Tag kestävä kehitys
Energiantuotannolla ja -kulutuksella on suuri vaikutus ympäristömme tilaan. Älykkäät sähköjärjestelmät ja verkkoteknologiat toimivat avaintekijänä siirtymisessä kohti kestävämpää ja ympäristöystävällisempää sähköinfrastruktuuria.
Infrarakentamisen päästöt syntyvät pääasiassa fossiilisista polttoaineista. Infratyömaan päästöjä on saatu jo vähennettyä kierrättämällä sekä uusiotuotteilla. Tässä blogitekstissä käsitellään hiilidioksidipäästöjen vähentämistä infratyömailla lähinnä akku- ja sähkökäyttöisen kaluston avulla. Akkuteknologia on jo kehittynyt niin paljon, että raskaskin kone tekee jo täyden työvuoron yhdellä latauksella. Myös raskaiden maansiirtokuorma-autojen toimintasäde on kasvanut. Sähkökäyttöisten koneiden ja autojen huonona puolena on niiden korkea hinta, mutta vaa’an toisella puolella on puhdas maapallo.
Droppi − Rohkeat droonikokeilut -hankkeessa haettiin drooneilla toteutettujen rohkeiden kokeilujen kautta kohteita, joissa miehittämättömien ilma-alusten avulla päästöjä ja energian käyttöä voidaan tehostaa. Kohteet valittiin noudattaen Pohjois-Pohjanmaan ilmastotiekartan kärkiteemoja. Hankkeesta tehtiin selvitys nykytilanteesta ja määriteltiin jatkotoimenpiteet hankkeen päättyessä. Hankkeessa toteutetut neljä droonikokeilua tehtiin Oulun, Kuusamon ja Ruukin alueella. Nämä kokeilut olivat elokuvakuvauspaikkojen etsintä, metsätaimien siirto drooneilla, satamakonttien kuvaus tekoälyä hyödyntäen sekä leikkuupuimurin käytön etäopetus. Kokeilut toivat erinomaista tietoa nykyteknologian käytettävyydestä sekä haasteista, joita olivat muu muassa tekoälyn soveltuvuus, droonien käytettävyys tämänkaltaisissa toiminnoissa sekä lainsäädännön rajoitukset droonien käytössä.
Oulun ammattikorkeakoulun Ammatillisen opettajankoulutuksen henkilökunta pohti kestävän kehityksen ja vastuullisuuden käytänteitä yhteisöllisissä työpajoissa lukuvuoden 2022–2023 aikana. Työpajatyöskentely tuotti kuvauksia arjen toiminnoista ja periaatteista hyvinvoinnin, talouden ja ympäristön teemoissa. Hyvinvoinnin koettiin muodostuvan arjessa ihmisten välisissä kohtaamisissa ja organisaation toimintaa ohjaavissa periaatteissa. Kestävä ja vastuullinen talous toteutuu kehittämällä esimerkiksi opetustyöhön liittyvää monipuolista yhteistyötä. Ympäristöä koskevissa arjen teoissa korostuivat valinnat, joita jokainen voi tehdä päivittäin omassa toiminnassaan. Tärkeänä pidettiin sitä, että työympäristö mahdollistaa ja kannustaa ympäristöystävällisten valintojen tekemiseen.
Oamkilaisia kävi toukokuussa 2022 ESBE-hankkeen puitteissa neljän päivän tutustumis- ja benchmarking-matkalla Barcelonassa. Tutustumiskohteina olivat kaksi yliopistoa, kaksi arkkitehtitoimistoa, kaksi rakennusliikettä ja useita restaurointi- ja uudisrakentamiskohteita. Pohjoismaisten yliopistojen yhteisessä hankkeessa vertailtiin tietoja, laskelmia ja käytäntöjä. Esimerkiksi lainsäädännössä rakentamisen energiatehokkuuden edistäminen ja hiilitaselaskennan velvoitteet etenevät varsin samanaikaisesti Suomessa ja Ruotsissa. Matkalla tehtyjen haastattelujen pohjalta voidaan muun muassa todeta, että Pohjolassa keskitytään energiatehokkuuteen lämmityksessä, Etelä-Euroopassa lämmityksen lisäksi jäähdytykseen ja uusiutuviin energialähteisiin. Samat työkalut eivät välttämättä sovi kaikkialle Euroopassa. Siksi etelässä ja pohjoisessa tulee mahdollisesti olla erilaisia normiohjauksen välineitä ohjaamassa järkevintä tapaa toteuttaa kestävää kehitystä.
