Tag hoitotyö
Positiivisen ikääntymisen näkökulman ja gerontologisen hoidon ja kuntoutuksen osaamisen näkyväksi tekemiseksi perustettiin Pohjois-Suomeen keväällä 2024 Gerontologisen hoidon ja kuntoutuksen osaamiskeskittymä, GerHos. Sen keskeiset toimijat ovat ikääntymisen asiantuntijoita Oulun ja Lapin ammattikorkeakouluista sekä Oulun yliopistosta. GerHos haluaa olla osallisena nykyistä positiivisemman asenneilmaston edistämisessä gerontologisen hoidon ja kuntoutuksen moninaisessa toimintaympäristössä. GerHosiin voi tutustua lähemmin osaamiskeskittymän nettisivujen ja sosiaalisen median kanavien kautta.
Huumorilla on aivan erityinen merkitys palliatiivisessa ja saattohoidossa. Naurulla eli huumorin tuotoksella voidaan lievittää muun muassa kipua, ahdistusta, ikävää, ja yksinäisyyden tunnetta sekä tuoda mielihyvää, turvaa ja iloa. Huumori on selviytymiskeino, joka auttaa käsittelemään myös vaikeita asioita. Huumorin tulee olla aina potilaasta lähtöisin. Hoitajalta edellytetään ihmistuntemusta, herkkyyttä ja vuorovaikutustaitoja, jotta hän kykenee tunnistamaan, kenelle huumori sopii. Nauru ja huumori auttavat myös hoitajia selviytymään vaativasta ja raskaasta työstä. Huumori onkin sekä potilaiden että ammattilaisten voimavara ja selviytymistä kannatteleva tekijä.
Teknologisilla ratkaisuilla haetaan apua hoitotyön haasteisiin. Automatiikalla pyritään lisäämään hoitajien aikaa välittömään hoitotyöhön. Oulun yliopistollinen sairaala on ottamassa käyttöön annosjakelurobotin, jonka tarkoituksena on olla osa katkeamatonta lääkehoitoprosessia. Katkeamaton lääkehoitoprosessi on käsitteenä vielä melko uusi Suomessa, eikä sille ole vakiintunut vielä täydellistä määritelmää. Käytännössä se kuitenkin tarkoittaa sitä, että lääkehoitoprosessin kaikki vaiheet ovat sähköisesti varmistettuja. Sen tarkoituksena on taata saumaton tiedonkulku sairaalan eri osastoiden välillä. Sairaanhoitajien työnkuva tulee muuttumaan monella tapaa. Manuaalinen jakaminen jää käytännössä kokonaan pois sekä lääkkeiden jakamisessa ja antamisessa tullaan hyödyntämään viivakooditeknologiaa.
Sydän- ja verisuonitaudit ovat yksi yleisimmistä kansantaudeista. Ne aiheuttavat potilaalle sydämen tai verenkierron heikkenemistä sekä erilaisia toiminnallisia häiriöitä. Tämän potilasryhmän hoitoa toteutetaan erilaisten menetelmien avulla. Omahoitoa tuetaan elintapaohjauksen avulla, ja lisäksi voidaan käyttää lääkehoitoa. Tarvittaessa tehdään avokirurginen leikkaus tai toimenpide suonensisäisen eli endovaskulaarisella menetelmällä. Näiden yhdistelmää kutsutaan hybriditoimenpiteeksi. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen uuteen Tulevaisuuden sairaalaan avataan ensimmäinen verisuonikirurgian hybridileikkaussali, jolloin perioperatiivinen leikkaussairaanhoitaja tarvitsee aikaisempaa laaja-alaisempaa osaamista turvallisesta säteilyn käytöstä, varjoaineista, erilaisista välineistöistä sekä toimenpiteissä käytettävistä laitteista. Artikkelin perustana olevassa opinnäytetyössä selvitettiin, minkälaiseksi perioperatiiviset leikkaussairaanhoitajat kokevat oman osaamisensa hybridihoitotyön eri osa-alueilla. Tutkimustulosten perusteella tuotettiin perehdyttämissuunnitelma hybridihoitotyön osaamisen syventämiseen ja ammatillisen osaamisen kehittämiseen. Perehdyttämissuunnitelma sisältää kattavasti kaikki hybridihoitotyön osa-alueet ja sitä voidaan käyttää käytännön arjen työvälineenä leikkausosastolla.
