Tag KASVU-hanke
KASVU-hankkeessa selvitettiin viherjätteiden käsittelyn kehittämismahdollisuuksia. Pilottiaiheeksi valittiin aumakompostointi biokaasulaitoksen mädätysjäännöksen ja haravointijätteen erilaisilla seossuhteilla. Kompostien lämpötiloja seurattiin ja niistä otettiin näytteet tarkempaa analysointia varten. Lisäksi tehtiin tomaatinsiementesti, jolla selvitettiin kompostoinnin tehoa rikkakasvien ja haitallisten vieraskasvilajien torjunnassa. Kokeilun tulokset osoittavat, että riittävän korkeissa lämpötiloissa siementen itämiskyky häviää, riippumatta siitä missä suhteessa mädätysjäännöstä ja haravointijätettä kompostissa on. Kompostin koostumuksella on kuitenkin merkitystä mikrobitoiminnan kannalta, esimerkiksi ilmanvaihdon, kosteuden ja ravinteiden määrien kautta. Mikrobitoiminnan kannalta paras hiili-typpi-suhde oli 100 prosenttia haravointijätettä olevassa aumassa. Pelkkää haravointijätettä sisältänyt auma oli kuivempi kuin muut aumat, mutta sade paransi kosteusolosuhteita. Johtokyky ja ammoniumtypen määrä oli suurempi, kun kompostissa oli seassa mädätysjäännöstä. Korkeampi mädätysjäännöksen osuus aiheutti auman tiivistymistä, mikä on hyvä huomioida prosessin kehittämisessä.
Oulun ammattikorkeakoulun KASVU-hanke ja valtakunnallinen CANEMURE-hanke järjestivät tilaisuuden, jossa esiteltiin hiilikaupan ja päästökompensaation toimintaperiaatteet sekä kuultiin kokemuksia vapaaehtoisen päästökompensaation hyödyntämisestä yrityksissä. Hiilensidontaan ja hiilen pitkäaikaiseen varastointiin sekä päästöjen vähentämiseen perustuville kompensaatiopalveluille on kasvava kysyntä. Päästökompensaatio ei korvaa päästövähennystoimia, mutta se tukee yrityksien ja organisaatioiden ilmastotavoitteita ja mahdollistaa päästöjen ylikompensoinnin. Erityisesti sivuvirtojen hyödyntämistä edistävillä kompensaatiomalleilla on ilmastovaikutusten ohella myös muita hyötyjä. Niiden avulla edistetään kiertotaloutta ja vahvistetaan eri toimialojen välistä yhteistyötä. Luonnonvara-alalle hiilikauppa luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia, kun palvelutarjontaa voidaan laajentaa ja markkinoille tuoda uusia innovaatioita. Korkeat kriteerit ja ulkopuolinen arviointi lisäävät kompensaatiopalveluiden luotettavuutta ja vaikuttavuutta, mikä on sekä palvelun tuottajan että ostajan etu, mutta myös edellytys aidosti hyödyllisille ilmastotoimille. Siksi hiilikaupan ja vapaaehtoisen päästökompensaatioiden mahdollisuudet ja rajoitteet on tärkeää pitää tiiviisti mukana ilmastokeskustelussa.
Oulun ammattikorkeakoulun KASVU-hanke ja valtakunnallinen CANEMURE-hanke selvittivät biokaasun mahdollisuuksia liikennekäytössä. Selvitystä varten haastateltiin liikennebiokaasua hyödyntäviä yrittäjiä, tarkasteltiin liikennebiokaasuun liittyviä tilastoja ja selvitettiin kuntien mahdollisuuksia edistää biokaasun tuotantoa ja käyttöä. Selvitys osoittaa, että liikennebiokaasu on erittäin ympäristöystävällinen ja vähäpäästöinen käyttövoima kuljetuspalveluille ja henkilöliikenteeseen. Sen avulla voidaan edistää kiertotaloutta ja nopeuttaa fossiilisista polttoaineista irtautumista.
Vuoden 2022 alusta alkaen liikennebiokaasu sisällytettiin osaksi kansallista polttoaineiden jakeluvelvoitetta, mikä vahvistaa sen asemaa polttoainemarkkinoilla. Muutoksen odotetaan parantavan biokaasun tuotannon kannattavuutta, mikä lisää myös sen saatavuutta. Julkisilta hankinnoilta edellytetään ympäristöystävällisyyttä, ja biokaasu on potentiaalinen vaihtoehto kuntien liikkumispalveluiden käyttövoimaksi. Paikallisista sivuvirroista tuotettu biokaasu on kestävä ilmasto- ja kiertotalousratkaisu, jota kuntien kannattaa hyödyntää.