Tag kiertotalous
Droppi − Rohkeat droonikokeilut -hankkeessa haettiin drooneilla toteutettujen rohkeiden kokeilujen kautta kohteita, joissa miehittämättömien ilma-alusten avulla päästöjä ja energian käyttöä voidaan tehostaa. Kohteet valittiin noudattaen Pohjois-Pohjanmaan ilmastotiekartan kärkiteemoja. Hankkeesta tehtiin selvitys nykytilanteesta ja määriteltiin jatkotoimenpiteet hankkeen päättyessä. Hankkeessa toteutetut neljä droonikokeilua tehtiin Oulun, Kuusamon ja Ruukin alueella. Nämä kokeilut olivat elokuvakuvauspaikkojen etsintä, metsätaimien siirto drooneilla, satamakonttien kuvaus tekoälyä hyödyntäen sekä leikkuupuimurin käytön etäopetus. Kokeilut toivat erinomaista tietoa nykyteknologian käytettävyydestä sekä haasteista, joita olivat muu muassa tekoälyn soveltuvuus, droonien käytettävyys tämänkaltaisissa toiminnoissa sekä lainsäädännön rajoitukset droonien käytössä.
Biotalouden arvonlisää voidaan nostaa resurssiviisaasti kiertotalouden keinoin. Oulun ammattikorkeakoulun Biotalouden Digi-Pilotit (EAKR, 2020-2023) hankkeessa tehty kehitystyö biotalouden digitalisaation edistämiseksi vahvistaa alueen yritysten ja organisaatioiden tietoisuutta digitalisaation mahdollisuuksista. Blogikirjoituksessa on kuvattu hankkeen aikana tehtyä kehitystyötä, jonka myötä biotalouden digitalisaation kehitystyö voi tuoda ICT-alan yrityksille mahdollisuuksia kehittää biotalouden toimintoihin digitaalisia ratkaisuja, joiden myötä yritysten liiketoimintamahdollisuukset kasvavat. Blogissa on esiteltynä hankkeen aikana luodut sovellusten kaupallistamissuunnitelmat sekä nostettu esiin alueen potentiaali ja mahdollisuudet biotalouden ja digitalisaation yhteistyömahdollisuuksista.
Kierrätystä ja kiertotaloutta voidaan edistää merkittävästi digitalisaation ja uusien teknologioiden avulla. Tässä artikkelissa perehdytään siihen, millaisia ratkaisuja Pohjois-Pohjanmaalla on kehitetty kierrätyksen edistämiseen teknologioita ja digitalisaatiota hyödyntämällä. Yhtenä esimerkkinä esitellään Oulun ammattikorkeakoulun Biotalouden Digi-Pilotit -hankkeessa kehitetty LajitteluNeuvo-mobiilisovellus. Artikkelissa on avattu myös ajankohtaisia aiheita jätehuollon ja kierrätyksen saralta koko Suomen laajuisesti, sillä jotta voimme saavuttaa Euroopan unionin asettamat velvoitteet yhdyskuntajätteen kierrätyksen osalta, on jätteen kierrätystä tehostettava merkittävästi.
Bio- ja kiertotalouden prosessitekniikan osaamistarvekartoitus Pohjois-Suomessa toimiville alan yrityksille suunnatulla kyselyllä toteutettiin keväällä 2021. Kyselyssä bio- ja kiertotalousalalla toimivia yrityksiä pyydettiin arvioimaan osaamistarpeita, joihin erityisesti tulisi kiinnittää huomiota alan täydennyskoulutuksessa ja jatkuvassa oppimisessa. Selvityksen tuloksia käytetään Oulun ammattikorkeakoulun ja Oulun yliopiston täydennyskoulutuksen ja jatkuvan oppimisen sisältöjen ja toteutustapojen suunnittelussa. Bio- ja kiertotalouden toimialalla tunnistettiin Pohjois-Suomessa toimivan 76 yritystä, joista 17 vastasi kyselyyn. Vastausten mukaan lisää osaamista tarvitaan erityisesti hukkalämpöjen hyödyntämiseen, energian käytön tehostamiseen sekä teollisuuden orgaanisten ja epäorgaanisten sivuvirtojen hyödyntämiseen osana yrityksen raaka-ainevalikoimaa. Valmistusprosesseihin liittyen erotusprosessien osaamista pidettiin tärkeänä. Mikrobiologian perusteet, biokemiallisten prosessien, biojalostamokonseptien ja mekaanisten operaatioiden osaaminen ovat yritysten näkökulmasta myös tärkeitä osaamisalueita. Alan toimintaa ohjaavan ympäristölainsäädännön osaaminen koettiin tärkeäksi. Erilaisten analyysitekniikoiden, kuten spektrometrian ja kromatografian osaaminen muun muassa laadun seurannassa ja kehittämisessä nousivat vastauksissa esille. Myös prosessidynamiikkaan, automaatiojärjestelmiin ja säätötekniikkaan liittyviä osaamistarpeita bio- ja kiertotalousalan yritykset toivat esille vastauksissaan. Yritykset ovat erityisen kiinnostuneita hankeyhteistyöstä tutkimuksessa ja koulutuksessa korkeakoulujen kanssa. Vastauksissa nousi esille useita jo käytössä olevia yhteistyömuotoja, kuten opinnäytetyöt, harjoittelupaikat sekä hackathontyyppiset tilaisuudet.
