Tag digitalisaatio
Digitalisaatio edellyttää sosiaali- ja terveysalan ammattihenkilöiltä erityisosaamisvalmiuksia tunnistaa digitalisaatioon liittyviä kehittämis- ja uudistamistarpeita sekä käyttöönottaa ja arvioida näiden ratkaisujen ja palveluiden vaikutuksia. Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) Hyvinvoinnin digitaaliset ratkaisut -tutkinto-ohjelma (YAMK) vastaa tähän muuttuvaan työelämän tarpeeseen. Tulevaisuutta yhä enemmän ennakoiden tutkinto-ohjelmaan tehtiin opetussuunnitelmauudistus, joka mahdollistaa tiimioppimisen ja tiiviimmän yritysyhteistyön. Artikkelissa kuvataan tätä opetussuunnitelmauudistusta.
Teknologialla osallisuutta – verkostolla vaikuttavuutta -hankkeessa (TEKOS) edistettiin älyvaate ja -huonekaluteknologian avulla toimintakyvyltään erilaisten ihmisten osallisuutta. Verkoston toiminta perustui jatkuvasti kehittyvään koulutukseen ja monitieteiseen tutkimukseen. Hankkeen tulosten pohjalta luonnosteltiin koulutusaihiotarjotin, joka yhdistää osallisuuden kokemuksen, älykkään teknologian ja tulevaisuusresilienssin teemat trialogisen oppimisen kehykseen. Se vastaa eri alojen opettajien ja opiskelijoiden tulevaisuuden osaamistarpeisiin, erityisesti sosiaali-, terveys- ja opetus- sekä teknologian aloilla. Koulutusaihiotarjotin herättää kiinnostuksen erilaisten ihmisten kommunikaation, itseilmaisun ja osallisuuden mahdollisuuksien kehittämiseen älyteknologian avulla.
Viestintäalalla tarvitaan uutta näkemystä ja uusia taitoja, jotka liittyvät etenkin tekoälyyn, data- ja mobiilijournalismiin, podcastiin sekä sosiaaliseen mediaan. Pelkkä tekninen osaaminen ei riitä. Oli väline, alusta tai kanava mikä tahansa, sisällön on oltava kiinnostavaa ja tavoitettavaa mutta myös palvelun luonteeseen sopivaa. Samalla on huolehdittava siitä, että tiedonvälitys säilyy luotettavana ja sävyltään oikeanlaisena. Digitaalinen turvallisuus on faktapohjaisen tiedon elinehto, aina tiedon hankinnasta sen säilyttämiseen ja jakamiseen. Journalistien ja muiden viestijöiden on pystyttävä suojaamaan itsensä, lähteensä ja työnsä sekä hallittava keinot ja välineet kyberuhkien ja disinformaation tunnistamiseksi ja torjumiseksi. Vahvaa viestiä digisti -opas painottuu digitaaliseen viestintään ja vastaa edellä esitettyihin haasteisiin. Sekä työelämän käyttöön että oppikirjaksi tarkoitetun oppaan sisältö on saanut rakennuspuita viestinnän ammattilaisille suunnatun Vahva viesti -hankkeen työpajoista. Hanke toteutettiin Oulun ammattikorkeakoulussa 1.8.2022–31.12.2023.
Viime vuosien kriisien mukanaan tuomat toimintaympäristön muutokset ovat vaikuttaneet mikro- ja pk-yritysten toimintaedellytyksiin ja kilpailukykyyn. Muutokset edellyttävät yrityksiltä uudistumista ja uuden tiedon omaksuminen tapahtuu usein työn lomassa arjen kiireiden keskellä. Osaamisen ja muutosvalmiuden jatkuvalle kehittämiselle on kasvava tarve, johon ammattikorkeakoulut pystyvät luontevasti vastaamaan. MUUVI – Yritysten muutoskyvykkyys, vihreä siirtymä ja digitalisaatio (React, Pohjois-Suomi) -hankkeen tulosjulkaisu luo katsauksen valtakunnallisen Yritysten muutoskumppanina -hankekokonaisuuden Pohjois-Suomen suuralueen toimenpiteisiin ja tuloksiin sekä tarjoaa kootusti vinkit ja linkit osaamisen ja toiminnan kehittämiseen yritysten hektisessä ja jatkuvasti muuttuvassa arjessa. Hankkeen tarjontaan kuului yrityksille suunnattuja mikro-opintoja, info- ja sparraustilaisuuksia sekä hyviä käytänteitä esiin nostava yritystarinakampanja. Lisäksi hankkeessa panostettiin ammattikorkeakoulun ja yritysten välisen yhteistyön kehittämiseen.
