Tag hyvinvointi
Pedagoginen hyvinvointi tarkoittaa oppilaitosyhteisön kaikkien jäsenten hyvinvointia ja oppimista, joka rakentuu arjen vuorovaikutuksessa. Pedagogista hyvinvointia on mahdollista edistää soveltamalla positiivisen organisaatiotutkimuksen tutkimustietoa läpileikkaavasti johtamisen, organisaation, työyhteisön sekä pedagogiikan tasoilla. Artikkelissa kuvataan pedagogisen hyvinvoinnin kehittämistä nojaten positiivisen organisaation PRIDE-teoriaan pedagogisen hyvinvoinnin edellytysten jäsentäjänä. Artikkelissa hyödynnetään pedagogisen hyvinvoinnin kehittämishankkeissa saatuja kokemuksia. Keskeisenä havaintona on, että pedagogisen hyvinvoinnin kehittäminen hyötyy yhteisestä viitekehyksestä. Lisäksi keskiöön nousee jokaisen työyhteisön jäsenen itsetietoisuuden ja reflektion merkitys.
Vanhustenviikkoa vietettiin lokakuussa 2023 teemalla ”Tehdään iästä numero”. Valitulla teemalla haluttiin tuoda iäkkäiden ääntä kuuluviin. Tarkoituksena oli myös vahvistaa myönteisiä ikäasenteita suomalaisessa yhteiskunnassa ja nähdä saavutuksena se, että suomalaiset elävät entistä terveempinä yhä pidempään. Oulun ammattikorkeakoulun, OSAOn Kontinkankaan yksikön ja Oulun yliopiston GeroNursingCentren opettajat ja opiskelijat järjestivät vanhustenviikolla yhteisiä tapahtumia ikäihmisille. Tapahtumissa opiskelijat muun muassa mittasivat verenpaineita, ulkoilivat ja musisoivat ikäihmisten kanssa sekä ohjasivat terveellisempään ravitsemukseen, hyvään suunhoitoon ja kaatumisten ehkäisyyn. Viikon päätteeksi Oulun kaupungin vanhusneuvoston jäseniä tutustui Oamkin Mahdollistavan kodin tarjontaan.
Blogitekstissä kuvataan mielen hyvinvoinnin keskeisiä piirteitä ja seuratanssia mielen hyvinvoinnin edistäjänä. Mielen hyvinvointi on ihmisen kokemus omasta hyvinvoinnistaan ja mielen tasapainosta. Mielen hyvinvoinnin kannalta merkityksellisiä ovat yhteydet toisiin ihmisiin ja niistä syntyvät yhteenkuulumisen ja yhteisöllisyyden kokemukset. Osallisuus ja läsnäolo ovat seuratanssin ydinasioita. Seuratanssikulttuurin tavoite on, ettei kukaan jää yhteisön ulkopuolelle. Se on myös mielen hyvinvoinnin edistämisen tavoite, sillä yksinäisyys ja ulkopuolisuuden kokemukset ovat keskeisiä mielen hyvinvointia heikentäviä tekijöitä. Seuratanssi on esimerkki siitä, että kulttuurin eri muotoja hyödyntämällä on mahdollista rakentaa kohtaamisia ja yhteyttä ihmisten välillä.
Artikkelissa esitellään ESR-osarahoittama HOP − Hyvinvointia, osallisuutta ja pärjäämistä -hanke, joka on aloittanut toimintansa Pohjois-Pohjanmaalla vuonna 2023. Diakonia-ammattikorkeakoulun hallinnoimassa hankkeessa Oulun ammattikorkeakoulu/Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus (POSKE) on osatoteuttaja yhdessä Vaalan kunnan kanssa. Hankkeen aikana kehitetään ja pilotoidaan työmenetelmiä ja välineitä haastavassa elämäntilanteessa olevien hyvinvoinnin, osallisuuden ja taloudellisen pärjäämisen tukemiseksi. Artikkelissa keskitytään hyvinvoinnin, osallisuuden ja pärjäämisen käsitteiden avaamiseen. Nämä käsitteet ovat alkuvuonna 2024 tehtävän tiedonkeruun teoreettinen perusta. Tiedonkeruu toteutuu Vaalassa ja hankkeen yhteistyökunnissa. Kerätyn tiedon pohjalta rakentuu kuntakohtainen toiminta ja kehittämistyö. Hankkeen edetessä on tavoitteena kirjoittaa useampia artikkeleita liittyen hankkeen teemoihin, jotka ovat hyvinvointi, osallisuus ja pärjääminen.
