Tag hoitohenkilöstö
Ammattitaitoisen hoitohenkilöstön väheneminen vaikuttaa hoidon saavutettavuuteen, tasoon ja tuloksiin. Se on myös organisaatioille kallista. Tulevaisuudessa sairaanhoitajien alalta lähteminen näyttäisi kiihtyvän, ellei asialle tehdä mitään. Työtyytyväisyyden on todettu vaikuttavan sairaanhoitajien alalla pysymiseen. Aineistona blogitekstissä on käytetty kansallisia sekä kansainvälisiä artikkeleita sekä julkaisuja. Lisäksi aineistona käytettiin blogitekstin perustana olevan opinnäytetyön tuloksia. Blogitekstillä on tarkoituksena herättää huomiota meihin kaikkiin vaikuttavaan ilmiöön.
Tämän artikkelin tarkoituksena on kuvailla terveydenhoitajaopiskelijoiden pilotoimaa käänteistä mentorointia työeläjaksolla. DigiSote-ikä-hanke työsti opiskelijoille havainnointi- ja haastattelumatriisit, joiden avulla opiskelijat havainnoivat sote-alan ammattilaisten digitalisaatioon liittyviä asenteita, ennakkoluuloja ja motivaatiota. Näiden jälkeen opiskelijat toimivat mentoreina sote-alan ammattilaisille, kun he hyödynsivät käänteistä mentorointia digitaitojen vahvistamisen tukena.
Käänteinen mentorointi antaa opiskelijalle uuden roolin työelämäjaksolla, koska hän toimii mentoroijana ammattilaiselle. Ohjauksesta tulee kaksisuuntaista ja vastavuoroista. Saadut palautteet ja kommentit olivat pääosin positiivisia ja käänteistä mentorointia tukevia. Menetelmää kuvailtiin ketteräksi ja helpoksi toteuttaa. Haastetta mentorointiin toi ammattilaisen valmiiksi vahva digiosaaminen, jolloin opiskelijan oli vaikeampi löytää mentoroiva aihe tai idea.
Teknologiset ratkaisut voivat mahdollistaa ammattilaisille uusia tapoja toteuttaa parempaa ikääntyneiden ihmisten palvelua ja hoitoa. Hyvinvointi- ja terveysteknologioiden käyttöönottoa ja käyttöä tulisi tukea ja edistää niin, että teknologiaa saadaan hyödynnettyä ikääntyneiden palveluiden asiakastyössä. Artikkeli perustuu Oulun ammattikorkeakoulun Master-tutkinnossa tehtyyn opinnäytetyöhön, jossa selvitettiin hoitotyöntekijöiden kokemuksia ja näkemyksiä teknologian käyttöönotosta ja käytöstä asiakastyössä tehostetussa palveluasumisessa. Tutkimustuloksissa nousi seitsemän osa-aluetta: teknologian tuottama lisäarvo, teknologian käytettävyys, teknologian käyttömahdollisuudet, yksilölliset tekijät, perehdytys, resurssit sekä yhteiset toimintakäytännöt. Tutkimustulosten perusteella nousseista tarpeista toteutettiin teknologiaviikko tehostetussa palveluasumisessa. Viikolla hoitotyöntekijöillä oli mahdollisuus itsenäiseen teknologioihin tutustumiseen ja perehdytykseen niiden käyttöönottamiseksi ja käyttämiseksi.
Artikkelissa käsitellään Peruspalvelukuntayhtymä Kallion tehostetun palveluasumisen hoitohenkilökunnalle toteutettua tutkimuksellista kehittämistyötä. Tavoitteena on osaava ikääntyneen hoitotyötä toteuttava hoitohenkilökunta asiakaslähtöisessä hoitokulttuurissa tehostetussa palveluasumisessa. Tutkimusosassa selvitettiin osaamista ikääntyneen hoitotyössä. Lisäksi selvitettiin esihenkilöiden arvioimana oman yksikön hoitohenkilökunnan osaamista ja vertailtiin esihenkilöiden arvioita hoitohenkilökunnan arvioihin omasta osaamisestaan. Tutkimustulokset osoittivat, että hoitohenkilökunnan osaaminen oli pääasiallisesti riittävää useilla osaamisen alueilla. Kehittämisosion tarkoituksena oli laatia hoitohenkilökunnalle osaamista vahvistava koulutussuunnitelma, joka syntyi yhteistoiminnallisen kehittämisen tuloksena. Kehittämisvaiheeseen valittiin ne tutkimustulokset, joissa oli vaihtelua hoitohenkilökunnan ja esihenkilöiden arvioinnissa tai osaamistaso oli matala. Koulutussuunnitelmaan siirtyneitä osaamisalueita olivat asiakaslähtöisyyden syveneminen, arvostavan kohtaamisen kehittyminen, turvallisuuskulttuurin syveneminen ammatillisessa osaamisessa, asukkaan arjen rikastuttaminen palveluasumisessa, yhteisöllisyyden rakentuminen sekä työyhteisötaitojen kehittyminen hoitotyössä.
Palvelumuotoiluprosessin tutkimusvaiheen tarkoituksena oli kuvata ja selvittää aivoverenkiertohäiriöön (AVH) sairastuneiden sekä heidän läheistensä kokemuksia AVH-hoitopolun eri vaiheista. Lisäksi tutkimusvaiheessa muodostettiin asiakasprofiilit, jotka pohjautuvat AVH-sairastuneisiin sekä heidän läheisiin. AVH-sairastuneiden sekä läheisten kokemuksia selvitettiin järjestämällä erilliset työpajat kuntoutumisvaiheessa oleville sairastuneille (n = 8) ja läheisille (n = 4) kesäkuussa 2021. AVH-sairastuneiden työpajassa työskentely tapahtui kahdessa pienryhmässä ja läheisten työpajassa yhdessä ryhmässä OSMU-hankkeen työryhmän jäsenten ohjeistamana. Työpajassa hyödynnettiin kehyskertomusta ja palvelupolkua. Työpajojen tuotokset analysoitiin sisällönanalyysilla. AVH-sairastuneiden ja heidän läheistensä mukaan erityisesti tiedonkulussa ja läheisten merkityksen huomioimisessa on parannettavaa hoitopolun jokaisessa vaiheessa. Läheisten jaksamiseen huomion kiinnittäminen on tärkeää etenkin osastohoidon aikana sekä sairastuneen kotiuduttua. Ammattilaisten AVH-osaaminen korostui etenkin teho- ja osastohoidon aikana.
Julkaisussa kuvataan syksyllä 2019 viidessä Pohjois-Pohjanmaan kuvantamisyksikössä röntgenhoitajille toteutetun kyselytutkimuksen tuloksia. Kyselyllä selvitettiin röntgenhoitajien työssään kokemaa kuormittumista, voimavaroja lisääviä asioita ja työhyvinvointia edistäviä keinoja. Tulosten mukaan eniten kuormittumista kuvantamisen työpaikoilla aiheuttaa kiireen tunne ja suuremmissa yksiköissä myös työkavereiden vaihtuvuus. Voimavaroja lisäävät työkavereiden tuki, työpaikan ilmapiiri ja kontaktit asiakkaiden kanssa.