Tag hyvinvointiala
Digitalisaatio edellyttää sosiaali- ja terveysalan ammattihenkilöiltä erityisosaamisvalmiuksia tunnistaa digitalisaatioon liittyviä kehittämis- ja uudistamistarpeita sekä käyttöönottaa ja arvioida näiden ratkaisujen ja palveluiden vaikutuksia. Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) Hyvinvoinnin digitaaliset ratkaisut -tutkinto-ohjelma (YAMK) vastaa tähän muuttuvaan työelämän tarpeeseen. Tulevaisuutta yhä enemmän ennakoiden tutkinto-ohjelmaan tehtiin opetussuunnitelmauudistus, joka mahdollistaa tiimioppimisen ja tiiviimmän yritysyhteistyön. Artikkelissa kuvataan tätä opetussuunnitelmauudistusta.
Oulun ammattikorkeakoulun hyvinvoinnin ja kulttuurin sekä terveysalan osaamisalojen toimintaa on haluttu saada enemmän esiin yritystoimijoille. Oamkissa onkin kehitetty tapahtumasarja, joka on suunnattu Pohjois-Pohjanmaalla toimiville sote-toimialan yrityksille. Kaksi kertaa vuodessa järjestettävissä tapahtumissa esitellään Oamkin tarjoamia palveluita ja yhteistyömalleja yrityksille, kuullaan puheenvuoroja alan ajankohtaisista ilmiöistä ja tarjotaan mahdollisuus yhteistyölle ja verkostoitumiselle.
YAMK-tutkintojen tavoitteena on vastata työelämän muuttuviin osaamistarpeisiin. Yksi keskeisistä osaamistarpeista on johtamisosaaminen. Osaamisvaatimuksia on kuvattu koskien YAMK-tutkintoja yleisesti, mutta johtamisosaamisen kompetensseja on tärkeää tarkastella myös alakohtaisesti. Tässä artikkelissa esittelemme alustavat sosiaali- ja terveysalan johtamisosaamisen ydinkompetenssit. Kompetenssit perustuvat kirjallisuuskatsaukseen ja yhteiskehittämisen työpajoihin osana Kansallisen sosiaali- ja terveysalan johtamisen ja kehittämisen YAMK-koulutuksen verkoston teemaryhmän toimintaa. Ydinkompetenssien avulla mahdollistetaan työelämän tarpeisiin vastaava, uudistuva johtaminen ja tätä tukeva alan johtamiskoulutus.
Monipuolinen sosiaali- ja terveysalan ylempien ammattikorkeakoulututkinto-ohjelmien tarjonta Oamkissa, sen kehittämisnäkökulmat ja valmistuvien osaaminen ovat keskeisiä teemoja tässä kolumnisarjassa. Sisällöt ovat ajankohtaisia uuden Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen näkökulmasta vuonna 2022, jolloin ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot täyttävät 20 vuotta. Soten YAMK-tutkinnot tutuiksi -kolumnisarjaa jatkavat kirjoituksellaan projektikoordinaattori Tarja Rautio, lehtori, projektipäällikkö Essi Xiong, projektisuunnittelijat Sanna Viljamaa ja Nina Keskitalo sekä lehtori, projektikoordinaattori Anne Pietikäinen.
Monipuolinen sosiaali- ja terveysalan ylempien ammattikorkeakoulututkinto-ohjelmien tarjonta Oamkissa, sen kehittämisnäkökulmat ja valmistuvien osaaminen ovat keskeisiä teemoja tässä kolumnisarjassa. Sisällöt ovat ajankohtaisia uuden Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen näkökulmasta vuonna 2022, jolloin ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot täyttävät 20 vuotta. Soten YAMK-tutkinnot tutuiksi -kolumnisarjaa jatkaa kirjoituksellaan tki-päällikkö Niko Männikkö.
Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten osaamisen ennakointi kumppanuusverkoissa on tärkeää asiantuntijuuden tarkoituksenmukaisen osaamisen jakamisen ja tulevaisuuden osaamistarpeisiin vastaamiseksi. Tässä artikkelissa kuvataan sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten, opettajien, tutkijoiden, asiantuntijoiden, esihenkilöiden ja johtajien kokemuksia millaista osaamista sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset tarvitsevat tulevaisuudessa ja millaisilla menetelmillä voidaan edistää yhteistyössä tehtävää osaamisen ennakointia. Osaavan sosiaali- ja terveysalan ammattisten tarvitsevat tulevaisuudessa laaja-alaista osaamista ja eri organisaatioiden osaamisen ennakointitiedon tuottaminen yhteiseen käyttöön on tärkeää, jotta varmistetaan tulevaisuuden osaavat ammattilaiset. Koulutusorganisaatioiden sekä sosiaali- ja terveysalojen palveluorganisaatioiden välistä yhteistyötä pidetään tärkeänä osaamisen ennakoinnissa. Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten osaamisen ennakointifoorum tullaan kirjaamaan OSMU-hankkeessa kehitettävään toimintamalliin ja se tullaan järjestämään jatkossa vuosittain alueellisena yhteistyönä Pohjois-Pohjanmaan sote-palvelutuotantoalueella.