Artikkelissa luodaan katsaus Kestävän matkailun osaamismerkit -hankkeen aikana luotuun digitaaliseen osaamismerkistöön. Artikkelin tarkoituksena on nostaa tietoisuutta Oulun ammattikorkeakoulun osaamismerkkityöstä ja -asiantuntijuudesta ja kannustaa ammattikorkeakoulun henkilöstöä hyödyntämään osaamismerkkejä osana hankkeita.
Tammikuussa 2022 voimaan tullut yritysten kestävyystietojen raportointidirektiivi (CSRD, EU/2022/2464) laajentaa EU:n taksonomian raportointivelvollisuuden koskemaan yhä uusia yritysluokkia. Rakennusalalla raportointivelvollisuuden piiriin kuuluvat 1.1.2025 ja sen jälkeen alkavien tilikausien osalta myös monet keskisuuret rakennusliikkeet, joiden on julkaistava tiedot ensimmäisen kerran vuoden 2026 aikana. Raportoinnilla on yrityksiin monia vaikutuksia, ja se aiheuttaa yrityksille muun muassa merkittäviä kustannuksia. Taksonomiaan liittyvä raportointivelvoite on linkitetty osaksi olemassa olevaa kestävyystietojen raportointia koskevaa EU-lainsäädäntöä. EU:n tavoitteena on saada yritysten kestävyystiedoille sama asema, kuin taloudellisilla tilinpäätöstiedoilla on.
Vietämme Oamkissa Vastuullisia valintoja – kestävän kehityksen teemavuotta 2022–2023. Tuomme kestävän kehityksen kolumnisarjassa esille erilaisia näkökulmia vastuullisuudesta ja kestävyydestä sekä jaamme osaamistamme. Kolumnisarjaa jatkavat kirjoituksellaan yliopettaja Veli-Matti Mäkelä ja lehtori Pirjo Partanen, jotka kirjoittavat vetytaloudesta.
Artikkelissa esitellään ”Kestävä kehitys, kansainvälisyys ja digitalisaatio yrittäjyyskasvatuksessa. Case VÄKEVÄ-hanke” -opinnäytetyön tuloksia. Opinnäytetyön toimeksiantajana oli VÄKEVÄ-hanke ja siinä tuotettiin tietoa uuden yrittäjyyskasvatusstrategian jalkauttamista varten. Opinnäytetyössä selvitettiin, miten Oulun ammattikorkeakoulun opettajat ymmärtävät kansainvälisyyden, kestävän kehityksen ja digitalisaation, sekä minkälaiseksi he kokevat oman osaamisensa hankkeen teemoissa. Tiedonkeruumenetelmänä käytettiin kyselyä ja haastattelua. Kyselyn analysoinnissa käytettiin ristiintaulukointia vertailemalla liiketalouden opettajien vastauksia muiden toimialojen opettajien vastauksiin. Tuloksista kävi ilmi, että opettajat kokivat oman osaamisensa melko hyväksi kaikissa teemoissa, mutta kaikki käsitteet eivät olleet vastaajille tuttuja. Lisäksi osa käsitteistä ymmärrettiin eri tavoilla. Uutta yrittäjyyskasvatusstrategiaa jalkauttaessa tulee siis varmistaa, että opettajat ymmärtävät olennaiset käsitteet samalla tavalla sekä sen, miten kestävä kehitys, kansainvälisyys ja digitalisaatio ovat vuorovaikutuksessa keskenään.
Vietämme Oamkissa Vastuullisia valintoja – kestävän kehityksen teemavuotta 2022–2023. Tuomme kestävän kehityksen kolumnisarjassa esille erilaisia näkökulmia vastuullisuudesta ja kestävyydestä sekä jaamme osaamistamme. Kolumnisarjaa jatkaa kirjoituksellaan laatupäällikkö Sari Ahvenlampi, joka valottaa Oamkin kestävän kehityksen tiekartan valmistelua.
Vietämme Oamkissa Vastuullisia valintoja – kestävän kehityksen teemavuotta 2022–2023. Tuomme kestävän kehityksen kolumnisarjassa esille erilaisia näkökulmia vastuullisuudesta ja kestävyydestä sekä jaamme osaamistamme. Kolumnisarjaa jatkavat kirjoituksellaan johtava viestintäasiantuntija Ville Koivuniemi ja viestintäasiantuntija Anne Aho. He kirjoittavat Oamkin yhteisvastuusta arjen toiminnoissa ja opiskelijoiden yhteiskunnallisesta kädenjäljestä.