Biotalouden arvonlisää voidaan nostaa resurssiviisaasti kiertotalouden keinoin. Oulun ammattikorkeakoulun Biotalouden Digi-Pilotit (EAKR, 2020-2023) hankkeessa tehty kehitystyö biotalouden digitalisaation edistämiseksi vahvistaa alueen yritysten ja organisaatioiden tietoisuutta digitalisaation mahdollisuuksista. Blogikirjoituksessa on kuvattu hankkeen aikana tehtyä kehitystyötä, jonka myötä biotalouden digitalisaation kehitystyö voi tuoda ICT-alan yrityksille mahdollisuuksia kehittää biotalouden toimintoihin digitaalisia ratkaisuja, joiden myötä yritysten liiketoimintamahdollisuukset kasvavat. Blogissa on esiteltynä hankkeen aikana luodut sovellusten kaupallistamissuunnitelmat sekä nostettu esiin alueen potentiaali ja mahdollisuudet biotalouden ja digitalisaation yhteistyömahdollisuuksista.
Digitalisaatio on tuonut uusia menetelmiä myös laboratorioalalle. Esimerkiksi veritauteja tutkivalla hematologian alalla automaattimikroskoopit nopeuttavat ja yksinkertaistavat tutkimusprosessia ja lisäävät luotettavuutta. Oulun ammattikorkeakoulun bioanalytiikan tutkinto-ohjelmassa hyödynnetään automaattimikroskopiaan perustuvaa CellaVision Proficiency Software -ohjelmistoa verisolujen tunnistamisen opiskelussa. Ohjelmisto monipuolistaa hematologian opetusta ja opinnäytetyönä tuotetut ohjelmiston käyttöohjeet helpottavat sekä opettajan että oppilaiden työskentelyä.
Artikkeli perustuu Hilla Rusasen opinnäytetyöhön IFC-tietomallin hyödyntäminen rakennuslupaprosessissa. RH1- ja RH2-lomaketietojen lisääminen Oulun rakennusvalvonnalle toimitettavaan IFC-tietomalliin. Osana Oulun rakennusvalvonnan tilaamaa opinnäytetyötä luotiin IFC-tietomalliohjeistus suunnittelijoille. Julkaisussa kerrotaan Oulun rakennusvalvonnan tietomallien hyödyntämisen kehitystyöstä ja tulevan rakentamislain vaikutuksista rakennusalaan ja suunnittelijoiden työhön sekä siitä, miten tietomallien hyödyntämistä voidaan kehittää.
Diakoniatyössä on ihmisiä, joilla on joko tarve tulla autetuksi tai auttaa toisia. Ihmisillä on halu osallisuuteen. Digitalisaatiossa on mahdollisuuksia, mutta myös polarisaatiota ja syrjäytymistä lisääviä tekijöitä. Digitaalinen yhteydenottopalvelu voi toimia hyvänä menetelmänä diakonisessa kohtaamistyössä. Digitaalinen palvelu tulee kehittää käyttäjälähtöisesti. Blogiteksti perustuu opinnäytetyöhön, joka toteutettiin Oulujoen seurakunnan diakoniatyössä. Aineisto kerättiin yhteistoiminnallisesti kysymällä osallistuneiden kokemuksia ja taustatietoja diakonisesta kohtaamistyöstä ja digitalisaatiosta. Näiden pohjalta luotiin käyttöliittymä digitaalisen kohtaamistyön yhteydenottopalvelusta. Tietoa haettiin kirjallisuuskatsauksella. Viitekehyksenä oli digitalisuus osana diakoniatyötä ja käytettiin laadullista sisällönanalyysiä.
Digitalisoituva talous tarjoaa monia houkuttelevia uravaihtoehtoja etenkin teknillisluonnontieteellisillä aloilla (STEM-alat), joilla tarvitaan edistyneitä digitaalisia taitoja. Naisten osuus STEM-aloilla on kuitenkin edelleen alhainen Euroopassa. FUTURE WOMEN -hanke kannustaa naisopiskelijoita STEM-työmarkkinoille lisäämällä tietoisuutta digitaalitalouden luomista haasteista ja mahdollisuuksista. Tämä raportti kokoaa yhteen Euroopan kuusi STEM-alan kärkiammattia, jotka vaativat edistyneitä digitaalisia taitoja. Raportin tarkoitus on esittää kattava analyysi kysytyimmistä STEM-ammateista, jotka voivat toimia menestyksekkäänä ura- tai opiskelumahdollisuutena. Raportti pohjautuu FUTURE WOMEN online survey -tutkimukseen (2023), joka on toteutettu Suomessa, Bulgariassa, Kreikassa, Puolassa, Portugalissa ja Turkissa. Tutkimukseen osallistui yhteensä 46 ulkoista asiantuntijaa ympäri Eurooppaa.