Artikkelissa kuvataan työyhteisö hyötymistä esihenkilön kulttuurisen osaamisen kehittymisestä. Artikkeli perustuu Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) KulttuuriOsaaja-hankkeessa luotuun MOOC-koulutukseen Monikulttuurinen johtaminen sosiaali- ja terveysalalla, missä esihenkilöitä tuetaan heidän kulttuurisessa osaamisessaan, työyhteisön positiivisen ilmapiirin luomisessa ja maahanmuuttajataustaisten sairaanhoitajien sitouttamisessa työyhteisöön. Maahanmuuttajataustaisten sairaanhoitajien ja sairaanhoitajaopiskelijoiden integraatioon ovat yhteydessä kotoutuminen, työllistyminen ja sopeutuminen. Esihenkilö voi tukea integraatiota perehtymällä johtamisosaamiseen, tunneälykkyyden merkitykseen, koulutus- ja työperäiseen maahanmuuttoon, kulttuurisen osaamisen osa-alueisiin, positiivisen ilmapiirin ominaispiirteisiin, kielitaidon kehittymisen tukemiseen sekä perehdytyksen merkitykseen. Kun esihenkilön kulttuurinen osaaminen kehittyy, osaa hän huomioida yksilölliset tarpeet jo suunnitellessaan maahanmuuttajataustaisten sairaanhoitajien perehdytystä. Tämä edistää työtyytyväisyyttä ja luo positiivista ilmapiiriä työyhteisöön.
Monipuolinen sosiaali- ja terveysalan ylempien ammattikorkeakoulututkinto-ohjelmien tarjonta Oamkissa, sen kehittämisnäkökulmat ja valmistuvien osaaminen ovat keskeisiä teemoja tässä kolumnisarjassa. Sisällöt ovat ajankohtaisia uuden Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen näkökulmasta vuonna 2022, jolloin ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot täyttävät 20 vuotta. Soten YAMK-tutkinnot tutuiksi -kolumnisarjaa jatkavat kirjoituksellaan yliopettajat Liisa Kiviniemi ja Aino-Liisa Jussila.
Sosiaali- ja terveysala digitalisoituu vauhdilla ja digitaalisten palveluiden tarve kasvaa, minkä vuoksi käyttäjien tarpeet huomioiva asiakaslähtöinen yhteiskehittäminen on yhä tärkeämpää. Tässä artikkelissa esitellään asiantuntijavideo, jossa tuodaan esille kirjallisuuskatsauksen tuottamia keskeisiä teemoja asiakaslähtöisestä yhteiskehittämistä. Kirjallisuuskatsaus tarjosi ajankohtaista ja luotettavaa tietoa sosiaali- ja terveysalan digitaalisten palveluiden yhteiskehittämisestä. Kirjallisuuskatsauksen tuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi yhteiskehittämiseen keskittyvissä hankkeissa tai projekteissa. Lisäksi kirjallisuuskatsauksen tuloksista voidaan työstää työpaikalle toimintamalli, jonka kehittämisprosessissa kaikki tärkeät osa-alueet tulevat huomioiduksi. Asiantuntijavideolla on monta hyödynsaajaa, sillä sitä pystytään vapaasti jakamaan sosiaalisessa mediassa. Asiantuntijavideota voidaan hyödyntää esimerkiksi opetus- tai koulutustarkoituksessa tai alustuksena aiheeseen liittyen. Tulokset osoittavat, että yhteiskehittäminen vaatii onnistuakseen asiakkaan asiantuntijuuden hyödyntämisen. Yhteiskehittäminen tavoittelee muutosta, niin palveluiden kuin organisaatioiden sekä johtamiskulttuurin suhteen. Yhteistyö eri toimijoiden kesken ja todellisista asiakkaan tarpeista lähtevä kehittäminen ovat tärkeitä elementtejä. Onnistuakseen yhteiskehittäminen vaatii johdon vahvan tuen.