KASVU-hankkeessa selvitettiin viherjätteiden käsittelyn kehittämismahdollisuuksia. Pilottiaiheeksi valittiin aumakompostointi biokaasulaitoksen mädätysjäännöksen ja haravointijätteen erilaisilla seossuhteilla. Kompostien lämpötiloja seurattiin ja niistä otettiin näytteet tarkempaa analysointia varten. Lisäksi tehtiin tomaatinsiementesti, jolla selvitettiin kompostoinnin tehoa rikkakasvien ja haitallisten vieraskasvilajien torjunnassa. Kokeilun tulokset osoittavat, että riittävän korkeissa lämpötiloissa siementen itämiskyky häviää, riippumatta siitä missä suhteessa mädätysjäännöstä ja haravointijätettä kompostissa on. Kompostin koostumuksella on kuitenkin merkitystä mikrobitoiminnan kannalta, esimerkiksi ilmanvaihdon, kosteuden ja ravinteiden määrien kautta. Mikrobitoiminnan kannalta paras hiili-typpi-suhde oli 100 prosenttia haravointijätettä olevassa aumassa. Pelkkää haravointijätettä sisältänyt auma oli kuivempi kuin muut aumat, mutta sade paransi kosteusolosuhteita. Johtokyky ja ammoniumtypen määrä oli suurempi, kun kompostissa oli seassa mädätysjäännöstä. Korkeampi mädätysjäännöksen osuus aiheutti auman tiivistymistä, mikä on hyvä huomioida prosessin kehittämisessä.
Euroopan aluekehitysrahaston Interreg Atlantic Arean rahoittamassa Seafood Age -hankkeessa kehitettiin älykkäitä ja ekoinnovatiivisia ratkaisuja terveellisempään ikääntymiseen ja kiertotalouden ja kestävän kehityksen periaatteiden käyttöönottoa meren antimien hyödyntämisessä. Tässä artikkelissa on esitelty hankkeen tuloksia ja kerrotaan Oulun ammattikorkeakoulun PrinLab-laboratorion osallistumisesta hankkeen tavoitteiden saavuttamiseen.
Vietämme Oamkissa Vastuullisia valintoja – kestävän kehityksen teemavuotta 2022–2023. Tuomme kestävän kehityksen kolumnisarjassa esille erilaisia näkökulmia vastuullisuudesta ja kestävyydestä sekä jaamme osaamistamme. Kolumnisarjaa jatkavat kirjoituksellaan lehtori Joni Kosamo ja koulutuspäällikkö Jouni Kääriäinen. He kirjoittavat Oamkin uudesta kiertotalousosaamiseen keskittyvästä tutkinto-ohjelmasta, joka on rakennettu vahvasti yhteistyössä Pohjois-Suomen yritysten kanssa.
Moni miettii nykyään liikkumistaan sekä sen kustannuksia ja vaikutuksia ympäristöön. Niin minäkin. Vaihtoehtoja löytyy sekä kukkaroa että ympäristöä säästävistä vaihtoehdoista. Tällä hetkellä työmatkani on 47 kilometriä suuntaansa. Viikossa ajokilometrejä työmatkalta kertyy vähintään 500 kilometriä ja vuodessa normaali kilometrimäärä on 40 000 kilometriä. Kolmessakymmenessä vuodessa kilometrejä kertyy reilusti toista miljoonaa. Kolmenkymmenen vuoden autoilun tulos on noin 180 000 kiloa hiilidioksidia. Se on liian suuri määrä ja jotain piti tehdä. Oulun ammattikorkeakoulun koordinoimassa ja meneillään olevassa Biokaasua ja biometaania maatiloilta -hankkeessakin vaihtoehtoja fossiilisille etsitään ja löydetään. Maatiloilla tuotetulla biokaasulla nykyistä useampi autoilija voisi jatkossa matkaansa taittaa.