Vertaismentoroinnissa ryhmän jäsenet toimivat tasavertaisesti antaen oman panoksensa ryhmän toiminnalle. OSMU-hankkeessa käynnistettiin näyttöön perustuvan toiminnan kehittämiseksi vertaismentorointi. Blogissa kuvatun vertaismentorointiryhmän jäsenten työskentely painottuu koulutukseen, tutkimukseen ja kliinisen hoitotyön asiantuntijuuteen. Vertaismentoroinnin aiheeksi valittiin kliinisen hoitotyön osaamisen arviointi. Työskentelyä jäsensivät näyttöön perustuvan toiminnan vaiheet ja OSMU-hankkeessa laadittu työkirja. Vertaismentoroinnin merkitys tiivistyy osaamisen jakamiseen, reflektointiin ja luottamukselliseen yhteistyöhön. Mielekäs aihepiiri on keskeistä onnistuneelle yhteistyölle. Blogissa kuvattu vertaismentorointiryhmä on esimerkki itseohjautuvasta ja motivoituneesta ryhmästä, joka jatkaa yhteistyötä hankkeen tarjoaman prosessin jälkeenkin.
As Finnish healthcare becomes more multicultural, establishing a degree program in English will increase regional internationalization and ensure future nurses have the required multicultural skills. The international nursing education curriculum in Northern Ostrobothnia aims to meet the needs of the Finnish and global health societies while also strengthening collaboration with various stakeholders in education and employment. The principles of sustainability in nursing practice will be a key principle in helping nursing students acquire the skills and competencies required by Finnish and European law. This article describes the international nursing education curriculum with a strategic emphasis on sustainable health care and its importance to address the critical nursing shortage in Finland.
Palliatiivisen hoidon kehityksen myötä yhä useammalla on mahdollisuus saada palliatiivista hoitoa elämänsä loppuvaiheessa. Palliatiivisen hoidon tarpeen varhaisen tunnistamisen avulla pyritään hoitamaan potilaan oireita kokonaisvaltaisesti, ja hoidon tarpeen tunnistaminen on edellytys hyvälle loppuelämän hoidolle. Palliatiivisen hoidon yksi haasteista on, ettei sen tarvetta tunnisteta tai ymmärretä tarpeeksi hyvin ja tällöin oirehallinta ei ole optimaalista, suunnittelemattomat sairaalakäynnit lisääntyvät ja hoitoajat pidentyvät. Hoitajien osaaminen on suuressa roolissa loppuelämän hoidon toteuttamisessa, joten heiltä edellytetään osaamista potilaiden hoitolinjausten ja lähestyvän kuoleman tunnistamisessa sekä toimivan potilaiden puolesta puhujina.
Vartijoiden voimankäyttö on viimeaikoina herättänyt paljon julkista keskustelua Suomessa, ja sisäministeriö aikookin arvioida turvallisuusalan koulutusten sisältöjä. Myös sosiaali- ja terveyspalveluissa joudutaan hallitsemaan asiakkaan ja potilaan haasteellista käyttäytymistä pakkotoimien, kuten fyysisen rajoittamisen, avulla. Myös hoitotyössä toteutettavien pakkotoimien turvallisuuteen ja henkilöstön osaamiseen on syytä kiinnittää huomiota.