Sosiaali- ja terveysalalla osaamisen johtaminen on tunnistettu tekijäksi, jolla voidaan muun muassa edistää organisaation kilpailukykyä sekä lisätä alan veto- ja pitovoimaa. Johtajien osaaminen on merkittävä tekijä organisaation osaamisen johtamisen prosessin onnistumisessa. Tässä artikkelissa tiivistetään tutkittua tietoa johtajien osaamisen johtamisosaamisesta sosiaali- ja terveysalan sekä liiketalouden alan toimintaympäristöissä. Tutkimukset on haettu hyödyntäen monitieteisiä sekä lääke- ja hoitotieteen ja kauppa- ja taloustieteiden tietokantoja. Tulosten mukaan kehittämällä määrätietoisesti ja johdonmukaisesti johtajien osaamisen johtamisosaamista voidaan työyhteisöissä edistää osaamista, työhyvinvointia ja tuottavuutta sekä vaikuttaa myönteisesti alan kilpailukykyyn sekä veto- ja pitovoimaan. Lisäksi kehittämällä henkilöstön osaamista voidaan parantaa palveluiden ja hoidon laatua.
Monipuolinen sosiaali- ja terveysalan ylempien ammattikorkeakoulututkinto-ohjelmien tarjonta Oamkissa, sen kehittämisnäkökulmat ja valmistuvien osaaminen ovat keskeisiä teemoja tässä kolumnisarjassa. Sisällöt ovat ajankohtaisia uuden Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen näkökulmasta vuonna 2022, jolloin ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot täyttävät 20 vuotta. Soten YAMK-tutkinnot tutuiksi -kolumnisarjaa jatkaa kirjoituksellaan yliopettajat Kati Päätalo ja Liisa Kiviniemi.
Monipuolinen sosiaali- ja terveysalan ylempien ammattikorkeakoulututkinto-ohjelmien tarjonta Oamkissa, sen kehittämisnäkökulmat ja valmistuvien osaaminen ovat keskeisiä teemoja tässä kolumnisarjassa. Sisällöt ovat ajankohtaisia uuden Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen näkökulmasta vuonna 2022, jolloin ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot täyttävät 20 vuotta. Soten YAMK-tutkinnot tutuiksi -kolumnisarjaa jatkaa kirjoituksellaan yliopettaja Anna-Maria Tuomikoski.
Sosiaali- ja terveysala kohtaa haasteita muun muassa väestön ikääntymisen ja ammattilaisten puutteen vuoksi. Robotiikan ratkaisut voisivat auttaa haasteissa. Jaana Kokon vuonna 2022 valmistuneessa opinnäytetyössä kartoitettiin kyselyjen ja haastattelujen avulla sote-sektorin tarpeita ja toiveita robotiikan hyödyntämiselle sekä listattiin markkinoilla olevia ratkaisuja esimerkinomaisesti.
Tarpeina nousivat esille erityisesti ratkaisukeskeisesti ohjelmistorobotiikka ja tarvelähtöisesti manuaalisen työn poisto. Ohjelmistorobotiikkaa onkin hyödynnetty massarokotustapahtumien yhteydessä korvaten henkilökunnan työpanosta. Kyselyjen ja haastattelun tuloksena todettiin myös, ettei riittävän kustannustehokkaita ja lisäarvoa tuottavia robotiikan ratkaisuja ole olemassa.
Yhteiskehittäminen ja testbed-toiminta ovat menetelmiä yrityksille ja loppukäyttäjille kehittää tarpeisiin vastaavia ratkaisuja. Suomi on jo tunnettu terveysteknologian vientimaa. Robotiikka voisi olla seuraava vientituote maailmalle.
Ihmisten johtaminen on vaativa johtajuuden elementti. Hyväksi ihmisten johtajaksi harvoin synnytään. Kasvu ja kehittyminen tapahtuvat jatkuvan oppimisen ja kehittymisen, koulutuksen, mentoroinnin ja syvällisen itsereflektion kautta. Arvostava ja valmentava johtaminen on suunnitelmallista johtamista, tasa-arvoisuutta, osaamisen arvostamista ja työssä jaksamisen edistämistä. Tiedon ja taidon lisäksi johtajuus pitää sisällään vuorovaikutus- ja havainnointitaitoja, oikeudenmukaisuutta, eettisiä valintoja sekä henkilökunnan motivoinnin, innostamisen, osaamisen ja hyvinvoinnin lisäämiseen ja vahvistamiseen liittyviä näkökulmia. Oulun ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan yksikössä on tällä hetkellä seitsemän ylempää tutkinto-ohjelmaa, joista yksi on sosiaali- ja terveysalan johtamisen ja kehittämisen ylempi tutkinto-ohjelma. Tutkinto-ohjelman opinnot ja pedagoginen toteutus tarjoavat opiskelijoille monipuolisen oppimisympäristön arvostavan ja valmentavan henkilöstöjohtamisen osaamisen kehittämiseen.