Tag kokemukset
Raportti käsittelee tutkimusta digitalisaation mahdollisuuksien ja uhkien välisestä jännitteestä Oulun ammattikorkeakoulun musiikin ja tanssin toimijoiden kokemusmaailmassa. Tutkimusaineisto koottiin teemahaastattelujen ja kyselyn avulla, ja sen analyysissa käytettiin kriittistä lähilukua ja sisällönanalyysia. Vastaajien kokemukset tiivistyivät neljään ideaalityyppiin, joissa heijastuvat muutostoimijuuden toteutuminen ja kokemushorisontit: digitaalinen osaaja, positiivinen sopeutuja, epävarma selviytyjä ja toivonsa menettänyt. Tulosten perusteella digitalisaatiossa tulisi nostaa keskiöön kokemus osallisuudesta ja tunne elämän hallinnasta. Lisäksi tuloksissa korostuvat tarve muutostoimijuuden vahvistamiseen aidon korkeakouludemokratian ja päätöksenteon läpinäkyvyyden kautta.
Artikkelissa kerrotaan etäopiskelun vaikutuksista ammattikorkeakoulun opiskelijoihin ja miten se on vaikuttanut eri osa-alueisiin. Artikkelissa kerrotaan myös Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijoille tehdyn tutkimuksen tuloksista. Tutkimuksen tarkoituksena oli saada tietoa siitä, miten ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat kokeneet etäopiskelun vaikuttaneen yhteisöllisyyteen. Opiskelijat antoivat myös opiskeluterveydenhuollon palvelujen kehittämisehdotuksia. Opiskelijat kertoivat kyselyssä, miten opiskeluterveyshuollossa työskentelevä terveydenhoitaja voisi tukea yhteisöllisyyttä ja edistää sitä etäopiskelun aikana. Opiskelijoilta saatujen vastausten myötä voitaisiin terveydenhoitajan työtä kehittää ja parantaa.
Synnytys on ainutlaatuinen kokemus. Vaikka synnytys olisi lääketieteen näkökulmasta ongelmaton, voi synnyttäjä silti kokea sen traumaattisena. Kätilön rooli synnytyksessä on suuri ja siihen sisältyy myös synnyttäjän ja perheen tukeminen. Kätilö voi onnistuneella vuorovaikutuksella ja empaattisella läsnäolollaan luoda mahdollisuuden hyvälle synnytyskokemukselle. Puutteellinen vuorovaikutus ja tiedonsaanti voivat vaikuttaa traumaattisen synnytyskokemuksen syntymiseen. Artikkeli perustuu opinnäytetyöhön, josta käy ilmi, että traumaattiseen synnytyskokemukseen vaikuttavat useat eri tekijät. Erityisesti esille nousevat tiedonsaannin puute ja vuorovaikutuksen ongelmat.
Teknologiset ratkaisut voivat mahdollistaa ammattilaisille uusia tapoja toteuttaa parempaa ikääntyneiden ihmisten palvelua ja hoitoa. Hyvinvointi- ja terveysteknologioiden käyttöönottoa ja käyttöä tulisi tukea ja edistää niin, että teknologiaa saadaan hyödynnettyä ikääntyneiden palveluiden asiakastyössä. Artikkeli perustuu Oulun ammattikorkeakoulun Master-tutkinnossa tehtyyn opinnäytetyöhön, jossa selvitettiin hoitotyöntekijöiden kokemuksia ja näkemyksiä teknologian käyttöönotosta ja käytöstä asiakastyössä tehostetussa palveluasumisessa. Tutkimustuloksissa nousi seitsemän osa-aluetta: teknologian tuottama lisäarvo, teknologian käytettävyys, teknologian käyttömahdollisuudet, yksilölliset tekijät, perehdytys, resurssit sekä yhteiset toimintakäytännöt. Tutkimustulosten perusteella nousseista tarpeista toteutettiin teknologiaviikko tehostetussa palveluasumisessa. Viikolla hoitotyöntekijöillä oli mahdollisuus itsenäiseen teknologioihin tutustumiseen ja perehdytykseen niiden käyttöönottamiseksi ja käyttämiseksi.