Vietämme Oamkissa Vastuullisia valintoja – kestävän kehityksen teemavuotta 2022–2023. Tuomme kestävän kehityksen kolumnisarjassa esille erilaisia näkökulmia vastuullisuudesta ja kestävyydestä sekä jaamme osaamistamme. Kolumnisarjaa jatkaa kirjoituksellaan yliopettaja Tarja Tapio.
Vietämme Oamkissa Vastuullisia valintoja – kestävän kehityksen teemavuotta 2022–2023. Tuomme kestävän kehityksen kolumnisarjassa esille erilaisia näkökulmia vastuullisuudesta ja kestävyydestä sekä jaamme osaamistamme. Kolumnisarjaa jatkavat kirjoituksellaan yliopettaja, tutkintovastaava Outi Virkkula ja lehtori, tutkintovastaava Hanna Laurell.
Euroopan aluekehitysrahaston Interreg Atlantic Arean rahoittamassa Seafood Age -hankkeessa kehitettiin älykkäitä ja ekoinnovatiivisia ratkaisuja terveellisempään ikääntymiseen ja kiertotalouden ja kestävän kehityksen periaatteiden käyttöönottoa meren antimien hyödyntämisessä. Tässä artikkelissa on esitelty hankkeen tuloksia ja kerrotaan Oulun ammattikorkeakoulun PrinLab-laboratorion osallistumisesta hankkeen tavoitteiden saavuttamiseen.
Vietämme Oamkissa Vastuullisia valintoja – kestävän kehityksen teemavuotta 2022–2023. Tuomme kestävän kehityksen kolumnisarjassa esille erilaisia näkökulmia vastuullisuudesta ja kestävyydestä sekä jaamme osaamistamme. Kolumnisarjaa jatkavat kirjoituksellaan projektisuunnittelija Eeva Suonperä ja projektipäällikkö Ritva Imppola. He kirjoittavat Pohjois-Pohjanmaan ilmastopäästöistä ja ilmastotiekartasta.
Vietämme Oamkissa Vastuullisia valintoja – kestävän kehityksen teemavuotta 2022–2023. Tuomme kestävän kehityksen kolumnisarjassa esille erilaisia näkökulmia vastuullisuudesta ja kestävyydestä sekä jaamme osaamistamme. Kolumnisarjaa jatkaa kirjoituksellaan yksikönjohtaja Tiina Gallén, joka kirjoittaa opiskelijoiden mahdollisuudesta suorittaa tutkinto loppuun työttömyysetuudella.
Vietämme Oamkissa Vastuullisia valintoja – kestävän kehityksen teemavuotta 2022–2023. Tuomme kestävän kehityksen kolumnisarjassa esille erilaisia näkökulmia vastuullisuudesta ja kestävyydestä sekä jaamme osaamistamme. Kolumnisarjaa jatkavat kirjoituksellaan laatupäällikkö Sari Ahvenlampi, data-analyytikko Seppo Pakanen ja suunnittelija Juho Vikman. He kirjoittavat Oamkin hiilijalanjäljestä ja sen visualisoinnista Power BI -työkalulla.
Monipuolinen sosiaali- ja terveysalan ylempien ammattikorkeakoulututkinto-ohjelmien tarjonta Oamkissa, sen kehittämisnäkökulmat ja valmistuvien osaaminen ovat keskeisiä teemoja tässä kolumnisarjassa. Sisällöt ovat ajankohtaisia uuden Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen näkökulmasta vuonna 2022, jolloin ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot täyttävät 20 vuotta. Soten YAMK-tutkinnot tutuiksi -kolumnisarjaa jatkaa kirjoituksellaan yliopettaja Tarja Tapio. Hän käsittelee sosiaalisesti kestävää kehittämistä.
Vietämme Oamkissa Vastuullisia valintoja – kestävän kehityksen teemavuotta 2022–2023. Tuomme kestävän kehityksen kolumnisarjassa esille erilaisia näkökulmia vastuullisuudesta ja kestävyydestä sekä jaamme osaamistamme. Kolumnisarjaa jatkaa kirjoituksellaan lehtori Kaisa Marttila-Tornio.