Kierrätystä ja kiertotaloutta voidaan edistää merkittävästi digitalisaation ja uusien teknologioiden avulla. Tässä artikkelissa perehdytään siihen, millaisia ratkaisuja Pohjois-Pohjanmaalla on kehitetty kierrätyksen edistämiseen teknologioita ja digitalisaatiota hyödyntämällä. Yhtenä esimerkkinä esitellään Oulun ammattikorkeakoulun Biotalouden Digi-Pilotit -hankkeessa kehitetty LajitteluNeuvo-mobiilisovellus. Artikkelissa on avattu myös ajankohtaisia aiheita jätehuollon ja kierrätyksen saralta koko Suomen laajuisesti, sillä jotta voimme saavuttaa Euroopan unionin asettamat velvoitteet yhdyskuntajätteen kierrätyksen osalta, on jätteen kierrätystä tehostettava merkittävästi.
Raportti käsittelee tutkimusta digitalisaation mahdollisuuksien ja uhkien välisestä jännitteestä Oulun ammattikorkeakoulun musiikin ja tanssin toimijoiden kokemusmaailmassa. Tutkimusaineisto koottiin teemahaastattelujen ja kyselyn avulla, ja sen analyysissa käytettiin kriittistä lähilukua ja sisällönanalyysia. Vastaajien kokemukset tiivistyivät neljään ideaalityyppiin, joissa heijastuvat muutostoimijuuden toteutuminen ja kokemushorisontit: digitaalinen osaaja, positiivinen sopeutuja, epävarma selviytyjä ja toivonsa menettänyt. Tulosten perusteella digitalisaatiossa tulisi nostaa keskiöön kokemus osallisuudesta ja tunne elämän hallinnasta. Lisäksi tuloksissa korostuvat tarve muutostoimijuuden vahvistamiseen aidon korkeakouludemokratian ja päätöksenteon läpinäkyvyyden kautta.
Artikkelissa esitellään ”Kestävä kehitys, kansainvälisyys ja digitalisaatio yrittäjyyskasvatuksessa. Case VÄKEVÄ-hanke” -opinnäytetyön tuloksia. Opinnäytetyön toimeksiantajana oli VÄKEVÄ-hanke ja siinä tuotettiin tietoa uuden yrittäjyyskasvatusstrategian jalkauttamista varten. Opinnäytetyössä selvitettiin, miten Oulun ammattikorkeakoulun opettajat ymmärtävät kansainvälisyyden, kestävän kehityksen ja digitalisaation, sekä minkälaiseksi he kokevat oman osaamisensa hankkeen teemoissa. Tiedonkeruumenetelmänä käytettiin kyselyä ja haastattelua. Kyselyn analysoinnissa käytettiin ristiintaulukointia vertailemalla liiketalouden opettajien vastauksia muiden toimialojen opettajien vastauksiin. Tuloksista kävi ilmi, että opettajat kokivat oman osaamisensa melko hyväksi kaikissa teemoissa, mutta kaikki käsitteet eivät olleet vastaajille tuttuja. Lisäksi osa käsitteistä ymmärrettiin eri tavoilla. Uutta yrittäjyyskasvatusstrategiaa jalkauttaessa tulee siis varmistaa, että opettajat ymmärtävät olennaiset käsitteet samalla tavalla sekä sen, miten kestävä kehitys, kansainvälisyys ja digitalisaatio ovat vuorovaikutuksessa keskenään.
Maahanmuuttajien kotoutumisen vaikuttaa, miten he pystyvät osallistumaan digitalisoituvan Suomen toimintaan kaikilla elämän alueilla. Oulun ammattikorkeakoulussa pilotoitiin syksyllä 2022 selkokielinen digikoulutus, jonka tavoitteena oli parantaa koulutukseen osallistujien valmiuksia käyttää digitaalisia työkaluja arkielämän lisäksi korkeakouluopinnoissa ja työelämässä. Koulutus oli osa Asiantuntijatason digitaidot selkokielellä – SelkoDigi -ESR-hanketta. Syksyllä 2021 käynnistyneessä hankkeessa suunniteltiin asiantuntijatasoisen digiosaamisen kriteeristö, jonka pohjalta kehitettiin kymmenen opintopisteen laajuinen oppimisanalytiikkaa hyödyntävä verkko-oppimisympäristö Moodleen sekä hankkeen tilauskoulutuksia tukeva kaikille avoin opetusmateriaali.
Tämän artikkelin tarkoituksena on kuvailla terveydenhoitajaopiskelijoiden pilotoimaa käänteistä mentorointia työeläjaksolla. DigiSote-ikä-hanke työsti opiskelijoille havainnointi- ja haastattelumatriisit, joiden avulla opiskelijat havainnoivat sote-alan ammattilaisten digitalisaatioon liittyviä asenteita, ennakkoluuloja ja motivaatiota. Näiden jälkeen opiskelijat toimivat mentoreina sote-alan ammattilaisille, kun he hyödynsivät käänteistä mentorointia digitaitojen vahvistamisen tukena.