Palvelumuotoiluprosessin tutkimusvaiheen tarkoituksena oli kuvata ja selvittää aivoverenkiertohäiriöön (AVH) sairastuneiden sekä heidän läheistensä kokemuksia AVH-hoitopolun eri vaiheista. Lisäksi tutkimusvaiheessa muodostettiin asiakasprofiilit, jotka pohjautuvat AVH-sairastuneisiin sekä heidän läheisiin. AVH-sairastuneiden sekä läheisten kokemuksia selvitettiin järjestämällä erilliset työpajat kuntoutumisvaiheessa oleville sairastuneille (n = 8) ja läheisille (n = 4) kesäkuussa 2021. AVH-sairastuneiden työpajassa työskentely tapahtui kahdessa pienryhmässä ja läheisten työpajassa yhdessä ryhmässä OSMU-hankkeen työryhmän jäsenten ohjeistamana. Työpajassa hyödynnettiin kehyskertomusta ja palvelupolkua. Työpajojen tuotokset analysoitiin sisällönanalyysilla. AVH-sairastuneiden ja heidän läheistensä mukaan erityisesti tiedonkulussa ja läheisten merkityksen huomioimisessa on parannettavaa hoitopolun jokaisessa vaiheessa. Läheisten jaksamiseen huomion kiinnittäminen on tärkeää etenkin osastohoidon aikana sekä sairastuneen kotiuduttua. Ammattilaisten AVH-osaaminen korostui etenkin teho- ja osastohoidon aikana.
Tampereen ammattikorkeakoulun tutkimusryhmä teki vuoden 2021 aikana haastatteluja neljässä korkeakouluyhteisössä (LAB, Oulu, Lappi, Tampere) yhteistyön ja identifikaation teemoista. Tässä julkaisussa tarkastellaan Oulun ammattikorkeakoulussa saatuja näkemyksiä yhteisestä identiteetistä ja yhteisöllisyydestä, arvostuksen kokemisesta sekä tarinoista yhteistyöhön liittyen. Kuulumisen tunne ja hyväksytyksi tulemisen kokemus sekä oman työn merkityksellisyys osana kokonaisuutta olivat avaintekijöitä siihen, että yhteisön jokainen toimija voi tuntea toimivansa vahvuuksillaan ja luottamuksellisen suhteen kautta oppia ja kehittyä työssään. Tarinat yhteistyön tekemisestä korkeakouluyhteisössä kuvasivat sekä yhteistyön haasteita että onnistumisia. Negatiiviset tarinat toimivat varoittavina esimerkkeinä ja toivat esille haasteita, jotka haluttiin voittaa. Positiivisesti tarinat taas kannustivat lisäämään yhteistyötä.
Ammattikorkeakouluopiskelijoille tarjottiin mahdollisuus sisällyttää opintoihinsa kokemus konferenssityöskentelystä, kun Oulussa järjestettyyn kansainväliseen eHealth-konferenssiin haettiin opiskelijoita osaksi järjestäjävastuussa olevaa tiimiä. Oulun ja Lapin ammattikorkeakoulujen opiskelijat työskentelivät hybridimuotoisessa konferenssissa yhdessä Suomen Telelääketieteen ja eHealth-seuran, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin, Oulun yliopiston ja Oulun ammattikorkeakoulun edustajien kanssa. Monipuolisissa työtehtävissä opiskelijat pääsivät haastamaan itseään ja kerryttämään arvokasta työkokemusta muun muassa tiimityöskentelystä. Tässä artikkelissa kuvaillaan opiskelijoiden kokemuksia tapahtumassa työskentelystä ja jaetaan vinkkejä hybridikonferenssin järjestämiseen.