Digimedioiden käyttö on lisääntynyt ja niistä on muovautunut osa nuorten jokapäiväistä arkea. Digimedioiden, kuten some ja digipelaaminen, käytöllä on sekä positiivisia että negatiivisia hyvinvointivaikutuksia. Nuorten parissa toimivilta ammattilaisilta vaaditaan digihyvinvointiosaamista eli taitoa tunnistaa digimedioiden käyttöön liittyviä hyvinvointiriskejä ja kykyä ohjata nuoria hyvinvointia edistävään median käyttöön. Nuorten parissa työskentelevät ammattilaiset ovat kuitenkin kokeneet haasteelliseksi tunnistaa median käytön hyvinvointivaikutuksia sekä ohjata nuoria. Digi-Hyve-hankkeessa kehitettiin nuorten parissa toimiville ammattilaisille ja alan opiskelijoille digihyvinvointiosaamista edistävä DigiWellPRO-verkkokoulutus.
Luonnon hyvinvointivaikutukset ovat moninaiset ja tärkeitä kaikenikäisille, erityisesti lapsille ja perheille. Luonnossa oleskelun on osoitettu vähentävän stressiä ja ahdistusta sekä parantavan mielialaa ja keskittymiskykyä. Lisäksi tiedetään, että luonto vaikuttaa verenpainetta ja syketasoa laskevasti ja voi auttaa vahvistamaan immuunijärjestelmää. Luonnon merkitystä lapsille ja perheille ei voi aliarvioida. Luonto tarjoaa mahdollisuuden rentoutua, oppia ja kehittää erilaisia taitoja, vahvistaa sosiaalisia suhteita ja ylläpitää hyvinvointia. Luonto tarjoaa myös ainutlaatuisen ympäristön lapsiperheille tutkia maailmaa, oppia uutta sekä kehittää luontotuntemusta, uteliaisuutta ja vastuullista suhtautumista ympäristöön. Luonnossa liikkuminen voi myös kannustaa liikunnalliseen elämäntapaan ja siten parantaa fyysistä kuntoa.
Perinteiseksi muodostunutta vanhustenviikkoa vietetään vuosittain lokakuun ensimmäisellä viikolla. Viime lokakuussa vanhustenviikon teema oli ”Yhdessä luontoon – joka iän oikeus”. Teemalla haluttiin nostaa esiin luonnon ja ulkoilun tuottamia myönteisiä vaikutuksia ikääntyneiden kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Oulun yliopiston GeroNursing Centre (GNC), Oulun ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan yksikkö ja Oulun seudun ammattiopiston Kontinkankaan yksikkö järjestivät vanhustenviikolla yhteistyössä tapahtumia kolmessa oululaisessa ikäihmisten palvelukodissa. Opiskelijoiden suunnittelemat ja toteuttamat tapahtumat sisälsivät vanhustenviikon teeman mukaisesti ulkoilua ja erilaisia ohjattuja toimintoja, kuten yhteislaulua ja mielikuvajumppaa liittyen syksyiseen luontoon. Ikäihmiset olivat tyytyväisiä tapahtumiin ja niiden tuottamaan virkistykseen ja piristykseen. Vuoden 2023 vanhustenviikon teemalla ”Tehdään iästä numero” halutaan muuttaa ikäasenteita nykyistä myönteisemmiksi.