Käänteinen mentorointi antaa opiskelijalle uuden roolin työelämäjaksolla, koska hän toimii mentoroijana ammattilaiselle. Ohjauksesta tulee kaksisuuntaista ja vastavuoroista. Saadut palautteet ja kommentit olivat pääosin positiivisia ja käänteistä mentorointia tukevia. Menetelmää kuvailtiin ketteräksi ja helpoksi toteuttaa. Haastetta mentorointiin toi ammattilaisen valmiiksi vahva digiosaaminen, jolloin opiskelijan oli vaikeampi löytää mentoroiva aihe tai idea.
Covid-19 pandemia on vauhdittanut merkittävästi sosiaali- ja terveysalan palvelujen digitalisoimista. Terveydenhuollon haasteena on nykyisin myös sote-alan ammattilaisten ikääntyminen ja eläköityminen. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen (POHDE) yhteisenä tavoitteena on digitaalisten palvelujen kehittäminen ja käyttöönotto. Muun muassa tulevaisuuden virtuaalinen sote-keskus tulee palvelemaan kaikkia Pohteen alueen asukkaita ja tämä edellyttää sote-ammattilaisilta vahvaa digiosaamista. Alueen sote-alan koulutusmäärät eivät vastaa kasvavaan eläkepoistumaan. Käytettävissä olevan henkilöstön odotetaan vastaavan kasvavaan hoidontarpeeseen yhä monipuolisimmilla menetelmillä. Erityisesti digitalisaatio ja sen osaava hyödyntäminen on yksi keskeisistä keinoista selviytyä edellä mainituista haasteista. Digiosaamista kaiken ikää sosiaali- ja terveysalalla (DigiSote-ikä) -hankkeen päätavoitteena oli kehittää toimintamalli, joka mahdollistaa sukupolvien välisen yhteistoiminnan ja osallistaa korkeakoulujen opiskelijoita, opettajia ja sote-alan ammattilaisia työelämässä vaadittavan digiosaamisen kehittämiseen. Toimintamalli rakentuu neljästä eri moduulista, jotka muodostavat loogisen digiosaamisen kehittämisen prosessin. Moduuleita voi käyttää yhdessä tai erikseen myös muualla kuin sote-toimintaympäristössä. DigiSote-ikä-hankkeen loppujulkaisu on opas toimintamallin hyödyntämiseen. Opas avaa hankkeen aikana kehitetyn toimintamallin ja sen käytön periaatteet reflektoiden hankkeessa tehtyä ja antaen vinkkejä tulevaan.
Oulun ammattikorkeakoulun SelkoDigi-koulutuksen opiskelijoita pyydettiin kertomaan kokemuksiaan muutostaan digitaaliseen Suomeen sekä opiskelustaan SelkoDigi-koulutuksessa. Osa vastanneista koki digitaalisen Suomen aluksi hankalana ja epäilivät taitojaan opiskelun käynnistyttyä. Onnistumisen kautta minäpystyvyys kuitenkin vahvistuu, ja tässä prosessissa opettajalla on tärkeä rooli tarjota onnistumisen mahdollisuuksia uusia asioita opiskellessa.
Monipuolinen sosiaali- ja terveysalan ylempien ammattikorkeakoulututkinto-ohjelmien tarjonta Oamkissa, sen kehittämisnäkökulmat ja valmistuvien osaaminen ovat keskeisiä teemoja tässä kolumnisarjassa. Sisällöt ovat ajankohtaisia uuden Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen näkökulmasta vuonna 2022, jolloin ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot täyttävät 20 vuotta. Soten YAMK-tutkinnot tutuiksi -kolumnisarjaa jatkavat kirjoituksellaan yliopettajat Eija Niemelä ja Reetta Saarnio.
Monipuolinen sosiaali- ja terveysalan ylempien ammattikorkeakoulututkinto-ohjelmien tarjonta Oamkissa, sen kehittämisnäkökulmat ja valmistuvien osaaminen ovat keskeisiä teemoja tässä kolumnisarjassa. Sisällöt ovat ajankohtaisia uuden Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen näkökulmasta vuonna 2022, jolloin ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot täyttävät 20 vuotta. Soten YAMK-tutkinnot tutuiksi -kolumnisarjaa jatkavat kirjoituksellaan yliopettajat Merja Männistö ja Outi Kajula. He kirjoittavat Hyvinvoinnin digitaaliset ratkaisut tutkinto-ohjelmasta (YAMK), jossa kehitetään erityisosaamisvalmiuksia tunnistamaan digitalisaation liittyviä uudistamis- ja kehittämistarpeita sekä suunnittelemaan ja toteuttamaan sovellusten käyttöönottoa sote-palveluissa.
