Tag Kielikeskus
Nordplus Ta ett snack! -hankkeen (2022–2024) toteuttamat yhteispohjoismaiset opintojaksot koostuvat suullisista harjoituksista virtuaalisesti Oamkin opiskelijoiden ja Högskolan Dalarnan vaihto-opiskelijoiden kanssa. Jokaisen opintojakson lopussa järjestetään seminaaripäivät Suomessa tai Ruotsissa. Tavoitteena on motivoida ja rohkaista opiskelijoita käyttämään yhteisenä kielenä ruotsia erimaalaisten opiskelijoiden kanssa sekä tutustua naapurimaan kulttuuriin. Kantavana voimana hankkeessa on neljän opettajan välinen yhteisopettajuus.
Blogitekstissä kerrotaan kielten ja viestinnän opintojen opiskelijapalautteista ja niiden vaikutuksesta. Tarkastelun kohteina ovat olleet Oulun ammattikorkeakoulun vuosittainen opiskelijakysely, AVOP-palautteet, Kielikeskuksen teettämä niin sanottu OPS-kysely sekä uraseurantakysely. Palautteen pohjalta on ryhdytty kehittämistoimiin. Kielten ja viestinnän opintosisältöjä on kehitetty ja opintojaksojen arviointikriteerejä yhtenäistetty. Uusia, joustavia opintojaksototeutuksia on pilotoitu ja kielten ja viestinnän opiskeluun liittyviä käytäntöjä parannetaan, samoin tiedottamista Kielikeskuksen toiminnasta ja kielten ja viestinnän opintotarjonnasta. Palautetta antamalla opiskelijat voivat vaikuttaa kielten ja viestinnän opintoihin. Samalla he kartuttavat omaa osaamistaan tärkeässä työelämätaidossa.
Blogitekstissä kerrotaan Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) Kielikeskuksen uudesta toimintamuodosta, jolla tuetaan opiskelijoiden kirjoittamista pitkin opintoja. Lukuvuoden 2022–2023 aikana on kokeiltu viikoittaisia tekstityöpajoja, joissa opiskelijat saavat henkilökohtaista ohjausta. Tekstityöpajoissa tarjotaan kaikkien alojen opiskelijoille tukea opintojaksojen tekstitehtävien, ammattialan tekstien ja opinnäytetyön kirjoittamiseen. Pajoissa on käynyt ensimmäisen lukuvuoden huhtikuuhun mennessä yli sata opiskelijaa. Suurin osa on valinnut etäosallistumisen Zoomissa. Pajat ovat matalan kynnyksen keino eriyttää ja tehostaa kirjoittamisen opetusta, kun opiskelijoiden kirjoittamisen taidot ovat kovin eri tasolla. Apu oikealla hetkellä voi edistää ratkaisevasti opintojen etenemistä.
Maahanmuuttajien kotoutumisen onnistumiseen Suomessa vaikuttaa merkittävästi, miten he pystyvät osallistumaan digitalisoituvan Suomen toimintaan kaikilla elämän alueilla. Oulun ammattikorkeakoulussa pilotoitiin syksyllä 2022 selkokielinen digikoulutus, jonka tavoitteena oli parantaa koulutukseen osallistujien valmiuksia käyttää digitaalisia työkaluja arkielämän lisäksi korkeakouluopinnoissa ja työelämässä. Koulutus oli osa ESR-hanketta nimeltään Asiantuntijatason digitaidot selkokielellä – SelkoDigi, jonka tavoitteena on parantaa kohderyhmään kuuluvien henkilöiden digitaalisia taitoja. Syksyllä 2021 käynnistyneessä hankkeessa on suunniteltu ja kartoitettu asiantuntijatasoisen digiosaamisen kriteeristö, jonka pohjalta kehitettiin kymmenen opintopisteen laajuinen, oppimisanalytiikkaa hyödyntävä verkko-oppimisympäristö Moodleen. Tekemällä oppimista ja ohjauksellisuutta painottava opetus toteutui kehittävällä työotteella suomi toisena kielenä -opettajan, digiopettajan ja tutoropettajien tiimityöskentelyn kautta oppiaineita integroiden. SelkoDigi-hanke päättyy 31.7.2023.
Kieli- ja viestintätaitoja tarvitaan tulevaisuudessa, vaikka halu kirjoittaa ylioppilaskirjoituksissa useita kieliä on vähentynyt ja vaikka luku- ja kirjoitustaidot heikkenevät PISA-tulosten mukaisesti. Oli ala mikä tahansa, viestinnän ja vieraiden kielten osaamisen merkitys ei ole vähentynyt. Asia on täysin päinvastoin: osaamista tarvitaan opiskelujen aikana monipuolisesti, työnhakuvaiheessa edukseen erottautumisessa osaamalla muitakin kieliä kuin englantia ja ruotsia ja tulevassa ammatissa esimerkiksi erilaisia asiakaskohtaamisia varten. Oamkista valmistuneet ovat korostaneet kieli- ja viestintätaitojen osaamisen tärkeyttä työelämässä menestymisen kannalta, ja näihin taitoihin lukeutuvat myös kansainvälisyys sekä kokous-, neuvottelu-, kommunikointi-, johtamis- ja yhteistyötaidot. Oulun ammattikorkeakoulun Kielikeskus vastaa tähän tarpeeseen tarjoamalla alakohtaisia kieli- ja viestintäopintoja, jotka kattavat näitä edellä mainittuja taitoja.