Tämä artikkeli pohjautuu työelämässä nousseeseen tarpeeseen vesisynnytykseen liittyvän tiedon lisäämisessä, minkä pohjalta kehitettiin vesisynnytysopas odottaville äideille suomeksi ja englanniksi. Vesisynnytysopasta suunniteltaessa koottiin lähdemateriaaliin perustuen olemassa olevaa tietoa odottavilta ja synnyttäneiltä sekä vesisynnytyksen kokeneilta äideiltä siitä, millaista tietoa he toivovat vesisynnytysoppaan sisältävän. Tätä tietoa hyödynnettiin oppaan laadinnassa. Vesisynnytysopas lisää synnyttävien äitien sekä synnytykseen tulevien tukihenkilöiden tietoa veden käytöstä synnytyksessä. Jaettavan oppaan tavoitteena oli lisäksi antaa terveydenhoitajille viimeisintä tietoa vesisynnytyksestä ja samalla laajentaa heidän ammatillista osaamistaan neuvolatyössä. Vesisynnytysopas jaetaan jokaiselle äitiysneuvolan asiakkaalle neuvolakäynneillä, perhevalmennustapahtumassa tai etänä tarjottavassa nettivalmennuksessa Oulun kaupungissa, jotta asiakkaat saisivat mahdollisimman monipuolisesti tietoa ja hyvän synnytyskokemuksen. Hyvä synnytyskokemus antaa synnyttäjälle parhaimmillaan myönteisen merkityksen itsetuntoon niin naisena kuin äitinä sekä myönteisen muiston synnytyksestä loppuelämäksi. Tämä artikkeli on suunnattu ensisijaisesti terveydenhuollon ammattilaisille sekä opiskelijoille ja sen toivotaan lisäävän tietoa siitä, mitä lämmin vesi synnytyksessä merkitsee synnyttävällä äidille ja vauvalle.
Tahaton lapsettomuus on maailmanlaajuinen ilmiö, joka koskettaa monia eri yksilöitä. Tahaton lapsettomuus vaikuttaa moniin eri elämän osa-alueisiin. Parisuhteeseen ja seksuaalisuuteen se vaikuttaa sekä positiivisesti että negatiivisesti. Lapsettomuus voi olla paria lähentävä, syvä yhteinen ongelma, josta selvitään yhdessä. Avoin kommunikaatio parin välillä on isossa osassa. Kommunikaatio-ongelmat, kuten puhumattomuus parin välillä voi estää lapsettomuuskokemuksesta selviytymistä. Lapsettomuuskokemuksessa kumppani tulee aina löytää uudestaan uudessa, vieraassa tilanteessa ja sopeutua uusiin, yllättäviinkin tilanteisiin. Nainen on usein tapahtumien keskipisteenä, ja hoidot yleensä keskittyvät naiseen. Lapsettomat naiset kokevat enemmän ahdistusta, stressiä ja masennusoireita kuin miehet. Naiset kokevat olevansa vastuussa parin lapsettomuudesta. Sosiaalista tukea saadaan puolisolta, lähipiiriltä sekä ammattilaisilta. Lapsettomuudessa seksistä helposti katoaa intohimo, romantiikka ja läheisyys. Seksin tarkoitukseksi muuttuu usein vain lapsen saaminen. Nainen yleensä ottaa vastuun yhdyntöjen oikeasta ajankohdasta. Seksuaalisutta olisi hyvä hoitaa ja vaalia lapsettomuuskokemuksen aikana. Seksuaalisen läheisyyden huomioiminen ja hoitaminen ovat tärkeitä.
Podcast-sarjassa pohditaan sitä, kuinka eri alojen ammattilaisista saadaan irti mahdollisimman hyvin heidän paras osaamisensa, paras työpanoksensa? Ja kuinka tehdään mahdollisimman hienoa kulttuuria ja taidetta?
Musiikin opetus asettaa erityisesti yhtyesoiton osalta erityisvaatimuksia etäopetussovelluksille. Luonnollisesti välittyvän äänen lisäksi verkkoyhteyksien pitäisi toimia luotettavasti mahdollisimman pienellä viiveellä eli latenssilla. Oulun ammattikorkeakoulussa otettiin 10 vuotta sitten ensiaskelia musiikin etäopetuksen haastavalla polulla. Millaista kehitystä alalla on viime vuosien aikana tapahtunut? Millä tavoin musiikin opettajat kokevat etäopetuksen lähiopetukseen verrattuna? Kuinka siirtyminen etäopetukseen on poikkeustilan myötä sujunut?
Otetta ei näytetä, koska artikkeli on suojattu.