Haapajärven Karpalosuon hautausmaan kellotapuli on ajan saatossa jäänyt käyttämättä ja tila on päässyt rapistumaan. Haapajärven seurakunta tilasi Oulun ammattikorkeakoululta opinnäytetyön, jossa kellotapulille suunniteltiin uusi käyttötarkoitus. Oona Mäkelä kuvaa tekstissään kellotapulin restaurointiprojektia, jonka inspiraationa Mäkelä käytti Carlos Scarpan Brion hautausmaata. Kellotapulin suunnitelma edustaa betonipluralismia ja näkökulmana ovat arkkitehtuuri ja valo.
Pyhäjoella sijaitsee harvinaislaatuinen, kulttuuriarvollisesti merkittävä 1800-luvun puolivälissä rakennettu pappila. Pappilalla on ollut monivaiheinen historia. Siellä on ehtinyt asua 31 pastoria, rovastia ja kirkkoherraa. Nyt rakennus on tyhjillään vailla peruskorjausta. Pyhäjoen seurakunta on myymässä pappilan, jota helpottamaan on luotu uusi asemakaava, jossa pappilan tontti jaetaan kolmeen osaan sekä tonteille sallitaan moni käyttötarkoitus asumisen lisäksi. Pappila on asuntona hyvin suuri, mikä hankaloittaa myyntiä, jos sitä myydään asuntona. Koska kaava sallii myös yritystoiminnan, opinnäytetyössä tutkitaan mahdollisuutta pappilan toimimiseen kokous- ja juhlatilana. Tämä toteutettiin jakamalla pappila kahteen 60 henkilön juhlasaliin eli rakennuksessa voisi olla yhtä aikaa 120 asiakasta. Palvelukeittiöllä varustettu pappila mahdollistaa myös rakennuksen ravintolakäyttöön.
Ilmastonmuutos ja pyrkimys hiilineutraaliin rakentamiseen asettavat haasteita korjausrakentamiseen. Rappausten korjaamisessa purkaminen ja jätteiden siirto muodostavat suuren menoerän lisäksi ison osan päästöistä. Purkamista välttämällä voidaan säästää rahaa, aikaa ja luontoa. Artikkeli on Risto-Matti Laurosen kypsyysnäyte.
Suomessa on rakentamisen sektorilla kaksi pääkategoriaa. Toinen on uudisrakentaminen ja toinen on korjausrakentaminen. Olemassa olevat rakennukset iän myötä kuluu, vanhenee ja rikkoutuu. Tämä kaikki tuo rakennuskantaan korjausvelkaa. Pelkästään asuinrakentamisessa on korjausvelkaa noin 9.4 miljardia. Tämä mahdollistaa arkkitehdeille erittäin paljon työpaikkoja. Korjausrakentaminen on erittäin haastava suunnitteluala, jossa arkkitehdit pääsevät käyttämään luovuutta erittäin paljon. Arkkitehtuuri on parhaimmillaan kerrostuksellista ja tämän seikan saaminen esille korjauskohteita suunniteltaessa vaatii todella pätevän arkkitehdin. Onnistunut lopputulos luo kaupunkeihin uusia tiloja ja kerroksia. Nämä kerrostumat tuottavat kaupunkien asukkaille miellyttäviä tuntemuksia. Korjausrakentamisen parissa arkkitehti pääsee myös suunnittelemaan sitä mikä on yhteiskunnassa tällä hetkellä todella isosti esillä. Energiatehokkuuden lisääminen ja energiansäästö on yhteiskunnallisesti tärkeimpiä asioista ja tähän yhteiskunta on myös panostaa taloudellisia resursseja. Tämä kaikki takaa suunnittelijoille töitä sektorilla, joka on vähemmän altis taloudellisista nousu- tai laskusuhdanteista.
Artikkelissa kuvataan perinnekohteen kattoremontin suunnittelu, johtaminen ja toteuttaminen kohteen erityispiirteet huomioon ottaen. Lisäksi artikkelissa käsitellään projektiin liittyviä riskejä. Artikkelissa esitelty kohde on vuonna 1938 Oulun Raksilaan rakennettu neljän perheen puolitoistakerroksinen asuintalo, joka edustaa puutaloklassismia.
Otetta ei näytetä, koska artikkeli on suojattu.
© 2024 Oamk Journal — Powered by WordPress
Theme by Anders Noren — Up ↑