Tag ikääntyneet
Positiivisen ikääntymisen näkökulman ja gerontologisen hoidon ja kuntoutuksen osaamisen näkyväksi tekemiseksi perustettiin Pohjois-Suomeen keväällä 2024 Gerontologisen hoidon ja kuntoutuksen osaamiskeskittymä, GerHos. Sen keskeiset toimijat ovat ikääntymisen asiantuntijoita Oulun ja Lapin ammattikorkeakouluista sekä Oulun yliopistosta. GerHos haluaa olla osallisena nykyistä positiivisemman asenneilmaston edistämisessä gerontologisen hoidon ja kuntoutuksen moninaisessa toimintaympäristössä. GerHosiin voi tutustua lähemmin osaamiskeskittymän nettisivujen ja sosiaalisen median kanavien kautta.
Sini Kauppila suunnitteli opinnäytetyönään hybridirakennuksen, jossa yhdistyvät päiväkoti ja seniorikoti. Rakennus olisi kolmen sukupolven kohtaamispaikka, jonka yhteistilat olivat keskeisessä roolissa suunnitteluprosessissa. Tässä blogitekstissä esitellään rakennuksen tilat ja niiden jakautuminen rakennuksen eri osiin. Lisäksi siinä kerrotaan tarkemmin rakennuksen sydämen eli alakerran yhteistiloista sekä sivutaan hieman myös akustiikan huomioimista korkeassa yhteistilassa.
Vanhustenviikkoa vietettiin lokakuussa 2023 teemalla ”Tehdään iästä numero”. Valitulla teemalla haluttiin tuoda iäkkäiden ääntä kuuluviin. Tarkoituksena oli myös vahvistaa myönteisiä ikäasenteita suomalaisessa yhteiskunnassa ja nähdä saavutuksena se, että suomalaiset elävät entistä terveempinä yhä pidempään. Oulun ammattikorkeakoulun, OSAOn Kontinkankaan yksikön ja Oulun yliopiston GeroNursingCentren opettajat ja opiskelijat järjestivät vanhustenviikolla yhteisiä tapahtumia ikäihmisille. Tapahtumissa opiskelijat muun muassa mittasivat verenpaineita, ulkoilivat ja musisoivat ikäihmisten kanssa sekä ohjasivat terveellisempään ravitsemukseen, hyvään suunhoitoon ja kaatumisten ehkäisyyn. Viikon päätteeksi Oulun kaupungin vanhusneuvoston jäseniä tutustui Oamkin Mahdollistavan kodin tarjontaan.
Kotona Asumista Rohkeasti ja Itsenäisesti Teknologian Avulla (KARITA) -hankkeen tavoitteena oli teknologiaa hyödyntäen vähentää sote-palvelujen tarvetta ikäihmisten palveluissa sekä siirtää säännöllisten palvelujen tarvetta. Hankkeessa Oamkin kehittämiskohteena oli asiakasosallisuuden edistäminen sekä eettisyyden tarkastelu kotiin vietävissä palveluissa ja teknologian hyödyntämisessä. Toteutettujen kartoitusten ja tutkimusten perusteella luotiin kaksi toimintamallia. Asiakaslähtöinen tarvekartoitus ‒ asiakasosallisuuden kokemusta edistämässä ja Digiteknologialla tuetun kotona asumisen eettisen toiminnan malleja tulisi käyttää yhtäaikaisesti kehittämistoiminnassa. Oamk oli yksi hankkeen osatoteuttajista.
Gerontologian kongressin luonteeseen kuuluu, että luentotäytteisen päivän jälkeen voi istahtaa ikääntymistä täysin eri suunnasta katsovan seuraan ja kysyä, mikä teillä on päällimmäisenä agendalla. Näin sosiologi kohtaa geriatrin ja he pohtivat tahoillaan, voiko ikääntymisestä ajatella noinkin? Ikääntyminen on toki universaalia, mutta se koetaan yksilötasolla eri tavoin ikääntymisen eri vaiheissa. Gerontologian monialaisuudesta huolimatta ollaan yhtä mieltä siitä, että alkaessaan ikääntymistä ei voi perua, vaan se etenee. Ikääntymistä voi toki hidastaa tutkimusnäyttöönkin perustuen muun muassa elintavoilla. Väestötasolla keski-ikä on läntisessä maailmassa noussut ja yhä suuremmalla osalla väestöä on mahdollisuus saavuttaa korkeakin ikä. Ei ole yhdentekevää, miten ikääntymiseen ja ikääntyviin suhtaudumme niin yksilö kuin yhteiskuntatasolla.
