Blogitekstissä kuvataan syksyllä 2021 opinnäytetyönä tehdyn monimenetelmätutkimuksen keskeisimpiä tuloksia Espoon neuvola- ja kouluterveydenhoitajien näkemyksistä potilastietojärjestelmästä ohjelmistopäivityksen jälkeen. Tutkimusaineisto kerättiin kyselynä ja yksilöhaastatteluilla.
Opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä tietoa potilastietojärjestelmän käyttäjäkokemuksesta, vertailla saatuja tuloksia aikaisempiin tutkimustuloksiin, arvioida käyttöönottoprojektissa asetettujen hyötytavoitteiden toteutumista sekä kerätä kehittämisehdotuksia.
Tutkimustuloksena oli, että hyötytavoitteiden toteutumiseksi on tärkeää, että ammattilaiset osaavat hyödyntää ohjelmiston uusia ominaisuuksia työssään. Käyttöönottokoulutukseen osallistuminen ei takaa potilastietojärjestelmän edistynyttä käyttöä. Perehdytystä ja koulutusta tulee edelleen kehittää etenkin etätoteutuksissa. Tutkimuksessa havaittiin, että neuvola- ja kouluterveydenhoitajilla oli erilainen näkemys järjestelmästä ohjelmistopäivityksen jälkeen. Käyttäjäkokemukseen vaikuttaa ammatin lisäksi työnkuva. Potilastietojärjestelmiä kehitettäessä käyttäjien näkökulma ja organisaation toimintaympäristö olisi huomioitava nykyistä paremmin.
Artikkelissa kuvataan MADE-hankkeessa kerättyjä kokemuksia kahdesta Toimiva digitaalinen palvelu -yhteiskehittämisen hybridityöpajasta, joissa tuotettiin yritysten digitaalisten tuotteiden käytettävyyden evaluointeja. Työpajat toteutettiin yhteistyössä hankkeen henkilöstön, opiskelijoiden ja case-yritysten kanssa. Työpajatyöskentelyn avuksi luotiin työkirja, joka ohjeisti ryhmiä etenemisessä ja sisälsi evaluointikortit käytettävyyden arviointiin. Kortit pohjautuvat heuristiseen arviointiin sisältäen käytettävyysperiaatteita eri käyttöliittymän osa-alueista, kuten visuaalisista elementeistä, navigoinnista sekä sisällöstä. Kerätyn palautteen perusteella työpajatyöskentely työkirjan ja evaluointikorttien avulla koettiin mielekkääksi. Yritykset näkivät saavansa parannusehdotuksien kautta konkreettista hyötyä omaan tuotteensa kehittämiseen. Työpajan suunnittelu ja toteuttaminen oli ensimmäisen toteutuksen jälkeen nopea ja helppo toistaa. Menetelmällä löydettiin tehokkaasti isoimmat käytettävyyshaasteet suhteutettuna työhön käytettyihin resursseihin.
© 2024 Oamk Journal — Powered by WordPress
Theme by Anders Noren — Up ↑