Muistisairaiden määrä lisääntyy väestön ikääntyessä. Digitalisaatiolla voidaan vastata kasvaviin hoidontarpeisiin, täydentää nykyisiä palveluita ja lisätä hyvinvointia ja terveyttä. Digitaalisia palveluja tulee kehittää myös muistisairaille yhdenvertaisuuden takaamiseksi. Terveyskylän digihoitopolut ovat yksi keino edistää omahoitoa ja tiedonsaantia. Muistisairaan digihoitopolku täydentää muistisairaiden nykyistä hoitopolkua Oulun yliopistollisessa sairaalassa. Se on tarkoitettu sairautta koskevaan tiedonsaantiin ja kommunikointiin ammattilaisten kanssa. Siitä hyötyvät muistisairauteen sairastuneet, heidän läheisensä ja ammattilaiset. Sisältö pohjautuu tutkimuksellisen kehittämistyön tutkimustuloksiin, muistisairauksien Käypä hoito -suositukseen ja Oulun yliopistollisen sairaalan neurologian ja geriatrian poliklinikan potilasohjausmateriaaliin. Muistisairaan digihoitopolku lisää oikea-aikaisen tiedon ja tuen saantia sekä auttaa sairauteen sopeutumisessa.
Modern agriculture combines the smart tools of traditional arable farming and agriculture. Oulu University of Applied Sciences’ BioDiPi-project (Bioeconomy Digital Pilot) focused on precision farming tools for tractors and data transfer between machines. There are many methods for collecting data to support farming, such as satellites and drones, but the acquired information must also be transferred to tractors and implements. ISOBUS has been developed for data transmission, which is a standardized data transmission method commonly used by manufacturers. It can be used to control machines in the fields and thus, through precision farming, to make production more efficient. The results of the survey about the prevalence of precision farming and the use of ISOBUS in Catalonia are also presented in the blog.
Sosiaali- ja terveysalan digitalisoituessa alalla työskentelevät ammattilaiset tarvitsevat uudenlaista osaamista. Artikkelissa kuvaillaan DigiSote-ikä-hankkeen järjestämiin avoimiin työpajoihin osallistuneiden kokemuksia digiosaamisen nykytilasta, osaamistarpeista ja digiosaamisen kehittämisen menetelmistä. Työpajoja järjestettiin yhteensä kolme, ja niihin osallistui yhteensä 22 sote-alan ammattilaista, esihenkilöä ja asiantuntijaa. Työpajoissa keskustelua heräteltiin digiosaamisen vahvuuksista ja heikkouksista, digiosaamisen kehittämisestä, sukupolvista ja digiosaamisen kehityksestä sekä digistä omassa työssä nyt ja tulevaisuudessa. Keskusteluissa kävi ilmi, että ammattilaisten digiosaamisen vahvuudet liittyvät erityisesti asenteisiin, rohkeuteen, muutoshalukkuuteen ja tiettyjen sovelluksien ja ohjelmistojen käyttöön. Osaamisen vajetta on tiedonhallintaosaamisessa sekä teknisessä osaamisessa. Erilaisia matalan kynnyksen menetelmiä toivottiin käytettävän jatkossa enemmän digiosaamista kehitettäessä.
Sosiaali- ja terveydenhuollon teknologia edellyttää vahvaa monitieteisyyttä ja asiakaslähtöisyyttä. Teknologian eettisessä pohdinnassa on huomioitava käyttäjät ja työntekijät. Ikäteknologialla tarkoitetaan hyvää ikääntymistä tukevia tuotteita, palveluja ja infrastruktuureja sekä sosiaalisia, fyysisiä ja informaatioympäristöjä. Toimijuuden näkökulmasta ikääntyvälle tarjotaan omassa arjessaan oikeus ihmisarvoiseen, omannäköiseen ja kodintuntuiseen teknologiaan. Esteettömyys ja saavutettavuus ovat yhdenvertaisuuden pohja. Näille elämänalueille kehitettävän teknologian tulee olla helppokäyttöistä, varmatoimista ja ymmärrettävää. Käyttäjien yksityisyyttä ja koskemattomuutta on kunnioitettava ja heillä tulee olla myös mahdollisuus kieltäytyä teknologian käytöstä saamatta silti huonompaa palvelua.
Blogikirjoituksessa esitellään ammattilaisille suunnattuun TerveyskyläPRO-palveluun palvelumuotoilun menetelmin tuotettu TerveyskyläPRO-sivuston perehdytys- ja käyttöönottomalli. Luotu malli kertoo yhdellä silmäyksellä TerveyskyläPRO:n tiivistetyn sisällön. Mallin luomisessa hyödynnettiin TerveyskyläPRO-sivuston vuoden 2021 käyttäjäkyselyn tuloksia ja suunnittelun ytimenä oli asiakaslähtöinen toteutus. Toimeksiantajan mukaan mallia voidaan jatkossa hyödyntää muokattuna vastaamaan TerveyskyläPROn visuaalisen ulkoasun uudistusta. Perehdytysmalli voisi parhaimmillaan toimia kansallisena ohjeena ja olla TerveyskyläPRO-sivustolla ammattilaisten saatavilla.