Perinteiseksi muodostunutta vanhustenviikkoa vietetään vuosittain lokakuun ensimmäisellä viikolla. Viime lokakuussa vanhustenviikon teema oli ”Yhdessä luontoon – joka iän oikeus”. Teemalla haluttiin nostaa esiin luonnon ja ulkoilun tuottamia myönteisiä vaikutuksia ikääntyneiden kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Oulun yliopiston GeroNursing Centre (GNC), Oulun ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan yksikkö ja Oulun seudun ammattiopiston Kontinkankaan yksikkö järjestivät vanhustenviikolla yhteistyössä tapahtumia kolmessa oululaisessa ikäihmisten palvelukodissa. Opiskelijoiden suunnittelemat ja toteuttamat tapahtumat sisälsivät vanhustenviikon teeman mukaisesti ulkoilua ja erilaisia ohjattuja toimintoja, kuten yhteislaulua ja mielikuvajumppaa liittyen syksyiseen luontoon. Ikäihmiset olivat tyytyväisiä tapahtumiin ja niiden tuottamaan virkistykseen ja piristykseen. Vuoden 2023 vanhustenviikon teemalla ”Tehdään iästä numero” halutaan muuttaa ikäasenteita nykyistä myönteisemmiksi.
Ikäihmisiä kiinnostavat sellaiset teknologiaratkaisut, jotka lisäävät omatoimisuutta ja auttavat asumaan kotona pidempään. Kotona asumista tukevan teknologian käyttöönoton tueksi tarvitaan oikea-aikaista ja luotettavaa tietoa. Koulutuskuntayhtymä OSAOon on rakenteilla ikääntyneiden kotona asumista tukevan teknologian opetustila. Artikkeli perustuu opinnäytetyönä tehtyyn laadulliseen tutkimukseen, jossa selvitettiin OSAOn työelämän yhteistyökumppaneita haastattelemalla, minkälaista osaamista hyvinvointiteknologia-asentajilla tulee olla ikääntyneiden kotona asumista tukevasta teknologiasta. Tulosten mukaan OSAOn suunnitelma rakentaa ikääntyneiden kotona asumista tukevan teknologian opetustila vastaa nykypäivän ja tulevaisuuden työelämästä nouseviin osaamistarpeisiin.
Monipuolinen sosiaali- ja terveysalan ylempien ammattikorkeakoulututkinto-ohjelmien tarjonta Oamkissa, sen kehittämisnäkökulmat ja valmistuvien osaaminen ovat keskeisiä teemoja tässä kolumnisarjassa. Sisällöt ovat ajankohtaisia uuden Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen näkökulmasta vuonna 2022, jolloin ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot täyttävät 20 vuotta. Soten YAMK-tutkinnot tutuiksi -kolumnisarjaa jatkavat kirjoituksellaan yliopettajat Eija Niemelä ja Reetta Saarnio.
Blogitekstissä tuodaan esille hanketyössä toteutettavan tutkimuksellisen kehittämistyön ja siitä viestimisen tärkeys. Oulun ammattikorkeakoulun osatoteutus tuottaa KARITA-hankkeeseen tutkimuksellisen kehittämistyön menetelmin kattavaa, arvokasta ja työelämälähtöistä tietoa. Aktiivinen tulosten levittäminen on osa hankesuunnitelmaa. Tuloksia levitetään monipuolisesti muun muassa osallistumalla erilaisiin tapahtumiin, kirjoittamalla julkaisuja ja järjestämällä loppuseminaari. Tulosten levittämisellä työ tehdään näkyväksi, saadaan aikaan keskusteluja muiden toimijoiden kanssa ja tuodaan tulokset näkyväksi hankkeen kohderyhmälle eli ikääntyneille.
Artikkelissa kuvataan Laatuhoiva-hankkeen koulutuskokonaisuuden toteutusta ja tuloksia muistisairaan kohtaamisessa. Koulutukseen ilmoittautuneille (N = 115) lähetetyn sähköisen kyselylomakkeen avulla selvitettiin vastaajien itsearvioitua osaamista ja toimintatapoja muistisairaan kohtaamisessa ja samalla heitä viritettiin tulevaan työpajatyöskentelyyn ja kehittämiskohteiden löytämiseen omassa työssään. Tulosten perusteella vastaajien (n = 34) itsearvioitu muistisairaan ikääntyneen asiakaslähtöiseen kohtaamiseen liittyvä osaaminen oli vahvaa. Teemasta järjestettyjen kahden työpajan välillä osallistujat työstivät välitehtävää, jonka tarkoituksena oli kehittää arkityötä. Kehittämiskokeilut liittyivät ympäristön muokkaamiseen valaistusta säätämällä, muistisairaan henkilön kanssa mielekkään toiminnan aloittamiseen, hoitajan toimintatavan kehittämiseen sekä musiikin ja laulamisen käyttöön hoitotilanteissa.
