Tag automaatio
Digitalisaatio on tuonut uusia menetelmiä myös laboratorioalalle. Esimerkiksi veritauteja tutkivalla hematologian alalla automaattimikroskoopit nopeuttavat ja yksinkertaistavat tutkimusprosessia ja lisäävät luotettavuutta. Oulun ammattikorkeakoulun bioanalytiikan tutkinto-ohjelmassa hyödynnetään automaattimikroskopiaan perustuvaa CellaVision Proficiency Software -ohjelmistoa verisolujen tunnistamisen opiskelussa. Ohjelmisto monipuolistaa hematologian opetusta ja opinnäytetyönä tuotetut ohjelmiston käyttöohjeet helpottavat sekä opettajan että oppilaiden työskentelyä.
Teknologisilla ratkaisuilla haetaan apua hoitotyön haasteisiin. Automatiikalla pyritään lisäämään hoitajien aikaa välittömään hoitotyöhön. Oulun yliopistollinen sairaala on ottamassa käyttöön annosjakelurobotin, jonka tarkoituksena on olla osa katkeamatonta lääkehoitoprosessia. Katkeamaton lääkehoitoprosessi on käsitteenä vielä melko uusi Suomessa, eikä sille ole vakiintunut vielä täydellistä määritelmää. Käytännössä se kuitenkin tarkoittaa sitä, että lääkehoitoprosessin kaikki vaiheet ovat sähköisesti varmistettuja. Sen tarkoituksena on taata saumaton tiedonkulku sairaalan eri osastoiden välillä. Sairaanhoitajien työnkuva tulee muuttumaan monella tapaa. Manuaalinen jakaminen jää käytännössä kokonaan pois sekä lääkkeiden jakamisessa ja antamisessa tullaan hyödyntämään viivakooditeknologiaa.
Oulun ammattikorkeakoulun Prinlab-tiimi tutkii ja kehittää CoRoSect-hankkeessa yhdessä eurooppalaisten yhteistyökumppanien kanssa uudenlaista hyönteiskasvatuksen automaatiokokonaisuutta hyönteistiloille. Hanke on kolmivuotinen ja on saanut rahoituksensa Euroopan unionin tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta Horisontti 2020. Hankkeeseen osallistuvilla kumppaneilla on hankkeeseen tarvittavaa erilaista erityisosaamista. Oamkin hankeryhmä antaa hankkeeseen oman panoksensa erityisesti anturitekniikan ja mittausjärjestelmien osalta.
Ohjelmistoroboteilla tarkoitetaan sovelluksia, joilla automatisoidaan tavallisesti ihmisen tietokoneilla tekemiä toistuvia työtehtäviä. Ohjelmistorobotit voivat käyttää samoja ohjelmia kuin mitä ihmistyöntekijäkin. Yksinkertaisissakin usein toistuvissa työtehtävissä on suuri tehostusmahdollisuus ohjelmistorobottien avulla. Blogitekstissä kuvataan ohjelmistorobotin toteutus ja sen hyödyt Oulun ammattikorkeakoulun käyttämän Peppi -opintotietojärjestelmän arvosanakirjauksiin. Arvosanakirjaukset toistuvat opettajan työssä usein, ovat mekaanista toistoa ja käsityönä virheille alttiita. Toteutetulla ohjelmistorobotilla saatiin automatisoitua tämä aikaa vievä toistuva toimenpide ja näin parannettua työn tehoa ja tekemisen mielekkyyttä.
Modern agriculture combines the smart tools of traditional arable farming and agriculture. Oulu University of Applied Sciences’ BioDiPi-project (Bioeconomy Digital Pilot) focused on precision farming tools for tractors and data transfer between machines. There are many methods for collecting data to support farming, such as satellites and drones, but the acquired information must also be transferred to tractors and implements. ISOBUS has been developed for data transmission, which is a standardized data transmission method commonly used by manufacturers. It can be used to control machines in the fields and thus, through precision farming, to make production more efficient. The results of the survey about the prevalence of precision farming and the use of ISOBUS in Catalonia are also presented in the blog.