Varhaiskasvatuksen digitalisaatio ja sen kehittäminen ovat ajankohtaisia. Yhteiskunta digitalisoituu nopeasti ja lapsille tulee taata edellytykset toimia digitalisoituvassa maailmassa. Kehittämistyöni tavoitteena oli tehdä toimintamalli Lahden kaupungin varhaiskasvatuksen henkilöstön digitaalisen osaamisen kehittämiseksi. Tutkimus oli laadullinen ja menetelmänä käytin yhteiskehittämistä. Tutkimusvaiheessa kerättiin tietoa kahdesta Lahden kaupungin varhaiskasvatuksessa toteutetusta kyselystä ja tuloksien laadullisella analyysillä liittyen varhaiskasvatuksen henkilöstön digitaaliseen osaamiseen. Kehittämistyön tuloksena valmistui varhaiskasvatuksen digitalisaatiostrategia, jonka osana on varhaiskasvatuksen henkilöstön digiosaamisen kehittämismalli. Työn tutkimustulokset osoittivat, että varhaiskasvattajien digitaaliset taidot vaihtelevat. Digitaitojen vastuullinen käyttö ja taitojen vahvistaminen on tärkeää. Huomiota tulee kiinnittää laitteiden määrään, laitteiden ja verkkojen toimivuuteen, sähköisen asioinnin kysymyksiin, sekä varhaiskasvattajien asennemuutokseen digitaalisuuteen liittyen.
Artikkelissa avataan digitalisaation luomaa mahdollisuutta luonnonvara-alan kiertotalouden liiketoiminnan edistämisessä. Artikkelissa perehdytään Oulun ammattikorkeakoulun hallinnoimassa Biotalouden Digi Pilotit -hankkeessa kehitettyyn pilottisovellukseen, jota on kehitetty yhteiskehittämisen menetelmää hyödyntäen yhdessä kaupan ja hävikkiruokaa hyödyntävän yrityksen kesken. Sovelluksella voidaan tehostaa hävikkiruoan kulkua kaupasta jatkojalostajalle ja siitä edelleen ympäristötietoiselle kuluttajalle. Digitaalisen alustan toimintaperiaate ja vaiheet ovat esitetty artikkelissa infograafin muodossa. Kehittämällä elintarvikkeiden ylijäämästä uusia korkeamman lisäarvon tuotteita alueella pureudutaan ruokahävikin määrän ja ympäristövaikutuksien vähenemiseen. Sovellusaloitteella vastataan muun muassa Pohjois-Pohjanmaan elintarviketalouden strategiassa 2017‒2025 esitettyihin kehittämishaasteisiin.
Digital Tools for Learning and Validation in VET and WBL: Training Program for VET Teachers, Trainers and Mentors (Dig4VET) is an Erasmus+ KA2 Strategic Partnerships for VET-project aimed to improve skills and competences of vocational teachers, trainers and mentors in using digital tools in education process. Main goal is to raise awareness of a variety of digital tools and technologies that can be used in vocational education and training (VET) and workbased learning (WBL) settings for both classroom and distance learning. Dig4VET proposes empowering VET teachers, trainers and mentors/WBL tutors with the support of a training program for VET teachers, trainers and mentors which can be implemented by VET institutions (local level), by national continuous professional development (CPD) systems and internationally as Erasmus+ courses. In this publication we communicate a review of digital skills of VET teachers and trainers in partner organisations (VET schools) and partner countries, including a report on the use of SELFIE in Latvia, Lithuania and Portugal. We also suggest recommendations for future training programs in digital pedagogy for VET teachers, trainers and WBL tutors. The recommendations section is initialised with an overview of competence-based approaches in advanced CPD which may be specially designed for VET Teachers, Trainers and Potential Mentors to enhance the use of digital tools for teaching, learning, assessment and validation. The report is a multidimensional information resource regarding digital competences of VET teachers, trainers, mentors, and it will be useful for VET policy and decision makers, VET school management, researchers, and particularly – for VET teacher trainers. It can also be of interest and use for other sectors of education (general education, higher education, adult education).
Digitaaliset taidot ovat yksi kahdeksasta elinikäisen oppimisen avaintaidosta. Valtakunnallinen perusdigitaitojen osaamismerkistön kehitystyö aloitettiin syksyllä 2019. Työ kesti 2,5 vuotta ja tuloksena syntyi valtava määrä osaamista valtakunnallisen osaamismerkkijärjestelmän kehittämisestä kehityshankkeen varsinaisten tulosten lisäksi. Tämä käsikirja pyrkii avaamaan oleellisimman osan osaamismerkkien kehitystyössä saaduista kokemuksista. Käsikirjan tarkoitus on silottaa tulevien osaamismerkistöjen kehittäjien tietä ja antaa esimerkkejä kehittämistyön vaiheista, käyttöönotosta, käytöstä ja soveltuvuudesta eri kohderyhmissä.
