Tag elinikäinen oppiminen
Jatkuvalla oppimisella tarkoitetaan koko elämänkaaren aikana tapahtuvaa oppimista, mutta erityisesti työuran aikana ja työikäisten oppimista. Korkeakoulut tarjoavat erilaisia jatkuvan oppimisen opintojaksoja yrityksille ja organisaatioille. Tässä artikkelissa kerrotaan Oulun ammattikorkeakoulun jatkuvan oppimisen nykytilasta, johon haastateltiin 24 oamkilaista eri osaamisalueilta. Tulosten mukaan jatkuvan oppimisen prosessit vaativat kehittämistä. Työelämän tarpeita tulee kuunnella jatkuvan oppimisen tarjonnassa ja osaamisen ennakoinnissa tulee olla etupainotteinen. Opettajien osaamista tulee myös kehittää jatkuvan oppimisen tarjonnan kontekstissa.
Ammatillisten opettajien jatkuvalla oppimisella tarkoitetaan työuran eri vaiheissa tapahtuvaa oppimista, jolla edistetään pedagogista ja oman substanssialan osaamista sekä työssä pysymistä ja työhyvinvointia. Opettajalla on monia mahdollisuuksia syventää ja päivittää ammatillista asiantuntijuuttaan sekä hankkia työssään tarvitsemaansa uutta osaamista. Opettajille on tarjolla jatko- ja täydennyskoulutuksia sekä jatkuvaa oppimista tukevia toimintatapoja niin kouluorganisaatioissa kuin ammatillisissa verkostoissa. Lisäksi henkilökohtaista kehitystä voi edistää itsenäisellä oppimisella. Tässä artikkelissa avataan tarkemmin ja esimerkkien avulla ammatillisten opettajien jatkuvaa oppimista tukevia toimintatapoja ja menetelmiä.
Artikkelissa tarkastellaan ammatillisten opettajien työn muutosta ja muuttuvia osaamistarpeita. Lisäksi pohditaan, miten ammatillisten opettajien tulisi huomioida edellä esitetyt kehityssuuntaukset ja muutosilmiöt omassa työssään. Yhteiskunnan ja työelämän muutokset sekä ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen uudistukset asettavat opettajuuteen uudenlaisia vaatimuksia. Jatkuvan oppimisen uudistus kehittää työikäisten oppimista samalla, kun digitalisaatio ja teknologinen kehitys muuttavat osaamisen hankkimisen tapoja. Opettajat tarvitsevat ennakointitietoa tunnistaakseen ja tulkitakseen toimintaympäristön ja työelämän muutoksia, mutta myös havaitakseen oppimiseen ja koulutukseen liittyviä heikkoja signaaleja. Ylläpitääkseen vahvaa ammatillista identiteettiään opettajilta edellytetäänkin oman substanssialansa ja pedagogisen osaamisensa jatkuvaa arviointia ja työuran aikaista oppimista.
Ammatillisten oppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen opettajien työtä kuvaa kaksoisammatillisuus. Opettajien vahva ammatillinen identiteetti koostuu oman substanssialan osaamisen ja pedagogisen osaamisen vuoropuhelusta. Yhteiskunnan ja työelämän muutokset sekä ammatillisen koulutuksen reformi ovat vaikuttaneet opettajien työnkuvaan. Ammatillisten opettajien jatkuvan oppimisen ja tukemisen merkitys kasvaa koko ajan. Opetustoimen henkilöstöllä tulee olla mahdollisuus kehittää niin substanssi-, pedagogista ja TKI-osaamistaan koko työuran ajan oman työtehtävänsä sisällön ja uusien osaamisvaatimusten mukaisesti. Artikkelissa tarkastellaan ammatilliseen opettajuuteen liittyviä muutosilmiöitä tieteellisten tutkimusten, selvitysten ja ennakointitiedon perusteilla.
Tässä blogitekstissä kerrotaan, miten Kokko-hanke (2021–2023) kehitti yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen korkeakoulupedagogiikan kouluttajien ja kehittäjien osaamista neljästä ajankohtaisesta teemasta. Lisäksi esitellään hankkeessa luotu materiaali, jota jokainen korkeakoulu voi avoimesti käyttää opettajien osaamisen kehittämisen tukena. Blogi on hankkeen neljäs julkaisu Oamk Journalissa.
Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten kulttuurista osaamista voidaan kehittää myös MOOC-täydennyskoulutuksilla. Sairaanhoitajien esihenkilöiden ja opiskelijaohjaajien kulttuurista osaamista vahvistamalla parannetaan maahanmuuttajataustaisten sairaanhoitajien ja opiskelijoiden integraatiota sosiaali- ja terveysalalle.
Moodle-oppimisympäristöön luodut koulutuskokonaisuuden voi jakaa Avointen oppimismateriaalien kirjaston (aoe.fi) kautta koulutusten järjestäjille avoimesti hyödynnettäväksi. Tämä kuitenkin sulkee pois mahdollisuuden yksittäisiltä aiheesta kiinnostuneilta suorittaa koulutuksen tai sen osia. Esimerkiksi yksittäisiä H5P-työkalulla laadittuja oppimistehtäviä voi monipuolisemmin jakaa avoimeen käyttöön kuin kokonaisen MOOC-koulutuksen.
Monipuolinen sosiaali- ja terveysalan ylempien ammattikorkeakoulututkinto-ohjelmien tarjonta Oamkissa, sen kehittämisnäkökulmat ja valmistuvien osaaminen ovat keskeisiä teemoja tässä kolumnisarjassa. Sisällöt ovat ajankohtaisia uuden Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen näkökulmasta vuonna 2022, jolloin ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot täyttävät 20 vuotta. Soten YAMK-tutkinnot tutuiksi -kolumnisarjaa jatkaa kirjoituksellaan yksikönjohtaja Taina Junttila, joka kirjoittaa jatkuvasta oppimisesta.
Digitaaliset taidot ovat yksi kahdeksasta elinikäisen oppimisen avaintaidosta. Valtakunnallinen perusdigitaitojen osaamismerkistön kehitystyö aloitettiin syksyllä 2019. Työ kesti 2,5 vuotta ja tuloksena syntyi valtava määrä osaamista valtakunnallisen osaamismerkkijärjestelmän kehittämisestä kehityshankkeen varsinaisten tulosten lisäksi. Tämä käsikirja pyrkii avaamaan oleellisimman osan osaamismerkkien kehitystyössä saaduista kokemuksista. Käsikirjan tarkoitus on silottaa tulevien osaamismerkistöjen kehittäjien tietä ja antaa esimerkkejä kehittämistyön vaiheista, käyttöönotosta, käytöstä ja soveltuvuudesta eri kohderyhmissä.