Artikkelissa kuvataan Laatuhoiva-hankkeen koulutuskokonaisuuden toteutusta ja tuloksia muistisairaan kohtaamisessa. Koulutukseen ilmoittautuneille (N = 115) lähetetyn sähköisen kyselylomakkeen avulla selvitettiin vastaajien itsearvioitua osaamista ja toimintatapoja muistisairaan kohtaamisessa ja samalla heitä viritettiin tulevaan työpajatyöskentelyyn ja kehittämiskohteiden löytämiseen omassa työssään. Tulosten perusteella vastaajien (n = 34) itsearvioitu muistisairaan ikääntyneen asiakaslähtöiseen kohtaamiseen liittyvä osaaminen oli vahvaa. Teemasta järjestettyjen kahden työpajan välillä osallistujat työstivät välitehtävää, jonka tarkoituksena oli kehittää arkityötä. Kehittämiskokeilut liittyivät ympäristön muokkaamiseen valaistusta säätämällä, muistisairaan henkilön kanssa mielekkään toiminnan aloittamiseen, hoitajan toimintatavan kehittämiseen sekä musiikin ja laulamisen käyttöön hoitotilanteissa.
Artikkeli käsittelee etävastaanottoja, asiakkaiden ja ammattilaisten kokemuksia etävastaanotoista sekä etävastaanottojen käyttöönottoa. Artikkelissa kerrotaan Oulun yliopistolliseen sairaalaan (OYS) opinnäytetyönä tutkimuksellisen kehittämistyön menetelmällä kehitetystä toimintamallista etävastaanottojen käyttöönottoon. Toimintamalli luotiin yhdistämällä opinnäytetyön tutkimustulokset sekä aiempi tutkimustieto etävastaanottojen käyttöönotosta. Toimintamallin tarkoituksena on motivoida etävastaanottojen käyttöönottoa OYS:in yksiköissä. Etävastaanotto saattaa sopia osalle potilaista jopa paremmin kuin perinteinen vastaanottokäynti. Terveydenhuollon ammattilaisten käsitysten mukaan etävastaanottojen käyttöönottoa voidaan edistää huolellisen suunnitelman avulla. Suunnitelman osa-alueet ovat toimiva ja turvallinen tekniikka, osaamisen varmistaminen, toimintamallin luominen sekä yksilöllinen potilasvalinta. Positiivinen asenne edistää koko prosessin toteutumista. Toimintamallia pilotoidaan uuden tietojärjestelmän valmistuessa etävastaanottojen toteuttamiseksi. Videoneuvottelutekniikalla hoidetuista etävastaanotoista tarvitaan edelleen lisää tutkimustietoa.
Artikkelissa kuvataan palliatiivisen potilaan oirehoidon ohjausta digitaalisessa ympäristössä. Palliatiivisten potilaiden hoitoon avataan Oulun yliopistolliseen sairaalaan syksyllä 2022 monialainen palliatiivinen poliklinikka, jonka digihoitopolku tukee uusien teknologioiden käyttöönottoa potilasohjauksessa. Digihoitopolulle on laadittu oirekyselylomake, jonka pilotointi ja jatkokehittäminen tapahtuu palliatiivisella poliklinikalla. Lomake pohjautuu Edmonton Symptom Assessment Scale (ESAS) lomakkeeseen ja kansallisten ja kansainvälisten lähteiden tietoon ESAS-oirekyselylomakkeen käytön kehittämisestä. Oirekyselylomakkeen pilotoinnin tuloksia voidaan jatkossa hyödyntää STM:n palliatiivisen hoidon digitaalisia palveluketjuja kehittävässä hankkeessa. Artikkeli pohjautuu YAMK-opinnäytetyöhön.
Kulttuurinen osaaminen ikääntyneiden hoitotyössä on yksilöllistä hoitotyön suunnittelua, jonka lähtökohtana on ikääntyneen henkilön elämänhistorian, uskomusten, arvojen, tapojen ja elämäntyylin tunteminen ja arvostaminen. Laatuhoiva – Osaamisen ja työhyvinvoinnin edistämisellä parempaan tulokseen hoivapalveluissa -hankkeessa ikääntyneiden parissa työskentelevien hoitotyöntekijöiden kulttuurista osaamista pyrittiin vahvistamaan osana Ikääntyneen hoitotyön asiantuntijuus -koulutuskokonaisuutta. Koulutukseen ilmoittautuneille suunnatun kyselyn perusteella ikääntyneiden asiakkaiden näkemyksiä, tapoja ja tottumuksia huomioitiin hoitotyössä keskimääräisesti enemmän kuin usein. Kulttuurista osaamista voidaan tukea vahvistamalla hoitotyöntekijöiden tietoja, taitoja ja asenteita. Monipuolisen kulttuurisen osaamisen hyödyntämiseksi terveydenhuollon palvelujärjestelmien tulee taata hoitotyöntekijöille myös riittävät ajalliset resurssit yksilöllisen hoitotyön toteuttamiseen.