Artikkelissa kerrotaan sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden unesta ja siihen liittyvistä tekijöistä. Artikkeli perustuu opinnäytetyöhön, jonka aineisto on kerätty Webropol-kyselytyökalun avulla laaditulla kyselytutkimuksella. Tuloksista käy ilmi, että hieman yli puolet sotealan opiskelijoista kokee unen määrän riittämättömäksi. Eniten unta haittaaviksi tekijöiksi opiskelijat kokivat stressin ja vähäisen ajan unelle. Lisäksi älylaitteen käyttämisen iltaisin sekä epäsäännöllisen päivärytmin koettiin haittaavan unta. Tuloksista selvisi myös, että yli puolet vastanneista kärsi uni- ja nukahtamisongelmista viikoittain ja siihen liittyviä oireita vastaajilla oli ollut jo vuosia. Riittävällä unella on merkitystä opiskeluhyvinvointiin ja siksi opiskelijoiden uniongelmien ennaltaehkäisyyn tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota. Opiskelijat toivoivat saavansa apua uniongelmiinsa muun muassa opiskelijaterveydenhuollon kautta.
Vietämme Oamkissa Vastuullisia valintoja – kestävän kehityksen teemavuotta 2022–2023. Tuomme kestävän kehityksen kolumnisarjassa esille erilaisia näkökulmia vastuullisuudesta ja kestävyydestä sekä jaamme osaamistamme. Kolumnisarjaa jatkavat kirjoituksellaan lehtori Tuukka Uusitalo ja informaatikko Tiina Tolonen. He kirjoittavat Oamkin taidekokoelman monista ulottuvuuksista kestävän kehityksen näkökulmasta.
Artikkelissa kuvataan Covid-19-pandemian aiheuttamien poikkeusolojen vaikutusta lapsiperheiden hyvinvointiin vanhempien kokemana. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastattelemalla (n=5) lapsiperheiden vanhempia. Tutkimuksen mukaan poikkeusolojen aiheuttamat muutokset arjessa vaikuttivat lapsiperheiden hyvinvointiin kokonaisvaltaisesti. Muutoksia ilmeni perheen elintasossa, yhteisösuhteissa sekä perheen itsensä toteuttamisessa. Perheen suojaaviksi tekijöiksi koettiin toimiva parisuhde, perheen yhteinen aika sekä töiden tekeminen. Kuormittaviksi tekijöiksi koettiin tukiverkon puute, epätietoisuus koronatilanteesta, työtilanteiden muuttuminen, sosiaalisten kontaktien vähyys sekä sosiaalinen media. Vanhemmat olisivat toivoneet sekä keskusteluapua että konkreettista kotiapua sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisilta, sillä poikkeusolojen aikana lapsiperheille kasautui kuormittavia tekijöitä huomattava määrä lyhyessä ajassa. Tulevaisuudessa vastaavanlaisissa poikkeusoloissa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten on tärkeää huomioida perheiden muuttunut tilanne ja vahvistaa perheiden resilienssiä.
Artikkeli pohjautuu Kati Mäenpään Lectio Praecursoriaan kasvatustieteiden väitöskirjaan ”Motivation regulation and study well-being during nurse education studies”. Väitöstutkimus lisää ymmärrystä ja tietoa oppimisen motivaation säätelystä, sen mukautuvuudesta ja yhteydestä opiskeluhyvinvointiin. Tutkimustulokset ovat hyvin sovellettavissa terveysalan ammattikorkeakouluopetukseen, mutta yleisemmin myös muihin opiskelijaryhmiin ja oppimisympäristöihin.
Oulun ammattikorkeakoulu (Oamk) ja Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunta OSAKO saivat keväällä 2021 opetus- ja kulttuuriministeriöltä hankerahaa, jolla on tarkoitus lieventää koronan aiheuttamaa korkeakouluopiskelijoiden ahdinkoa. MOOD-hankkeessa OSAKO tekee yhteistyötä Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) kanssa. Hanke tavoittelee opiskelijoita eri tapahtumissa ja sosiaalisessa mediassa. Yhteisöllisyyteen ja ryhmäytymiseen tartutaan jo ennen opiskelun alkua. Hyvinvointistarttipakettiin kootaan tietoa elämän eri osa-alueilta. OHJY-hankkeessa on mukana Oamkin lisäksi 10 muuta toimijaa. Oamkin hanketoimenpiteet liittyvät verkossa tapahtuvan ohjauksen ja tuen kehittämisen kehittämällä Study Group -tuutorointia. Opiskelijat halutaan saada mahdollisimman pian opintojen alettua tuntemaan itsenä osaksi korkeakouluyhteisöä. Jokaisella opiskelijalla tulee olla opiskelukavereita, joihin voi turvautua.
