Tag arviointi
Artikkeli tarkastelee korkeakoulun osaamisperustaisen opetussuunnitelman osaamistavoitteita ja arviointikriteerejä. Niiden pitää kuvata vaadittavaa osaamista niin selkeästi, että opettaja, opiskelija ja työelämä ymmärtävät ne samalla tavalla. Jotta osaamisperustaisuus voi toteutua koulutuksessa, niin toteutuksen reunaehtoja, esimerkiksi opetussuunnitelmaan kirjattuja aikaan ja paikkaan sidottuja toteutusmuotoja sekä suoritusmuotojen tarkoituksenmukaisuutta pitää tarkastella kriittisesti. Näin opetussuunnitelma mahdollistaa yksilöllisen ja tarvittaessa myös nopean edistymisen opinnoissa.
Korkeakoulussa toimivien opettajien osaamista on tärkeää kartoittaa ja sitä edelleen kehittää osaamiskartoituksen tulosten pohjalta. Tässä artikkelissa kuvataan sote-alan opettajien osaamisen mittarin kehittämisen prosessista ja sosiaali- ja terveysalan opettajien osaamisen tämänhetkisestä tasosta Oulun ammattikorkeakoulussa. Ammattikorkeakoulun opettajien osaamista kartoitettiin keväällä 2022. Osaamisen mittariin vastasi 81 opettajaa, jotka kuuluivat sosiaalialan, hoitoalan, kuntoutusalan, terveydenhuollon erityisalan sekä ylemmän amk:n tiimeihin. Tuloksia tarkastellaan tässä artikkelissa kuvailevin tilastollisin menetelmin tiimeihin kuulumisen kautta. Artikkeli on osa OSMU-hanketta, jossa kehitettiin osaamisen kehittämisen toimintamalli Pohjois-Pohjanmaan sote-palvelutuotantoalueelle.
Kestävä aivoterveys -hankkeessa on kehitetty uutta ymmärrystä työpaikan affektiivisesta ergonomiasta osana aivoterveellistä työtä. Affektiivinen ergonomia liittyy työn vuorovaikutus- ja tunneympäristöön, työn eettiseen kuormitukseen ja eettiseen organisaatiokulttuuriin, joilla on merkitystä aivojen kuormittumiselle ja aivoterveydelle. Hankkeessa on kehitetty ja pilotoitu uusi työkalu näiden asioiden arvioimiseksi työpaikoilla: affektiivisen ergonomian tarkistuslista. Tarkistuslista mahdollistaa näiden tekijöiden tunnistamisen, arvioinnin sekä yhteisen keskustelun työpaikoilla.
Digitaaliset osaamismerkit ovat yleistyneet osaksi Oulun ammattikorkeakoulun ammatillisen opettajakorkeakoulun järjestämiä opetustoimen täydennyskoulutuksia. Tässä blogitekstissä kerrotaan Osaamisperusteisuus ja osaamisen arviointi -koulutuskokonaisuuden tueksi luodusta digitaalisesta osaamismerkistöstä.
Artikkelissa esitellään opinnäytetyönä kehitetty ja esitestattu sairaanhoitajan osaamisen itsearviointimittari kriittisesti sairaan potilaan tunnistamisessa ja hoitamisessa päivystyspoliklinikan ympäristössä. Opinnäytetyön integroivan kirjallisuuskatsauksen mukaan osaaminen kriittisesti sairaan potilaan tunnistamisessa koostui tiedonkeruu-, tulkinta- ja reagointiosaamisesta, ja hoitamisessa kliinisestä osaamisesta, päätöksenteko-, vuorovaikutus- ja yhteistyöosaamisesta sekä eettisestä osaamisesta. Kehitettyä itsearviointimittaria esitestattiin Oulun seudun yhteispäivystyksen hoitohenkilöstöllä Webropol-kyselynä. Vastausten perusteella kriittisesti sairaan potilaan tunnistamisessa osaaminen sijoittui hyvälle tasolle (ka 4,2) samoin kuin osaaminen kriittisesti sairaan potilaan hoitamisessa (ka 4,3).
Julkaisu on tarkoitettu oppaaksi erityisesti oppilaitosten osaamismerkkityön tueksi. Siinä käsitellään osaamismerkkien perusasioita pedagogisesta ja teknisestä näkökulmasta. Keskiössä on osaamismerkkiprosessi merkin suunnittelusta ja luomisesta aina sen myöntämiseen ja jakamiseen asti. Julkaisussa pohditaan myös osaamismerkkien mahdollisuuksia osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen tukena. Julkaisu on tuotettu eurooppalaisessa Erasmus+-hankkeessa BadgeTour – Ammatillisen koulutuksen mikrokredentiaalit matkailualalla.
Kuinka eri oppiaineissa menestymisen voidaan arvioida vaikuttavan ensimmäisen vuoden aikana kertyvään ohjelmointiosaamisen tasoon? Opintorekisteristä poimittiin erään opiskelijaryhmän arvosanat ensimmäisen vuoden opintojaksoista ja niiden ja projektiopintojakson arvosanan välisiä riippuvuuksia tutkittiin korrelaation ja regressioanalyysin avulla.