Artikkelissa käsitellään Pohjois-Pohjanmaalla luontopalveluja tarjoaville yrityksille suunnatun turvallisuusaiheisen Webropol-kyselyn tuloksia. Tavoitteena oli saada selville palveluntarjoajien käsityksiä turvallisuudesta ja turvallisuuden osa-alueiden tärkeydestä. Tuloksista käy ilmi, että turvallisuus on ennen kaikkea laatua, perusarvo ja kestävän kehityksen mukaista toimintaa. Riskien tunnistamista ja hallintaa sekä asiakkaiden turvallisuutta pidettiin ehdottoman tärkeinä. Turvallisuusviestinnässä keskeistä on, että turvallisuus on rakennettu luontevasti palvelun sisään ja että samanaikaisesti on huolehdittu asiakkaiden ohjeistamisesta ja opastamisesta paikan päällä. Turvallisuusviestintää verkkosivuilla ja somessa ei koettu niin oleellisena. Turvallisuusyhteistyötä muiden toimijoiden kanssa ei nähty aivan yhtä merkityksellisenä kuin varautumista ja viestintää. Turvallisuus voidaan kiteyttää kolmeen sanaan: varaudu, viesti ja verkostoidu.
Vietämme Oamkissa Vastuullisia valintoja – kestävän kehityksen teemavuotta 2022–2023. Tuomme kestävän kehityksen kolumnisarjassa esille erilaisia näkökulmia vastuullisuudesta ja kestävyydestä sekä jaamme osaamistamme. Kolumnisarjaa jatkaa kirjoituksellaan lehtori Pirjo Partanen, joka pohtii kieli- ja viestintätaitojen merkitystä elämäntaitoina, joita tarvitaan opinnoissa, työelämässä ja yhteiskunnassa. Kieli- ja viestintätaidot edistävät sosiaalista kestävää kehitystä.
Blogissa kerrotaan käytännön esimerkki viestinnän opintojaksojen työelämätekstien opetuksesta eri opintojaksototeutusten tehtäviä linkittäen. Tietotekniikan tutkinto-ohjelmassa opiskelijaryhmät kirjoittivat Web-ohjelmoinnin 15 op:n laajuisesta sovellusprojektistaan blogitekstejä, artikkeleita, teknisiä kuvauksia ja GitHub-esittelytekstejä. Ammatillisen viestinnän ryhmä sai tehtäväkseen valita projektista kirjoitetuista teksteistä julkaistavat tekstit, ja he laativat tekstiharjoituksina lausunnon sekä tiedotteen. Kirjoittamisen taitoina saatiin tuntumaa työelämän tekstilajeihin ja kirjoitusprosessiin sekä kiinnitettiin huomiota tekstin viimeistelyyn julkaisemista varten ja tekstin saavutettavuuden varmistamiseen.
Entistä isommat ammattikorkeakoulutuksen sisäänottoryhmät ja pienenevät resurssit aiheuttavat tarvetta keksiä lisää tapoja toteuttaa viestinnän opetusta niin, että opettajan resurssia riittää opiskelijoiden yksilölliseen ohjaukseen ja palautteeseen. Blogissa esitellään Oamkin tietotekniikan tutkinto-ohjelman työyhteisöviestinnän opintojaksolta esimerkki isojen opetusryhmien opetussisältöjen muokkaamisesta itsenäisesti suoritettaviksi ennakkotehtäviksi ja harjoituksiin valmistautumiseksi sekä opiskelijoiden organisoimisesta kokous- ja neuvotteluviestinnän harjoitusryhmiksi.
Oulun ammattikorkeakoulun Kielikeskus on organisoitunut ja päässyt toiminnassaan vauhtiin. Uuteen yksikköön tulleilla opettajilla on monenlaista osaamista, jota halutaan hyödyntää opetuksen lisäksi esimerkiksi erilaisissa työryhmissä ja hankkeissa. Toiminnan alusta lähtien Kielikeskuksessa pyritään jatkuvaan laadukkaaseen työhön. Toimintaa arvioidaan erilaisilla mittareilla, mutta entistä tärkeämpää on kerätyn tiedon hyödyntäminen. Onnistunut kehittäminen ja tapa toimia näkyvät myönteisesti myös ulospäin. Opettajien työssä laatu on keskeistä, mutta ajan vähyyden vuoksi sen koetaan helposti kärsivän. Opettajan jaksaminen ja motivaatio työssä heijastuvat opiskelijoihin, työyhteisöön ja yhteistyökumppaneihin ja vaikuttavat siten myös laatuun. Myönteisyyttä ja motivaatiota voivat ylläpitää opetuksen ja ohjauksen lisäksi vaihtelevat työtehtävät. Laatu koostuu pienistä asioista arjen työssä.