävimmät osatekijät, joilla voidaan vaikuttaa asuinkerrostalojen julkisivujen aiheuttamaan stressitasoon. Työtä varten koottiin psykologian, neurologian ja arkkitehtuurin tieteenalojen tutkimusraportteja, teoksia ja suunnitteluohjeita. Niistä selvisi, että ihminen hakee intuitiivisesti luonnollisia elementtejä elinympäristöstään ja niiden puute aiheuttaa ylimääräistä stressiä. Lähdemateriaaleista koottiin taulukko visuaalisista stressitekijöistä ja sitä havainnollistettiin kuva-analyysissä. Taulukko toimii muistilappuna suunnittelijoille. Lisäksi saatiin koostettua biofilista ja neuroarkkitehtuurista puoltavaa julkisivusuunnittelua suomen kielelle.
Hevosklinikalla tarkoitetaan paikkaa, jonne hevonen tuodaan eläinlääkärin tutkittavaksi. Syynä on yleensä yllättävä tai pidempään jatkunut epänormaali käytös tai jokin muu eläinlääkärin lausuntoa vaativa toimenpide. Hevosklinikka ja -tallirakentamisessa törmätään kokonaisuuksiin, missä suunnitteluun ei ole panostettu riittävästi. Rakennukset ovat muodoltaan hallimaisia elementtiratkaisuja, ja tilat on toteutettu laissa esiintyvin vähimmäisvaatimuksin ahtaiksi ja laitosmaisiksi. Suunnitteluvirheet korostuvat joko passiivisesti rakennuksen päivittäisessä käytössä tai yllättävästi aiheuttaen vaaratilanteen. Artikkeli perustuu opinnäytetyöhön, jossa esitellään suunnittelutyönä hevosklinikka. Opinnäytetyössä esiteltävän suunnitellun rakennuksen tavoitteena oli kokonaisuus, missä laadukas arkkitehtuuri ja korkeatasoinen tilasuunnittelu kohtaavat.
Haapajärven Karpalosuon hautausmaan kellotapuli on ajan saatossa jäänyt käyttämättä ja tila on päässyt rapistumaan. Haapajärven seurakunta tilasi Oulun ammattikorkeakoululta opinnäytetyön, jossa kellotapulille suunniteltiin uusi käyttötarkoitus. Oona Mäkelä kuvaa tekstissään kellotapulin restaurointiprojektia, jonka inspiraationa Mäkelä käytti Carlos Scarpan Brion hautausmaata. Kellotapulin suunnitelma edustaa betonipluralismia ja näkökulmana ovat arkkitehtuuri ja valo.
Artikkelissa tarkastellaan suomalaista huvila-asumisen historiaa ja nykypäivää sekä kuluttajien tarpeita toteutetun kyselytutkimuksen avulla. Kyselytutkimuksen tavoitteena oli havaita mahdollisia muuttuvia trendejä vapaa-ajan asumisessa sekä tutkia sosiaalisen median mahdollisuuksia kyselytutkimuksen tekemisessä. Kysely toteutettiin Webropol-alustalla nettikyselyllä, kyselyn jakelukanava oli Facebook ja vastauksia saatiin 76. Oman huvilan hankkimisesta haaveili yli puolet kyselyyn vastanneista. Suurimmaksi esteeksi hankinnalle nousi raha. Vapaa-ajan asumisen mukavuutta haluttiin lisätä sähköllä ja saniteettitiloilla.
Pyhäjoella sijaitsee harvinaislaatuinen, kulttuuriarvollisesti merkittävä 1800-luvun puolivälissä rakennettu pappila. Pappilalla on ollut monivaiheinen historia. Siellä on ehtinyt asua 31 pastoria, rovastia ja kirkkoherraa. Nyt rakennus on tyhjillään vailla peruskorjausta. Pyhäjoen seurakunta on myymässä pappilan, jota helpottamaan on luotu uusi asemakaava, jossa pappilan tontti jaetaan kolmeen osaan sekä tonteille sallitaan moni käyttötarkoitus asumisen lisäksi. Pappila on asuntona hyvin suuri, mikä hankaloittaa myyntiä, jos sitä myydään asuntona. Koska kaava sallii myös yritystoiminnan, opinnäytetyössä tutkitaan mahdollisuutta pappilan toimimiseen kokous- ja juhlatilana. Tämä toteutettiin jakamalla pappila kahteen 60 henkilön juhlasaliin eli rakennuksessa voisi olla yhtä aikaa 120 asiakasta. Palvelukeittiöllä varustettu pappila mahdollistaa myös rakennuksen ravintolakäyttöön.
Oulun Meri-Toppilassa sijaitseva Alvar Aallon suunnittelema siilorakennus on muisto Toppilan selluloosatehtaan toiminnasta ja 1930-luvun teollistumisen noususta. Rakennus on jäänyt paitsioon muiden tehtaasta säilytettyjen rakennusten ja Aallon suunnitteleman rakennuskannan joukossa. Sille ei ole löytynyt useista yrityksistä huolimatta sopivaa uutta käyttötarkoitusta vuosikymmenten aikana. Katedraalimainen, lähiympäristöstään erottuva monumentti on tyhjillään ollessaan ja rapistuessaan jakanut laajasti mielipiteitä. Jos sillä ei olisi ollut niin montaa puolustajaa vuosien saatossa, se olisi mitä luultavammin purettu suojelustatuksesta huolimatta. Nyt rakennuksella on uudet kansainväliset omistajat. Mikä oikeastaan on vanhan teollisuusrakennuksen arvo ja sen säilyttämisen merkitys?
Artikkelissa kerrotaan Jouni Ala-Siurun Puumalan Pistohiekkaan opinnäytetyönä suunnitellusta leirintäalueesta ja sen päärakennuksesta. Tavoitteena oli suunnitella laadukkaan leirintäalueen vaatimustason kattava kokonaisuus ja laatia hankkeen pääpiirustukset. Työssä yhdistettiin leirintäalueen luonteelle ominaiset julkiset ja vähemmän julkiset tilat kokonaisuuteen nähden sulautuvaksi. Työtä taustoitettiin tarkastelemalla leirintämatkailun historiaa yleisesti ja tutustumalla Pistohiekan alueen luontoon ja kaavoitukseen. Lisäksi leirintäalueen suunnitteluun liittyviä vaatimuksia selvitettiin tutkimalla alan kirjallisuutta ja ohjeistuksia. Leirintäalueen suunnittelun jälkeen syvennyttiin päärakennuksen suunnitteluratkaisuihin. Suunnittelu toteutettiin Archicad-, Enscape- ja Twinmotion-ohjelmilla. Työn tuloksena syntyi toiminnallisuuden kannalta hyvä kokonaisuus hankkeeseen ryhtyvän hyödynnettäväksi.