Artikkelissa avataan digitalisaation luomaa mahdollisuutta luonnonvara-alan kiertotalouden liiketoiminnan edistämisessä. Artikkelissa perehdytään Oulun ammattikorkeakoulun hallinnoimassa Biotalouden Digi Pilotit -hankkeessa kehitettyyn pilottisovellukseen, jota on kehitetty yhteiskehittämisen menetelmää hyödyntäen yhdessä kaupan ja hävikkiruokaa hyödyntävän yrityksen kesken. Sovelluksella voidaan tehostaa hävikkiruoan kulkua kaupasta jatkojalostajalle ja siitä edelleen ympäristötietoiselle kuluttajalle. Digitaalisen alustan toimintaperiaate ja vaiheet ovat esitetty artikkelissa infograafin muodossa. Kehittämällä elintarvikkeiden ylijäämästä uusia korkeamman lisäarvon tuotteita alueella pureudutaan ruokahävikin määrän ja ympäristövaikutuksien vähenemiseen. Sovellusaloitteella vastataan muun muassa Pohjois-Pohjanmaan elintarviketalouden strategiassa 2017‒2025 esitettyihin kehittämishaasteisiin.
Oulun ammattikorkeakoulun KASVU-hanke ja valtakunnallinen CANEMURE-hanke selvittivät biokaasun mahdollisuuksia liikennekäytössä. Selvitystä varten haastateltiin liikennebiokaasua hyödyntäviä yrittäjiä, tarkasteltiin liikennebiokaasuun liittyviä tilastoja ja selvitettiin kuntien mahdollisuuksia edistää biokaasun tuotantoa ja käyttöä. Selvitys osoittaa, että liikennebiokaasu on erittäin ympäristöystävällinen ja vähäpäästöinen käyttövoima kuljetuspalveluille ja henkilöliikenteeseen. Sen avulla voidaan edistää kiertotaloutta ja nopeuttaa fossiilisista polttoaineista irtautumista.
Vuoden 2022 alusta alkaen liikennebiokaasu sisällytettiin osaksi kansallista polttoaineiden jakeluvelvoitetta, mikä vahvistaa sen asemaa polttoainemarkkinoilla. Muutoksen odotetaan parantavan biokaasun tuotannon kannattavuutta, mikä lisää myös sen saatavuutta. Julkisilta hankinnoilta edellytetään ympäristöystävällisyyttä, ja biokaasu on potentiaalinen vaihtoehto kuntien liikkumispalveluiden käyttövoimaksi. Paikallisista sivuvirroista tuotettu biokaasu on kestävä ilmasto- ja kiertotalousratkaisu, jota kuntien kannattaa hyödyntää.
6Aika CircVol-hankkeessa kehitettiin suurivolyymisten maamassojen ja teollisuuden sivuvirtojen hyödyntämistä kaupungeissa. Oulun ammattikorkeakoulu ja Geologian tutkimuskeskus (GTK) selvittivät hankkeen puitteissa uusia mittausmenetelmiä maanrakentamisessa syntyvien ylijäämämaiden haitta-ainepitoisuuksien ja tilavuuksien määrittämiseen.
Maamassojen tehokas ja järkevä uusiokäyttö vaatii, että maamassojen laatu ja määrä on tarkasti tiedossa. Kiertotalouden näkökulmasta tällöin massalle voidaan löytää sopiva uusiokäyttökohde mahdollisimman nopeasti ilman ylimääräistä logistiikkaa ja ympäristövaikutusta. Tässä julkaisussa kerrotaan hyperspektritekniikkaan perustuvien menetelmien hyödyntämisestä haitta-ainepitoisuuksien havaitsemisessa ja droonien sovellusmahdollisuuksista maamassojen määrän arvioinnissa. CircVol-hankkeen puitteissa testattiin maastossa ja laboratoriossa spektroskopiaan perustuvia kameroita ja mittalaitteita, sekä kehitettiin spektridatan käsittelyä pitoisuuksien mallintamiseen. Maastomittaukset toteutettiin yhteistyössä Oulun kaupungin ja alan yritysten kanssa Oulussa ja Rovaniemellä.