Oulun ammattikorkeakoulu on mukana Pohjois-Pohjanmaalle toteutettavassa ESR-rahoitteisessa Väkevä-hankkeessa, jossa alueelle laaditaan uudistunut maakunnallinen yrittäjyyskasvatusstrategia. Loka-marraskuun 2021 aikana tehtyjen tutkintovastaavien haastattelujen avulla kartoitettiin nykytilaa siitä, miten yrittäjyyskasvatus näyttäytyy opetussuunnitelmissa ja millaisia ajatuksia yrittäjyyskasvatuksesta, kestävästä kehityksestä, kansainvälisyydestä ja digitalisaatiosta tutkintovastaavilla on. Haastattelujen perusteella yrittäjyyskasvatusta pidettiin tärkeänä ja sitä toteutetaan monella tapaa. Kansainvälisyyden koettiin toteutuvan yrittäjyysopinnoissa muun muassa yhteisten projektien, yritysideoiden, kotikansainvälistymisen, englanninkielisten tutkinto-ohjelmien ja opiskelijavaihdon kautta. Digitalisaation koettiin sisältyvän kiinteästi opetukseen ja työelämään. Digitalisaation kehittyminen on niin nopeaa, että haasteeksi koettiin niiden haltuunotto opetuksessa ja työelämätaidoissa. Kestävä kehitys näyttäytyy läpileikkaavana ja vahvana teemana opetussuunnitelmassa ja opetuksen käytänteissä. Kestävä kehitys nähtiin olevan vahvassa muutoksessa ja sen merkitys korostuu edelleen.
Työelämäpedagogiikalla tavoitellaan toimintamalleja, joissa korkeakoulut ja työelämä luovat yhdessä teoriaa ja käytäntöä yhdistäviä oppimisympäristöjä. Oamkin hybridiympäristöjen kokonaisuus yksi monialaisimmista suomalaisessa korkeakoulutuksessa. Kehittyvien oppimisympäristöjen lisäksi jatkuvan oppimisen tueksi tarvitaan uutta, työelämälähtöistä ja monimuotoista koulutustarjontaa. Kun toimintaympäristöt digitalisoituvat, asettaa se osaamiselle kasvavia vaatimuksia. Uuden tiedon löytäminen ja hyödyntäminen on tärkeä osa myös opetussuunnitelmatyötä, opetuksen pedagogista suunnittelua, tiedon työpaikkasovellusten pohdintaa ja lopulta opitun soveltamista yksilötasolla. Integratiivisessa pedagogiikassa on kyse erilaisten asiantuntijuuden elementtien yhdistämisestä oppimisen ja työskentelyn aikana, esimerkiksi käytännön harjoitusten avulla tai soveltamalla teoreettista tietoa käytäntöön. Integratiivinen pedagogiikka ei itsessään ole menetelmä, vaan pedagoginen malli, jota sovellettaessa voidaan hyödyntää monenlaisia eri menetelmiä. Integratiivinen malli auttaa suunnittelemaan teoriaa ja käytäntöä yhdistäviä opintoja esimerkiksi työelämäprojektien avulla.
Sosiaali- ja terveysala digitalisoituu vauhdilla ja digitaalisten palveluiden tarve kasvaa, minkä vuoksi käyttäjien tarpeet huomioiva asiakaslähtöinen yhteiskehittäminen on yhä tärkeämpää. Tässä artikkelissa esitellään asiantuntijavideo, jossa tuodaan esille kirjallisuuskatsauksen tuottamia keskeisiä teemoja asiakaslähtöisestä yhteiskehittämistä. Kirjallisuuskatsaus tarjosi ajankohtaista ja luotettavaa tietoa sosiaali- ja terveysalan digitaalisten palveluiden yhteiskehittämisestä. Kirjallisuuskatsauksen tuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi yhteiskehittämiseen keskittyvissä hankkeissa tai projekteissa. Lisäksi kirjallisuuskatsauksen tuloksista voidaan työstää työpaikalle toimintamalli, jonka kehittämisprosessissa kaikki tärkeät osa-alueet tulevat huomioiduksi. Asiantuntijavideolla on monta hyödynsaajaa, sillä sitä pystytään vapaasti jakamaan sosiaalisessa mediassa. Asiantuntijavideota voidaan hyödyntää esimerkiksi opetus- tai koulutustarkoituksessa tai alustuksena aiheeseen liittyen. Tulokset osoittavat, että yhteiskehittäminen vaatii onnistuakseen asiakkaan asiantuntijuuden hyödyntämisen. Yhteiskehittäminen tavoittelee muutosta, niin palveluiden kuin organisaatioiden sekä johtamiskulttuurin suhteen. Yhteistyö eri toimijoiden kesken ja todellisista asiakkaan tarpeista lähtevä kehittäminen ovat tärkeitä elementtejä. Onnistuakseen yhteiskehittäminen vaatii johdon vahvan tuen.