Ilmastonmuutos ja pyrkimys hiilineutraaliin rakentamiseen asettavat haasteita korjausrakentamiseen. Rappausten korjaamisessa purkaminen ja jätteiden siirto muodostavat suuren menoerän lisäksi ison osan päästöistä. Purkamista välttämällä voidaan säästää rahaa, aikaa ja luontoa. Artikkeli on Risto-Matti Laurosen kypsyysnäyte.
Vietämme Oamkissa Vastuullisia valintoja – kestävän kehityksen teemavuotta 2022–2023. Tuomme kestävän kehityksen kolumnisarjassa esille erilaisia näkökulmia vastuullisuudesta ja kestävyydestä sekä jaamme osaamistamme. Kolumnisarjaa jatkaa kirjoituksellaan lehtori Juha Pousi.
Vietämme Oamkissa Vastuullisia valintoja – kestävän kehityksen teemavuotta 2022–2023. Tuomme kestävän kehityksen kolumnisarjassa esille erilaisia näkökulmia vastuullisuudesta ja kestävyydestä sekä jaamme osaamistamme. Kolumnisarjan aloittaa kirjoituksellaan rehtori Heidi Fagerholm, joka kirjoittaa vastuullisuudesta osana arkea ja valintoja.
Artikkelissa verrataan Oulun ammattikorkeakoulun informaatioteknologian kahden osaston eli tieto- ja viestintätekniikan sekä tietojenkäsittelyn opintosuunnitelmia ja niiden opintojaksoja YK:n määrittelemiin kestävän kehityksen seitsemääntoista tavoitteeseen. Työkaluna on käytetty tekoälyyn pohjautuvaa Agenda 2030 -ohjelmaa (SDG). Lisäksi on verrattu muutamia muita tutkinto-ohjelmia, jotta nähdään, millaisia tuloksia analyysiohjelma antaa muista kuin IT-alan opinnoista. Artikkelissa myös kuvataan, millä tavalla käytetty tekoälysovellus toimii.
Kaukolämpö on ollut pitkään Suomen suosituin lämmitysmuoto. Hintojen nousu ja erilaiset lämpöpumppuratkaisut ovat heikentäneet kaukolämmön asemaa lämmitysmarkkinoilla. Asiakkaille on tarjolla useita erilaisia vaihtoehtoja esimerkiksi lämpöpumppujen käytön yleistyessä. Jotta kaukolämpö pystyy säilyttämään paikkansa suosittujen lämmitysmuotojen joukossa, sen on pystyttävä uudistumaan. Tähän vastatakseen kaukolämpöala on ryhtynyt kehittämään uusia edistyksellisempiä ja älykkäämpiä ratkaisuja. Tämä artikkeli pohjautuu Jonna Mäkiollitervon opinnäytetyöhön, jossa käsiteltiin vuonna 2020 valmistuneen asuinkerrostalon uudentyyppistä hybridilämmitysjärjestelmää energiayhtiön näkökulmasta. Tutkittu järjestelmä käyttää kaukolämmön paluuvedestä saatavaa energiaa rakennuksen lämmittämiseen. Järjestelmän avulla kaukolämmön paluuveden lämpötilaa saadaan laskettua, mikä yleistyessään tuo muutoksia kaukolämpöyhtiön taloudellisuuteen ja kaukolämpöverkoston toimintaan.
Oulun ammattikorkeakoulu on mukana Pohjois-Pohjanmaalle toteutettavassa ESR-rahoitteisessa Väkevä-hankkeessa, jossa alueelle laaditaan uudistunut maakunnallinen yrittäjyyskasvatusstrategia. Loka-marraskuun 2021 aikana tehtyjen tutkintovastaavien haastattelujen avulla kartoitettiin nykytilaa siitä, miten yrittäjyyskasvatus näyttäytyy opetussuunnitelmissa ja millaisia ajatuksia yrittäjyyskasvatuksesta, kestävästä kehityksestä, kansainvälisyydestä ja digitalisaatiosta tutkintovastaavilla on. Haastattelujen perusteella yrittäjyyskasvatusta pidettiin tärkeänä ja sitä toteutetaan monella tapaa. Kansainvälisyyden koettiin toteutuvan yrittäjyysopinnoissa muun muassa yhteisten projektien, yritysideoiden, kotikansainvälistymisen, englanninkielisten tutkinto-ohjelmien ja opiskelijavaihdon kautta. Digitalisaation koettiin sisältyvän kiinteästi opetukseen ja työelämään. Digitalisaation kehittyminen on niin nopeaa, että haasteeksi koettiin niiden haltuunotto opetuksessa ja työelämätaidoissa. Kestävä kehitys näyttäytyy läpileikkaavana ja vahvana teemana opetussuunnitelmassa ja opetuksen käytänteissä. Kestävä kehitys nähtiin olevan vahvassa muutoksessa ja sen merkitys korostuu edelleen.