Sosiaali- ja terveydenhuollon teknologia edellyttää vahvaa monitieteisyyttä ja asiakaslähtöisyyttä. Teknologian eettisessä pohdinnassa on huomioitava käyttäjät ja työntekijät. Ikäteknologialla tarkoitetaan hyvää ikääntymistä tukevia tuotteita, palveluja ja infrastruktuureja sekä sosiaalisia, fyysisiä ja informaatioympäristöjä. Toimijuuden näkökulmasta ikääntyvälle tarjotaan omassa arjessaan oikeus ihmisarvoiseen, omannäköiseen ja kodintuntuiseen teknologiaan. Esteettömyys ja saavutettavuus ovat yhdenvertaisuuden pohja. Näille elämänalueille kehitettävän teknologian tulee olla helppokäyttöistä, varmatoimista ja ymmärrettävää. Käyttäjien yksityisyyttä ja koskemattomuutta on kunnioitettava ja heillä tulee olla myös mahdollisuus kieltäytyä teknologian käytöstä saamatta silti huonompaa palvelua.
Kulttuurinen osaaminen ikääntyneiden hoitotyössä on yksilöllistä hoitotyön suunnittelua, jonka lähtökohtana on ikääntyneen henkilön elämänhistorian, uskomusten, arvojen, tapojen ja elämäntyylin tunteminen ja arvostaminen. Laatuhoiva – Osaamisen ja työhyvinvoinnin edistämisellä parempaan tulokseen hoivapalveluissa -hankkeessa ikääntyneiden parissa työskentelevien hoitotyöntekijöiden kulttuurista osaamista pyrittiin vahvistamaan osana Ikääntyneen hoitotyön asiantuntijuus -koulutuskokonaisuutta. Koulutukseen ilmoittautuneille suunnatun kyselyn perusteella ikääntyneiden asiakkaiden näkemyksiä, tapoja ja tottumuksia huomioitiin hoitotyössä keskimääräisesti enemmän kuin usein. Kulttuurista osaamista voidaan tukea vahvistamalla hoitotyöntekijöiden tietoja, taitoja ja asenteita. Monipuolisen kulttuurisen osaamisen hyödyntämiseksi terveydenhuollon palvelujärjestelmien tulee taata hoitotyöntekijöille myös riittävät ajalliset resurssit yksilöllisen hoitotyön toteuttamiseen.
Artikkelissa käsitellään Peruspalvelukuntayhtymä Kallion tehostetun palveluasumisen hoitohenkilökunnalle toteutettua tutkimuksellista kehittämistyötä. Tavoitteena on osaava ikääntyneen hoitotyötä toteuttava hoitohenkilökunta asiakaslähtöisessä hoitokulttuurissa tehostetussa palveluasumisessa. Tutkimusosassa selvitettiin osaamista ikääntyneen hoitotyössä. Lisäksi selvitettiin esihenkilöiden arvioimana oman yksikön hoitohenkilökunnan osaamista ja vertailtiin esihenkilöiden arvioita hoitohenkilökunnan arvioihin omasta osaamisestaan. Tutkimustulokset osoittivat, että hoitohenkilökunnan osaaminen oli pääasiallisesti riittävää useilla osaamisen alueilla. Kehittämisosion tarkoituksena oli laatia hoitohenkilökunnalle osaamista vahvistava koulutussuunnitelma, joka syntyi yhteistoiminnallisen kehittämisen tuloksena. Kehittämisvaiheeseen valittiin ne tutkimustulokset, joissa oli vaihtelua hoitohenkilökunnan ja esihenkilöiden arvioinnissa tai osaamistaso oli matala. Koulutussuunnitelmaan siirtyneitä osaamisalueita olivat asiakaslähtöisyyden syveneminen, arvostavan kohtaamisen kehittyminen, turvallisuuskulttuurin syveneminen ammatillisessa osaamisessa, asukkaan arjen rikastuttaminen palveluasumisessa, yhteisöllisyyden rakentuminen sekä työyhteisötaitojen kehittyminen hoitotyössä.
Ikääntyneiden väestöosuuden kasvaessa kotona asumisen tueksi tarvitaan erilaisia teknologisia ratkaisuja. Ikääntyneiden itsenäistä ja mielekästä kotona asumista voidaan tukea monin tavoin teknologian avulla. Artikkelissa kerrotaan Oulun ammattikorkeakoulun roolista KARITA-hankkeessa, jossa näitä ratkaisuja etsitään. Palvelujenkäyttäjinä ikääntyneet ovat moninainen ryhmä, joilla on eri tarpeita ja osaamista teknologian suhteen. Siksi teknologian käyttöönotossa onkin ensisijaisen tärkeää kuunnella heitä itseään, jotta palveluita voidaan tarjota, kohdentaa ja kehittää tarpeita vastaaviksi. Teknologian käyttöönotto ja käyttö tuo mukanaan myös eettisiä näkökulmia, joita on syytä tarkastella niin asiakkaan näkökulmasta kuin henkilöstönkin osaamisen kannalta.