Tag korkea-asteen koulutus
Alkuvuodesta 2021 käynnistyi Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen rahoittama kOPPI-hanke. Hankkeen toteuttajina olivat Oulun ammattikorkeakoulu ja Oulun yliopisto. Hankkeen tavoitteena oli vastata elinkeinoelämän tarpeisiin tarjoamalla koulutusta uusista teknologioista käynnissä- ja kunnossapitoalalle. Hankkeessa kehitetyt pilottikurssit vastaavat alan uusiin vaatimuksiin ja laajentavat kunnossapitoalan osaamista alueella.
Artikkeli tarkastelee korkeakoulun osaamisperustaisen opetussuunnitelman osaamistavoitteita ja arviointikriteerejä. Niiden pitää kuvata vaadittavaa osaamista niin selkeästi, että opettaja, opiskelija ja työelämä ymmärtävät ne samalla tavalla. Jotta osaamisperustaisuus voi toteutua koulutuksessa, niin toteutuksen reunaehtoja, esimerkiksi opetussuunnitelmaan kirjattuja aikaan ja paikkaan sidottuja toteutusmuotoja sekä suoritusmuotojen tarkoituksenmukaisuutta pitää tarkastella kriittisesti. Näin opetussuunnitelma mahdollistaa yksilöllisen ja tarvittaessa myös nopean edistymisen opinnoissa.
Vietämme Oamkissa Vastuullisia valintoja – kestävän kehityksen teemavuotta 2022–2023. Tuomme kestävän kehityksen kolumnisarjassa esille erilaisia näkökulmia vastuullisuudesta ja kestävyydestä sekä jaamme osaamistamme. Kolumnisarjaa jatkavat kirjoituksellaan lehtori Joni Kosamo ja koulutuspäällikkö Jouni Kääriäinen. He kirjoittavat Oamkin uudesta kiertotalousosaamiseen keskittyvästä tutkinto-ohjelmasta, joka on rakennettu vahvasti yhteistyössä Pohjois-Suomen yritysten kanssa.
Blogikirjoitus käsittelee Oulun ammattikorkeakoulun OPStart-kilpailun vuonna 2021 voittanutta CampusOnline.fi-portaalissa kesäisin tarjolla olevaa tekniikan alan englannin opintojaksoa. Kirjoituksessa käydään läpi lähtötilanne ja opintojakson perusrakenne, jonka ansiosta opiskelijalla on enemmän valinnan vapautta. Lisäksi esitellään, miten opintojaksoa on kilpailun jälkeen kehitetty niin, että opiskelijoiden suullista vuorovaikutusta on saatu lisättyä. Lisäksi siinä kerrotaan, miten opiskelijat ovat ottaneet uudistukset vastaan ja lopuksi kerrotaan, miten kehitystyö jatkuu.
Kokoomajulkaisussa kuvataan Oulun ammattikorkeakoulun toimintaa 30 vuoden ajalta vuosina 1989–2022. Julkaisussa on myös huomioita nykyisestä korkeakoulukonsernista ja katsaus Oulun ammatillisen opettajakorkeakoulun vaiheisiin. Kokoomajulkaisun kirjoittajat ovat ammattikorkeakoulussa työskenteleviä tai työskennelleitä, entisiä opiskelijoita tai kumppanuusverkostoissa toimivia ja toimineita. Näin ollen jokaisella julkaisun kirjoittajalla tai kirjoittajaryhmällä on oma, henkilökohtainen suhde ammattikorkeakouluun. Kyse ei ole virallisesta Oulun ammattikorkeakoulun historiikista, eikä Oamkin tilaamasta julkaisusta. Kokoomajulkaisun idea syntyi ammattikorkeakoulun eri vaiheissa työskennelleiden tahdosta koota ja jakaa kokemuksiaan.
Blogitekstissä käsitellään SIMHEapp-mobiilisovellusta, joka on kehitetty korkeakoulutaustaisten maahanmuuttajien tueksi. Sovelluksen avulla käyttäjä voi etsiä koulutus- ja työpaikkoja, luoda ansioluettelon, luokitella osaamistaan ja lukea hyödyllistä tietoa Suomesta. Sovelluksen kehitystiimissä työskenteli eri alojen asiantuntijoita Oulun ammattikorkeakoulusta, Metropolia ammattikorkeakoulusta ja Karelia ammattikorkeakoulusta. Myös opiskelijoilla oli merkittävä rooli sovelluksen kehitystyössä, käytettävyyteen liittyvässä tutkimuksessa ja itse mobiilisovelluksen toteuttamisessa.