Monipuolinen sosiaali- ja terveysalan ylempien ammattikorkeakoulututkinto-ohjelmien tarjonta Oamkissa, sen kehittämisnäkökulmat ja valmistuvien osaaminen ovat keskeisiä teemoja tässä kolumnisarjassa. Sisällöt ovat ajankohtaisia uuden Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen näkökulmasta vuonna 2022, jolloin ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot täyttävät 20 vuotta. Soten YAMK-tutkinnot tutuiksi -kolumnisarjaa jatkaa kirjoituksellaan yliopettaja Anna-Maria Tuomikoski.
Oamkissa vietetään digipedagogiikan teemavuotta, jonka aikana luodaan valmiuksia muutoksen kohtaamiseen. Digipeda-kolumnisarjaa jatkaa kirjoituksellaan Ammatillisen opettajakorkeakoulun lehtori Hanna Alaniska.
Mielenterveyden haasteet ovat ajankohtaisia huolia yhteiskunnassamme. Näihin huoliin haetaan ratkaisuja myös digitaalisia menetelmiä kehittämällä. Nuorten parissa työskentelevät ammattilaiset ovat keskeisessä roolissa nuorten mielenterveyden edistäjinä. Heidän on tärkeää tietää olemassa olevista mielenterveyttä edistävistä digitaalisista menetelmistä sekä niiden käyttöä edistävistä ja estävistä tekijöistä. Tieto auttaa nuorten ohjaamisessa ja menetelmien käyttöön sitouttamisessa. Nuorten mielenterveyttä edistävien digitaalisten menetelmien käyttöön sitoutumista on kartoitettu kansainvälisissä tutkimuksissa. Käyttöä edistivät menetelmien selkeys, joustavuus, ikään sopivuus sekä tieto harjoitteiden hyödyllisyydestä. Nuoret kaipasivat myös yksityisyyttä ja vuorovaikutteisuutta sopivassa suhteessa. Nuoret on tärkeä ottaa menetelmien kehitystyöhön mukaan.
Palvelumuotoiluprosessin suunnitteluvaiheen tarkoituksena oli ideoida, millaisia digitaalisia ratkaisuja voitaisiin hyödyntää AVH-hoitopolulla. Lisäksi suunnitteluvaiheessa mallinnettiin digiratkaisuilla tuettu AVH-hoitopolku. Digiratkaisujen ideointi toteutettiin osana AVH-hoitopolulla toimiville ammattilaisille, esihenkilöille, opettajille sekä AVH-sairastuneille ja läheisille tarkoitettuja innovaatiotyöpajoja (n = 3) syys-lokakuussa 2021. Kaksi ensimmäistä innovaatiotyöpajaa keskittyivät ratkaisuehdotusten koontiin, kun taas viimeinen innovaatiotyöpaja keskittyi ehdotusten arviointiin sekä ammattilaisten osaamistarpeiden määrittämiseen. Innovaatiotyöpajoissa osallistujat työskentelivät sekapienryhmissä keskustellen AVH-asiakasprofiileihin peilaten kokemuksista digitaalisten ratkaisujen käytöstä AVH-hoitopolulla. Työskentelyssä osallistujat toivat esille erilaisia digitalisaatiota hyödyntäviä ratkaisuehdotuksia hoitopolulle. Osallistujien mukaan tiedonsaantia, tiedonsiirtoa, palveluiden saatavuutta sekä ennaltaehkäisevää toimintaa ja ohjausta voidaan erityisesti tukea digitalisaation keinoin.
Oulun ammattikorkeakoulun Kulttuurialan yksikön työntekijät ja opiskelijat ovat pitkään tehneet monenlaista kehitystyötä, jonka kautta yksikön opetus on kiinnitetty digitaalisen maailman mahdollisuuksiin. Julkaisussa keskitytään kolmeen esittävien taiteiden pioneeriprojektiin: virtuaaliurkuihin, LoLa-järjestelmään ja tanssilaboratorioon. Näihin on perehdytty haastattelemalla Ismo Hintsalaa, Jussi Tuohinoa ja Anssi Kirkonpeltoa, jotka ovat tuoneet yksikköön uudenlaisia tapoja tarkastella musiikin ja tanssin opetusta ja esitystoimintaa. Haastatteluissa ilmeni, kuinka kulttuurin digitalisaatio perustuu yhteistyöhön eri toimijoiden kanssa, mutta toisaalta sen kautta syntyy myös uusia, kaupallisesti hyödynnettäviä konsepteja. Kehitystyö vaatii kuitenkin jatkuvasti uusia resursseja. Lisäksi tietoisuuden kulttuurista ja sen mahdollisuuksista tulee lisääntyä voimakkaasti myös alan ulkopuolella, jotta tulevaisuudessa nähdään menestyksekkäitä moniosaajia edistämässä kulttuurin digitalisoitumista.