Kehonulkoinen happeuttamishoito eli ECMO-hoito on sairaanhoitajan vaativaa osaamista tehohoidossa. ECMO-hoitoa toteutetaan sydänkirurgiassa käytettävästä sydänkeuhkokoneesta kehitetyllä laitteistolla ja sitä käytetään kriittisesti sairaan potilaan hengitys- ja/tai verenkiertovajauksen tukihoitona. Hoidon haastavuuden vuoksi teho-osastojen ECMO-hoitoa toteuttavat sairaanhoitajat ovat työhönsä kouluttautuneita kokeneita tehosairaanhoitajia. ECMO-hoidossa kohdattavien nopeiden tilanteiden ratkaiseminen vaatii tehohoitajalta osaamista ja jatkuvaa tilanteiden hallintaa. Tätä varten YAMK-opintojen opinnäytetyönä kehitettiin kirjallisuuskatsausta hyödyntäen ratkaisukaavio helpottamaan ECMO-koulutetun sairaanhoitajan päätöksentekoprosessia. Ratkaisukaavion sisällöt liittyvät ECMO-laitteeseen, kanyyleihin ja ECMO-kiertoon liittyviin haasteisiin, antikoagulaatioon liittyviin haasteisiin, ECMO:n aiheuttamiin vaikutuksiin lääkehoidossa, kuntouttamiseen ja perushoitoon liittyviin haasteisiin sekä hoitajan ammattitaitoon kohdistuviin haasteisiin.
Teknologiset ratkaisut voivat mahdollistaa ammattilaisille uusia tapoja toteuttaa parempaa ikääntyneiden ihmisten palvelua ja hoitoa. Hyvinvointi- ja terveysteknologioiden käyttöönottoa ja käyttöä tulisi tukea ja edistää niin, että teknologiaa saadaan hyödynnettyä ikääntyneiden palveluiden asiakastyössä. Artikkeli perustuu Oulun ammattikorkeakoulun Master-tutkinnossa tehtyyn opinnäytetyöhön, jossa selvitettiin hoitotyöntekijöiden kokemuksia ja näkemyksiä teknologian käyttöönotosta ja käytöstä asiakastyössä tehostetussa palveluasumisessa. Tutkimustuloksissa nousi seitsemän osa-aluetta: teknologian tuottama lisäarvo, teknologian käytettävyys, teknologian käyttömahdollisuudet, yksilölliset tekijät, perehdytys, resurssit sekä yhteiset toimintakäytännöt. Tutkimustulosten perusteella nousseista tarpeista toteutettiin teknologiaviikko tehostetussa palveluasumisessa. Viikolla hoitotyöntekijöillä oli mahdollisuus itsenäiseen teknologioihin tutustumiseen ja perehdytykseen niiden käyttöönottamiseksi ja käyttämiseksi.
Nuoret hoitajat eivät koe jaksavansa hoitotyössä ja harkitsevat alalta lähtemistä. Esimiestyöhön on kehitettävä keinoja nuorten hoitajien työhyvinvoinnin edistämiseen. Tämä artikkeli pohjautuu tutkimuksellisena kehittämistyönä tehtyyn YAMK-opinnäytetyöhön. Artikkelissa kuvataan nuorten vastavalmistuneiden sairaanhoitajien työelämään siirtymävaiheen työhyvinvoinnin edistämistä. Tulosten mukaan nuoret hoitajat saavat tukea työhyvinvointiin, mutta kaipaavat kuitenkin tukea vielä enemmän. Kokemus työhyvinvoinnin edistämisestä koostuu asiantuntijuuden kehittymisen tukemisesta, työhyvinvointia edistävästä työyhteisöstä, työhyvinvointia edistävästä esimiestyöstä ja työhyvinvointia edistävästä organisaatiosta. Tutkimustulosten pohjalta yhteiskehitettiin toimintamalli esimiesten kanssa. Toimintamalli sisältää työhyvinvoinnin edistämisen keinoja esimiestyön tueksi. Toimintamallin avulla on mahdollisuus vaikuttaa nuorten hoitajien työhyvinvointiin.
