Tag digitalisaatio
Optometrian tutkinto-ohjelmassa digitalisaatio tulee näkymään entistä enemmän tulevina vuosina. Maailmanlaajuisesti näkemisen ja silmänterveyden ala on murrosvaiheessa, kun optometristin koulutus tulee painottumaan yhä enemmän silmänterveyden tutkimiseen pelkän optiikan tietämyksen sijasta. Ei kuitenkaan näytä siltä, että koneet korvaisivat optometristia vielä pitkään aikaan. Näkeminen on kompleksinen kokonaisuus, johon tarvitaan paljon tiedon sisäistämistä ja ymmärrystä. Laillistettu optometristi on jo opiskellessaan oppinut hallitsemaan suuria kokonaisuuksia ja tutkimaan silmien terveyttä hyvin laajasti. Näyttää siltä, että innovaatiot ja teknologiat avustavat optometristia tulevaisuudessa, mutta kehyksen taivuttelija -robottia ei tule markkinoille vielä pitkään aikaan. Sitä vastoin, optometristin koulutus yhdistää nyt ja tulevaisuudessa täydellisen määrän käytäntöä, käsityöläisyyttä ja tutkittua, tieteellisesti perusteltua osaamista.
Oamkissa vietetään digipedagogiikan teemavuotta, jonka aikana luodaan valmiuksia muutoksen kohtaamiseen. Digipeda-kolumnisarjaa jatkaa kirjoituksellaan Kielikeskuksen yksikönjohtaja Tarja Paukkeri.
”Alaraajojen nivelten manuaalinen mobilisointi” on nykyaikainen, adaptoituva ja monipuolinen fysioterapeuttiopiskelijoille suunnattu oppimateriaali, joka on toteutettu Moodle-alustalla. Oppimisalusta on opiskelijakeskeinen sekä käytännönläheinen ja se haastaa opiskelijat tarkastelemaan manuaalisen terapian käyttöä osana fysioterapiaa kriittisesti, mutta kannustavasti. Paikkaan ja aikaan rajoittumattoman laadukkaan oppimateriaalin avulla opiskelija on valmiimpi kontaktiopetukseen ja opettaja pystyy keskittämään resursseja tärkeään käytännön opettamiseen aiempaa enemmän. Artikkelin tarkoituksena oli lisätä tietoa opiskelijoiden tekemästä opetuksen kehitystyöstä. Artikkelin tavoitteena on myös herättää kiinnostusta opetuksen parissa työskenteleviä panostamaan nykyaikaisten, adaptoituvien ja opiskelijalähtöisten verkko-oppimisalustojen luomiseen.
HARKKA – Harjoittelusta työelämään muuttuvissa terveysalan toimintaympäristöissä -hankkeessa kehitetään harjoitteluympäristöjä ja -käytäntöjä sekä harjoittelun ohjausta. Terveysalan opiskelijoiden harjoittelut ja harjoittelujen ohjaus kokivat Covid-19-pandemian myötä isoja muutoksia. HARKKA-hanke toteutti kyselyn opiskelijoille pandemian aikaisista harjoittelukokemuksista ja harjoittelun ohjauksesta. Tulosten mukaan harjoitteluissa tapahtuneet muutokset loivat uusia oppimista ja ohjausta edistäviä toimintatapoja. Muutos lisäsi opiskelijan vastuunottamista, jonka he kokivat merkittäväksi motivaatiota edistäväksi tekijäksi. Uusia teknologiasovelluksia opittiin käyttämään sujuvasti ja opiskelijoiden mukaan etäohjausta tulee ottaa laajemmin käyttöön. Tulosten pohjalta saadaan suuntaviivoja harjoittelun ja harjoittelun ohjauksen edelleen kehittämiseen.
Oamkissa vietetään digipedagogiikan teemavuotta, jonka aikana luodaan valmiuksia muutoksen kohtaamiseen. Digipeda-kolumnisarjaa jatkaa kirjoituksellaan Ammatillisen opettajakoulutuksen yksikönjohtaja Asko Karjalainen.
Oulun ammattikorkeakoulussa vietetään digipedagogiikan teemavuotta, jonka aikana luodaan valmiuksia muutoksen kohtaamiseen. Digipeda-kolumnisarjaa jatkaa kirjoituksellaan lehtori Jukka Kurttila.
Digipedagogiikka on nostettu Oulun ammattikorkeakoulussa keskeiseksi kehittämisen kohteeksi. Oamkissa vietetään parhaillaan digipedagogiikan teemavuotta, jonka aikana luodaan valmiuksia muutoksen kohtaamiseen. Digipeda-kolumnisarjan aloittaa kirjoituksellaan Oamkin vararehtori Jyrki Laitinen.
Olemme toimineet yli vuoden keskellä digiloikkaa, jota oli jo valmisteltu, mutta joka tuli nopeammin kuin kukaan osasi odottaa. Covid-19 on nopeuttajan nimi. Kolumnissa käsitellään digitaalisuuden aiheuttamia muutoksia työ- ja opiskelukulttuuriissa sekä virtuaalisten työtapojen vaikutusta organisaation ja johtamisen arkeen, työhyvinvointiin sekä yhteisöllisyyteen.
Digitalisaatio läpäisee parhaillaan yhteiskunnallisia rakenteita. Valtiovallan toimeenpanolla on tehty periaatepäätökset julkishallinnollisen avoimen tiedon jakamisen ja laajan saavutettavuuden toteuttamiseksi. Taidemuseot ovat innokkaasti mukana ottamassa käyttöön ajanmukaisia keinoja ja madaltamassa näin toiminnallaan eri lähtökohdista olevien ihmisten kynnystä tutustua uudenlaisiin tapoihin käyttää julkisia palveluita. Taidemuseoiden sisältötuotannossa työskentelevillä on tyypillisesti vahva humanistinen koulutustausta. Uusien teknologioiden omaksuminen keskeisiksi työvälineiksi tapahtuukin yleensä käytännön tekemisen kautta. Rakenteellisen muutoksen lähettiläänä taidemuseo instituutiona edellyttää näin ollen työntekijöiltään erityistä luovuutta ja joustavuutta.
Otetta ei näytetä, koska artikkeli on suojattu.
Keväällä 2020 myös kulttuuriala teki muiden toimijoiden tavoin valtavan digiloikan. Teknologinen osaaminen nousi keskiöön, kun yleisön tavoittamisen keinoja joutui pohtimaan uudesta digitaalisesta näkökulmasta. Tässä artikkelissa tarkastellaan digiloikkaa esimiehen, kulttuurituottajan, opettajan ja kulttuuripalveluiden käyttäjän näkökulmasta.
Otetta ei näytetä, koska artikkeli on suojattu.