Artikkelissa jäsennetään pedagogisen hyvinvoinnin ulottuvuuksia sekä sen yhteyttä osallistavaan pedagogiikkaan. Pedagogisessa hyvinvoinnissa on mukana sekä yhteisöllinen että yksilöllinen taso, mikä tarkoittaa opettajan näkökulmasta kokemusta omasta työhyvinvoinnistaan. Opiskelijalla vastaava hyvinvoinnin kokemus liittyy kiinteästi osallisuuden kokemukseen. Pedagogista hyvinvointia rakennetaan avoimessa ja aidossa kohtaamisessa. Opettajan osaamisen näkökulmasta pedagogisen hyvinvoinnin tuottaminen merkitsee jatkuvaa itsensä sekä oman pedagogisen toiminnan kehittämistä esimerkiksi tutkivan opettajuuden keinoin. Opiskelijalle pedagoginen hyvinvointi mahdollistaa toimijuuden ja osallisuuden. Keskeisiä tekijöitä pedagogisen hyvinvoinnin kokonaisuudessa ovat toimijoiden motivaatio ja itsesäätelytaidot. Pedagogisessa toiminnassa pyritään huomioimaan jokaisen voimavarat ja vahvuudet, mikä on jatkuvan uudistumisen ja kehittymisen edellytys.
Yläkouluikäisten seksuaalinen kehitys tapahtuu yksilöllisesti. Kouluyhteisön tehtävänä on edistää nuorten seksuaaliterveyttä ja hyvinvointia. Yläkouluikäinen voi olla hämmentynyt tuntemuksistaan ja ajatuksistaan sekä omista tai ympärillä tapahtuvista muutoksista, mikäli hän ei ole saanut tietoa seksuaaliseen kehittymiseen ja seksuaalisuuden monimuotoisuuteen liittyen. Mikä on kätilön ja terveydenhoitajan rooli nuorten seksuaaliterveyden ja hyvinvoinnin edistäjänä kouluyhteisössä?
Oulussa esiintyi lisääntynyt alaikäisiin tyttöihin kohdistuva seksuaalirikosten sarja vuonna 2018, jonka vuoksi Oulun kaupunki päätti aloittaa Turvallinen Oulu -hankkeen vuonna 2019. Kyseisen hankkeen alaisuudessa toimii Kaasi-tiimi, joka koostuu nuorten keskuuteen jalkautuvista nuorisotyönohjaajista. Ohjaajien tarkoituksena on luoda nuorille mahdollisimman turvallinen ympäristö vapaa-ajan viettoon sekä ennaltaehkäistä nuorten keskuudessa ilmenevää syrjäytymistä ja eriarvoisuutta.
Osana terveydenhoitajatyön kehittämistehtävää toteutettiin tutkimus, jossa selvitettiin oululaisilta nuorilta heidän kokemuksensa ja ajatuksensa koskien Kaasi-tiimin toimintaa. Kerätyistä palautteista ilmeni Kaasi-tiimin toiminnan jatkumisen tärkeys ja hyödyllisyys. Oululaisten nuorten mielestä Kaasi-tiimi tekee tärkeää, syrjäytymiseltä ennaltaehkäisevää työtä järjestäen erilaisia tapahtumia ja olemalla saatavilla heidän keskuudessaan.
Kulttuuri kuuluu kaikille varallisuudesta tai muista saavutettavuuden haasteista riippumatta. Tätä tarkoitusta varten monissa kunnissa on käytössä maksuton kulttuuripassi Kaikukortti. Kortilla voi hankkia maksuttomia pääsylippuja ja kurssipaikkoja kaikkiin niihin kulttuuripalveluihin, jotka kuuluvat valtakunnalliseen Kaikukortti-verkostoon.