Monipuolinen sosiaali- ja terveysalan ylempien ammattikorkeakoulututkinto-ohjelmien tarjonta Oamkissa, sen kehittämisnäkökulmat ja valmistuvien osaaminen ovat keskeisiä teemoja tässä kolumnisarjassa. Sisällöt ovat ajankohtaisia uuden Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen näkökulmasta vuonna 2022, jolloin ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot täyttävät 20 vuotta. Soten YAMK-tutkinnot tutuiksi -kolumnisarjaa jatkavat kirjoituksellaan koulutusjohtaja Minna Hökkä Kajaanin ammattikorkeakoulusta ja yliopettaja Eija Niemelä Oulun ammattikorkeakoulusta.
Monipuolinen sosiaali- ja terveysalan ylempien ammattikorkeakoulututkinto-ohjelmien tarjonta Oamkissa, sen kehittämisnäkökulmat ja valmistuvien osaaminen ovat keskeisiä teemoja Soten YAMK-tutkinnot tutuiksi -kolumnisarjassa. Sisällöt ovat ajankohtaisia uuden Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen näkökulmasta vuonna 2022, jolloin ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot täyttävät 20 vuotta. Kolumnisarjan aloittavat kirjoituksellaan yliopettajat Eija Niemelä ja Reetta Saarnio.
Oulun ammattikorkeakoulu on mukana kansainvälisessä Envision-hankkeessa, jossa kehitetään kaksi hyötypeliä yhteistyössä seitsemän korkeakoulun kesken. Virtuaalisimulaatiopelit ovat uudenlainen opetusmenetelmä hoitotyön saralla. Opetusmenetelmänä pelaaminen monipuolistaa ja tuo vaihtelevuutta opiskelijoiden oppimisprosessiin.
Envision-hankkeessa kehitteillä olevat pelit suunnitellaan ikääntyneiden ja lasten hoitotyön opetukseen. Tämä blogiteksti kertoo pelin tekemisen monipuolisesta ja monivaiheisesta monikansallisesta yhteistyöstä.
Palvelumuotoiluprosessin määrittelyvaiheen tarkoituksena oli kuvata AVH-hoitopolun nykytilaa PPSHP:n, Oulun kaupungin ja Oulunkaaren alueella sekä hoitopolkuun liittyviä tarpeita ja tavoitteita terveysalan ammattilaisten kokemusten pohjalta. Selvitystyö tehtiin järjestämällä kehittämistyöpaja AVH-hoitopolkuun osallistuville ammattilaisille (sairaanhoitajat, fysioterapeutit, toimintaterapeutit) (n = 19) toukokuussa 2021. Lisäksi ensihoidon ammattilaisille toteutettiin erillinen työpaja elokuussa 2021.
Kehittämistyöpajoissa ammattilaiset jakoivat kokemuksiaan AVH-hoitopolun eri vaiheista etäyhteyden välityksellä pienryhmissä OSMU-hankkeen työryhmän jäsenten ohjeistamana. Työskentelyn jälkeen pienryhmien työskentelystä tehtiin yhteenveto, joka osoittaa ammattilaisten näkemykset AVH-hoitopolun nykytilasta ja toimijoista.
Työpajojen tulokset osoittavat, että hoitopolulla koetaan olevan erilaisia haasteita, jotka keskittyvät erityisesti ammattilaisten osaamisen puutteeseen, tiedon siirtoon, läheisten huomioimiseen, kuntoutuksen oikea-aikaisuuteen, palveluiden piiristä putoamiseen sekä tiedon puutteeseen hoitopolusta.