Blogikirjoitus käsittelee Oulun ammattikorkeakoulun OPStart-kilpailun vuonna 2021 voittanutta CampusOnline.fi-portaalissa kesäisin tarjolla olevaa tekniikan alan englannin opintojaksoa. Kirjoituksessa käydään läpi lähtötilanne ja opintojakson perusrakenne, jonka ansiosta opiskelijalla on enemmän valinnan vapautta. Lisäksi esitellään, miten opintojaksoa on kilpailun jälkeen kehitetty niin, että opiskelijoiden suullista vuorovaikutusta on saatu lisättyä. Lisäksi siinä kerrotaan, miten opiskelijat ovat ottaneet uudistukset vastaan ja lopuksi kerrotaan, miten kehitystyö jatkuu.
Digitaaliset taidot ovat yksi kahdeksasta elinikäisen oppimisen avaintaidosta. Valtakunnallinen perusdigitaitojen osaamismerkistön kehitystyö aloitettiin syksyllä 2019. Työ kesti 2,5 vuotta ja tuloksena syntyi valtava määrä osaamista valtakunnallisen osaamismerkkijärjestelmän kehittämisestä kehityshankkeen varsinaisten tulosten lisäksi. Tämä käsikirja pyrkii avaamaan oleellisimman osan osaamismerkkien kehitystyössä saaduista kokemuksista. Käsikirjan tarkoitus on silottaa tulevien osaamismerkistöjen kehittäjien tietä ja antaa esimerkkejä kehittämistyön vaiheista, käyttöönotosta, käytöstä ja soveltuvuudesta eri kohderyhmissä.
Osaamismerkin suunnittelu ja pilotointi vaatii tekijältään kokemusta, osaamista ja aikaa. Tässä artikkelissa kuvataan Case-esimerkin avulla yrittäjyysosaamisen merkin suunnitteluprosessia OTE-hankkeessa. Osaamismerkin suunnittelu prosessina on pitkä ja se vaatii huolellista perehtyneisyyttä ja useita palavereja. Ilman merkkiosaajien apuja ja yhteistyötä ei osaamismerkin tekeminen onnistu. Yksi tärkeimpiä asioita osaamismerkkiä suunnitellessa on ymmärtää ja tietää mitä on tekemässä. Tärkeää on ymmärtää miten merkkitehdas Open Badge Factory toimii ja miettiä myös, miten merkin käyttö opastetaan sekä suorittajille että arvioijalle. On huomioitava merkin osaamistavoitteet ja arviointikriteerit. Lisäksi merkkiä suunnitellessa merkin sisällön tulee olla selkeä, jotta arviointi onnistuu, osaaminen tulee näkyviin ja merkin myöntäminen on sujuvaa.
Turun yliopiston Brahea-keskuksen johtama tutkijaryhmä selvitti validointiin eli osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen liittyvää käsitteistöä ja ohjeistusta ammattikorkeakoulujen opetussuunnitelmissa syksyllä 2020. Juuri julkaistun tutkimusartikkelin tulokset kuvaavat, miten Oulun ammattikorkeakoulu, ammatillinen opettajakoulutus ja tanssinopettajakoulutus ovat Suomen osaamisperusteisimmat mitattuna osaamisen validointiin liittyvillä laatuindikaattoreilla. Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa osaamisperusteinen opetussuunnitelma otettiin käyttöön pilottihankkeessa vuonna 2011 ja tanssinopettajakoulutuksessa vuonna 2020. Kun osaamisperusteista matkaa Oulun ammattikorkeakoulussa on tehty jo kymmenen vuotta, on hyvä pohtia, mihin ensiluokkainen tulos perustuu. Artikkelissa kuvataan Oamkin ammatillisessa opettajankoulutuksessa ja tanssinopettajakoulutuksessa tehtävää opetussuunnitelmatyötä ja pohditaan kehitystyön vaikutuksia käytännössä. Lopuksi kiinnitetään huomio tunnistettuihin haasteisiin ja tulevaan pohjoismaiseen tutkimusyhteistyöhön osaamisen validointiin liittyen.
Itsenäisessä verkko-opiskelussa vuorovaikutteiset kontaktit jäävät vähiin, joten opiskelua elävöittäviä ja ohjaavia automaattitoimintoja kannattaa käyttää pedagogisesti mielekkäillä tavoilla ja sopivissa määrin. Tässä kirjoituksessa esitellään Moodlesta löytyvän Muistuttaja-nimisen aktiviteetin toimintaa automaattisesti lähetettävien muistutus- ja kannusviestien näkökulmasta.
Muistuttaja voi palvella opiskelijan lisäksi myös opettajaa ja muita ohjaustoimijoita, koska heillekin voidaan lähettää ilmoituksia esimerkiksi opiskelijoista, jotka eivät pääse tehtävien suorittamisessa eteenpäin ja ovat näin vaarassa pudota ja keskeyttää opintojakson.
Kirjoituksessa esitellään myös pedagogisen muotoilun merkitys ja toteuttaminen kurssialustan suunnittelun alkuvaiheessa. On tärkeää, että datapisteet, laukaisimet sekä viestien määrät ja sisällöt voidaan toteuttaa pedagogisesti mielekkäällä tavalla. Kun datapisteet ovat selvillä, voidaan Muistuttaja-aktiviteetit lisätä tarvittaviin kohtiin.