Ammattiopisto Luovin luonnonvara-alan koulutusta toteutetaan luonto- ja ympäristöalalla, puutarha-alalla sekä maatalousalalla Muhoksen ja Alavuden yksiköissä. Ammattiopisto Luovin valtakunnallinen työryhmä on laatinut kestävän tulevaisuuden periaatteet-suunnitelman vuonna 2021. Suunnitelmassa johtava ajatus on ”arkityöllä kestävään tulevaisuuteen”. Pohjana toimii YK:n Agenda2030-tavoiteohjelma.
Luovin luonnonvara-alan koulutus haluaa olla edelläkävijä kestävän kehityksen suunnitelman jalkauttamisessa käytännön opetukseen. Artikkeli koskee tutkimuksellista kehittämistyötä luonnonvara-alan kestävän kehityksen opetuksen edistämiseksi. Kehittämistyö toteutettiin yhteisöllisen kehittämisen menetelmiä hyödyntäen työpajoissa syksyllä 2021. Työpajoihin osallistui Luovin luonnonvara-alan henkilöstö. Työpajoissa henkilöstö pohti opetuksen arjen käytänteitä sekä kävi keskustelua luovin kestävän kehityksen suunnitelmasta suhteessa oman alan opetuksen käytänteisiin. Näiden pohjalta henkilöstö loi käytännönläheisen suunnitelman oman opetuksen kehittämiseksi.
Tuloksena luonnonvara-alan pedagogisen kehittämisen painopisteiksi nousi viisi Agenda2030-teemaa: vastuullista kuluttamista, ei nälkää, edullista ja puhdasta energiaa, kestävät kaupungit ja yhteisöt sekä ilmastotekoja. Näiden teemojen 14 konkreettista tavoitetta muodostavat pohjan kestävän kehityksen teemojen korostamiseen opetuksen arkityössä.
Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) Kestävä ja vastuullinen kampusarki 2025 -toimenpideohjelmassa tavoitteena on hiilijalanjäljen puolittaminen vuoteen 2025 mennessä. Keskeisiksi osa-alueiksi olemme tässä tunnistaneet kiinteistöt, matkustamisen, hankinnat ja ravintolapalvelut.
Olemme laskeneet hiilijalanjäljen vuosilta 2019 ja 2020 Arenen laskentamallin mukaisesti kiinteistöistä, matkustamisesta ja hankinnoista. Oamkin hiilidioksidiekvivalenttipäästöt (CO2e) olivat vuonna 2019 yhteensä 3 453 tonnia ja vuonna 2020 puolestaan 2 397 tonnia. Merkittävimmät päästöt ovat tulleet kiinteistöjen lämmityksestä, matkustamisessa lentämisestä ja hankinnoissa kalusteista (2020) ja IT-laitteista (2019). Olemme tehneet Oamkissa kestävän kehityksen työtä jo pitkään. Hiilijalanjäljen laskeminen tekee näkyväksi osa-alueiden merkitystä ja auttaa meitä pohtimaan valintojamme niin kampusarjessa kuin omassakin elämässämme. Ilmaston lämpenemisen minimoimiseksi jokaisen valinnoilla ja teoilla on merkitystä.
ESBE-hankkeen avulla pyritään lisäämään julkisen sektorin ja rakennusalan toimijoiden tietämystä digitaalisista LCA (Life Cycle Assessment) -työkaluista ja menetelmistä, jotka parantavat ympäristövaikutusten- ja elinkaariarviointien laatua uudisrakentamisen suunnitteluvaiheessa ja kiinteistöjen kunnossapidossa. Life Cycle Assessment (LCA) tarkoittaa rakennuksen koko elinkaaren ympäristövaikutuksen tutkimista raaka-aineiden hankinnasta rakennuksen purkamiseen saakka.
Blogitekstissä käsitellään matkailualan Tourist Experiences Next Door -webinaarin sisältöjä. Webinaarissa tarjottiin ajantasaista informaatiota rajat ylittävästä matkailusta ja sen tulevaisuudesta. Teemoja olivat kestävä matkailu, virtuaalimatkailu sekä autenttiset matkailija elämykset ja -kokemukset.