Suomessa terveydenhuoltolaki velvoittaa, että terveydenhuollon toimintojen on oltava laadukkaita, turvallisia ja asianmukaisia sekä niiden on perustuttava näyttöön ja hyviin hoito- ja toimintakäytäntöihin. Näyttöön perustuvan toiminnan (NPT) toteutumisen edistäminen tärkeää, koska hoitotyön ammattilaisten toiminnoilla on suuri merkitys terveydenhuollon palveluiden toteutumisessa. Artikkeli perustuu opinnäytetyönä toteutettuun kirjallisuuskatsaukseen, jossa tiivistettiin olemassa olevaa tietoa hoitotyön ammattilaisten kokemuksista NPT:a edistävistä tekijöistä. Tavoitteena oli vahvistaa ja tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää näyttöön perustuvien toimintojen käyttöönoton suunnittelussa, kehittämisessä ja toteutuksessa sekä koulutuksen kehittämisessä. Haku tehtiin CINAHL-, Medic- ja Pubmed tietokantoihin. Aineiston valintaprosessin jälkeen katsauksen aineiston muodostivat 24 kansainvälistä alkuperäistutkimusta. Katsauksen tulosten mukaan NPT:n voidaan edistää sallivalla johtajuudella ja organisaatiokulttuurin luomisella, hoitotyön ammattilaisten NPT:n osaamisen kehittämisellä sekä verkostoitumisella, moniammatillisella yhteistyöllä ja kollegiaalisella tuella.
Sairaanhoitajien jatkuva osaamisen kehittyminen on välttämätöntä nykyisessä jatkuvasti muuttuvassa terveydenhuollon toimintaympäristössä. Siinä esihenkilöillä ja johtamisella on tunnistettu olevan merkittävä rooli. Tämän julkaisun tarkoituksena on kuvata aiempaan kirjallisuuteen perustuen, miten sairaanhoitajien osaamisen kehittymistä voidaan tukea työuran eri vaiheissa. Tulosten mukaan jatkuva osaamisen kehittyminen sairaanhoitajilla tulisi toteuttaa siten, että se helpottaisi opiskelijoiden ja vastavalmistuvien sairaanhoitajien siirtymistä työelämään sekä mahdollistaa myös pidempään työskennelleiden jatkuvan systemaattisen osaamisen kehittymisen. Esihenkilöillä on keskeinen rooli sairaanhoitajien ammatillisen kasvun mahdollistajana ja he voivat omalla käyttäytymisellä, toiminnalla ja johtamistaidoilla sekä edistää että estää osaamisen kehittymisen toteutumista.
Uniapneapotilaan anestesiahoitotyö on haastava kokonaisuus, johon on varauduttava huolella. Uniapneapotilaiden anestesiassa tulee kiinnittää erityistä huomioita lääke- ja anestesia-aineisiin, anestesiamuodon valintaan, leikkausasentoon sekä hengityksen ja hapensaannin turvaamiseen.
Jotkut anestesiassa käytettävät lääkeaineet saattavat vaikuttaa uniapneapotilaisiin muita potilasryhmiä voimakkaammin. Paikallisanestesia taas vaikuttaa olevan yleisanestesiaa turvallisempi vaihtoehto ja leikkausasennolla saattaa olla vaikutuksia uniapneapotilaiden ylähengitysteiden obstruktioihin. Uniapneapotilaiden maskiventilaatio ja intubaatio voi olla haastavaa, mutta anestesian induktiota voi helpottaa videolaryngoskoopin käyttö ja kahden käden ventilaatiotekniikka. Tulosten vaihtelevuuden vuoksi uniapnean vaikutuksesta potilaan anestesiaan tarvitaan vielä lisää tutkimuksia, etenkin hoitotyön näkökulmasta. Artikkeli pohjautuu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena tehtyyn opinnäytetyöhön.
Otetta ei näytetä, koska artikkeli on suojattu.