Tag Canemure-hanke
Blogikirjoituksessa esitellään Suomen ympäristökeskuksen laatima kuntien kasvihuonekaasupäästöjen kehityksen arvioinnin skenaariotyökalu ALasSken. Työkalu tukee kuntien ilmastotyötä ja tavoitteiden asettelua, koska sen avulla voidaan arvioida kunnan tulevaisuuden päästökehitystä eri sektoreilla sekä tunnistaa vaikuttavimmat toimenpiteet.
Kevytmuokkaus, jossa maata muokataan matalammalta perinteiseen kyntämiseen verrattuna, voi tarjota viljelijöille varteenotettavan vaihtoehdon muokkausmenetelmää valitessa. Blogikirjoitus käsittelee kevennetyn maanmuokkauksen taloudellisia ja ympäristöön liittyviä hyötyjä sekä menetelmässä huomioitavia seikkoja. Kirjoitus perustuu Oulun ammattikorkeakoulun luonnonvara-alan opinnäytetyöhön Kevennetyn maanmuokkauksen mahdollisuudet viljelijöille, jonka toimeksiantajana oli CANEMURE-hanke.
Oulun ammattikorkeakoulun KASVU-hanke ja valtakunnallinen CANEMURE-hanke järjestivät tilaisuuden, jossa esiteltiin hiilikaupan ja päästökompensaation toimintaperiaatteet sekä kuultiin kokemuksia vapaaehtoisen päästökompensaation hyödyntämisestä yrityksissä. Hiilensidontaan ja hiilen pitkäaikaiseen varastointiin sekä päästöjen vähentämiseen perustuville kompensaatiopalveluille on kasvava kysyntä. Päästökompensaatio ei korvaa päästövähennystoimia, mutta se tukee yrityksien ja organisaatioiden ilmastotavoitteita ja mahdollistaa päästöjen ylikompensoinnin. Erityisesti sivuvirtojen hyödyntämistä edistävillä kompensaatiomalleilla on ilmastovaikutusten ohella myös muita hyötyjä. Niiden avulla edistetään kiertotaloutta ja vahvistetaan eri toimialojen välistä yhteistyötä. Luonnonvara-alalle hiilikauppa luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia, kun palvelutarjontaa voidaan laajentaa ja markkinoille tuoda uusia innovaatioita. Korkeat kriteerit ja ulkopuolinen arviointi lisäävät kompensaatiopalveluiden luotettavuutta ja vaikuttavuutta, mikä on sekä palvelun tuottajan että ostajan etu, mutta myös edellytys aidosti hyödyllisille ilmastotoimille. Siksi hiilikaupan ja vapaaehtoisen päästökompensaatioiden mahdollisuudet ja rajoitteet on tärkeää pitää tiiviisti mukana ilmastokeskustelussa.
Oulun ammattikorkeakoulun KASVU-hanke ja valtakunnallinen CANEMURE-hanke selvittivät biokaasun mahdollisuuksia liikennekäytössä. Selvitystä varten haastateltiin liikennebiokaasua hyödyntäviä yrittäjiä, tarkasteltiin liikennebiokaasuun liittyviä tilastoja ja selvitettiin kuntien mahdollisuuksia edistää biokaasun tuotantoa ja käyttöä. Selvitys osoittaa, että liikennebiokaasu on erittäin ympäristöystävällinen ja vähäpäästöinen käyttövoima kuljetuspalveluille ja henkilöliikenteeseen. Sen avulla voidaan edistää kiertotaloutta ja nopeuttaa fossiilisista polttoaineista irtautumista.
Vuoden 2022 alusta alkaen liikennebiokaasu sisällytettiin osaksi kansallista polttoaineiden jakeluvelvoitetta, mikä vahvistaa sen asemaa polttoainemarkkinoilla. Muutoksen odotetaan parantavan biokaasun tuotannon kannattavuutta, mikä lisää myös sen saatavuutta. Julkisilta hankinnoilta edellytetään ympäristöystävällisyyttä, ja biokaasu on potentiaalinen vaihtoehto kuntien liikkumispalveluiden käyttövoimaksi. Paikallisista sivuvirroista tuotettu biokaasu on kestävä ilmasto- ja kiertotalousratkaisu, jota kuntien kannattaa hyödyntää.
Artikkelissa tarkastellaan sähköauton hankinta- ja käyttökustannuksia, lataustekniikkaa sekä kasvihuonekaasupäästöjä. Tarkastelukohteeksi valitun Utajärven kunnan autokannan sähköistyminen vähentää tieliikenteen päästöjä tulevaisuudessa. Selvitys tehtiin osana Suomen ympäristökeskuksen hallinnoimaa Canemure-hanketta yhteistyössä Utajärven kunnan kanssa. Oulun ammattikorkeakoulu toimii Canemure-hankkeessa alueellisena koordinaattorina.