Luova Kampus 2020 -hankkeessa on rakennettu uusi opetusnavetta Keski-Pohjanmaan ammattiopiston käyttöön. Oulun ammattikorkeakoulu on ollut mukana hankkeessa. Hankkeessa on suunniteltu ja toteutettu navettaan erilaisia opetus- ja tutkimusyhteistyötä mahdollistavia ratkaisuja. Näistä tärkeimmät ovat lypsyrobottien ja tuotannonhallintajärjestelmän etäkäyttö, etäkäytettävä kameravalvonta ja tiedonkeruujärjestelmä. Tässä julkaisussa esitellään tarkemmin kameravalvonnan ja tiedonkeruujärjestelmän toteutusta. Tiedonkeruujärjestelmä perustuu Fidera Flow pilvipohjaiseen ohjelmistoon, jolla päästään käsiksi navetan veden- ja energiankulutuksen tietoihin sekä olosuhdeantureiden tietoihin. Järjestelmät on asennettu käyttökuntoon, seuraavaksi on vuorossa käyttäjien koulutus ja käyttöoikeuksista sopiminen.
Sosiaali- ja terveysala kohtaa haasteita muun muassa väestön ikääntymisen ja ammattilaisten puutteen vuoksi. Robotiikan ratkaisut voisivat auttaa haasteissa. Jaana Kokon vuonna 2022 valmistuneessa opinnäytetyössä kartoitettiin kyselyjen ja haastattelujen avulla sote-sektorin tarpeita ja toiveita robotiikan hyödyntämiselle sekä listattiin markkinoilla olevia ratkaisuja esimerkinomaisesti.
Tarpeina nousivat esille erityisesti ratkaisukeskeisesti ohjelmistorobotiikka ja tarvelähtöisesti manuaalisen työn poisto. Ohjelmistorobotiikkaa onkin hyödynnetty massarokotustapahtumien yhteydessä korvaten henkilökunnan työpanosta. Kyselyjen ja haastattelun tuloksena todettiin myös, ettei riittävän kustannustehokkaita ja lisäarvoa tuottavia robotiikan ratkaisuja ole olemassa.
Yhteiskehittäminen ja testbed-toiminta ovat menetelmiä yrityksille ja loppukäyttäjille kehittää tarpeisiin vastaavia ratkaisuja. Suomi on jo tunnettu terveysteknologian vientimaa. Robotiikka voisi olla seuraava vientituote maailmalle.
Artikkelissa esitetään uuden opetusnavetan tavanomaisesta poikkeavia teknologisia ratkaisuja lypsyrobotin osalta. Navettaan halutaan niin sanottu digisilta, joka tarjoaa mahdollisuuden päästä käsiksi navetan tapahtumiin ja siellä kerättyyn tietoon etäyhteyksin.
Tämän tarpeen toteutuminen varmistettiin painottamalla asiaa kilpailutuksessa. Lypsyrobotiksi valikoitui hyvä järjestelmä, joka täyttää hankkeessa tunnistetut käyttäjätarpeet.
Muut uuteen opetusnavettaan tulevat kamera- ja tiedonkeruujärjestelmät ovat vielä kilpailutusprosessissa, ja niitä käsitellään myöhemmin erillisissä kirjoituksissa.
Itsenäisessä verkko-opiskelussa vuorovaikutteiset kontaktit jäävät vähiin, joten opiskelua elävöittäviä ja ohjaavia automaattitoimintoja kannattaa käyttää pedagogisesti mielekkäillä tavoilla ja sopivissa määrin. Tässä kirjoituksessa esitellään Moodlesta löytyvän Muistuttaja-nimisen aktiviteetin toimintaa automaattisesti lähetettävien muistutus- ja kannusviestien näkökulmasta.
Muistuttaja voi palvella opiskelijan lisäksi myös opettajaa ja muita ohjaustoimijoita, koska heillekin voidaan lähettää ilmoituksia esimerkiksi opiskelijoista, jotka eivät pääse tehtävien suorittamisessa eteenpäin ja ovat näin vaarassa pudota ja keskeyttää opintojakson.
Kirjoituksessa esitellään myös pedagogisen muotoilun merkitys ja toteuttaminen kurssialustan suunnittelun alkuvaiheessa. On tärkeää, että datapisteet, laukaisimet sekä viestien määrät ja sisällöt voidaan toteuttaa pedagogisesti mielekkäällä tavalla. Kun datapisteet ovat selvillä, voidaan Muistuttaja-aktiviteetit lisätä tarvittaviin kohtiin.