Työelämäpedagogiikalla tavoitellaan toimintamalleja, joissa korkeakoulut ja työelämä luovat yhdessä teoriaa ja käytäntöä yhdistäviä oppimisympäristöjä. Oamkin hybridiympäristöjen kokonaisuus yksi monialaisimmista suomalaisessa korkeakoulutuksessa. Kehittyvien oppimisympäristöjen lisäksi jatkuvan oppimisen tueksi tarvitaan uutta, työelämälähtöistä ja monimuotoista koulutustarjontaa. Kun toimintaympäristöt digitalisoituvat, asettaa se osaamiselle kasvavia vaatimuksia. Uuden tiedon löytäminen ja hyödyntäminen on tärkeä osa myös opetussuunnitelmatyötä, opetuksen pedagogista suunnittelua, tiedon työpaikkasovellusten pohdintaa ja lopulta opitun soveltamista yksilötasolla. Integratiivisessa pedagogiikassa on kyse erilaisten asiantuntijuuden elementtien yhdistämisestä oppimisen ja työskentelyn aikana, esimerkiksi käytännön harjoitusten avulla tai soveltamalla teoreettista tietoa käytäntöön. Integratiivinen pedagogiikka ei itsessään ole menetelmä, vaan pedagoginen malli, jota sovellettaessa voidaan hyödyntää monenlaisia eri menetelmiä. Integratiivinen malli auttaa suunnittelemaan teoriaa ja käytäntöä yhdistäviä opintoja esimerkiksi työelämäprojektien avulla.
Monipuolinen sosiaali- ja terveysalan ylempien ammattikorkeakoulututkinto-ohjelmien tarjonta Oamkissa, sen kehittämisnäkökulmat ja valmistuvien osaaminen ovat keskeisiä teemoja tässä kolumnisarjassa. Sisällöt ovat ajankohtaisia uuden Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen näkökulmasta vuonna 2022, jolloin ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot täyttävät 20 vuotta. Soten YAMK-tutkinnot tutuiksi -kolumnisarjaa jatkavat kirjoituksellaan yliopettaja Heidi Ruotsalainen ja lehtori Sanna Kurttila.
Kolumnissa eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen kirjoittaa omasta kotikaupungistaan Oulusta ja työstään Oulun ammattikorkeakoulussa 2000-luvun alkuvuosina.
Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) vakinainen toiminta käynnistyi syksyllä 1996. Tässä blogitekstissä Oamkin ensimmäisenä rehtorina yli 13 vuotta toiminut Lauri Lantto kertoo muistinvaraisia merkintöjä Oamkin alkuvuosilta. Kyseessä ei ole asioiden tai tapahtumien historiallinen dokumentointi, vaan teksti sisältää muutamia poimintoja vuosien varrelta.
Oamkissa vietetään digipedagogiikan teemavuotta, jonka aikana luodaan valmiuksia muutoksen kohtaamiseen. Digipeda-kolumnisarjaa jatkaa kirjoituksellaan Kielikeskuksen yksikönjohtaja Tarja Paukkeri.
Korkeasti koulutetut maahanmuuttajat ovat eläneet omassa kielikuplassaan: englanninkielinen työyhteisö ja kommunikointi omalla äidinkielellä lähipiirin kanssa ovat poistaneet akuuttitarpeen suomen opiskelulta. Suomalainen työelämä ja yhteiskuntaan integroituminen edellyttävät kuitenkin hyvää suomen kielen taitoa.
Vuonna 2021 akateemisille osaajille suunnattiin eOSY – alkeissuomen verkkokoulutuskokonaisuus, joka koostui kolmesta alkeistasolta lähtevästä opintojaksosta: Aloita alkeista – suomea verkossa 1 & 2 ja Aloita alkeista – työelämän suomea verkossa. Opiskelu oli ripeätahtista, itseohjautuvaa ja omassa aikataulussa etenevää. Opintojaksojen suunnittelun perustana oli, että opiskelu onnistuu työn ohessa ja että suorituspalaute on välitöntä. Akateemisten osaajien alkeissuomen verkko-opetukselle on selkeä tarve ja palaute toteutuksista hyvää. Kielenoppiminen vaatii kuitenkin aina myös aikaa harjoittelulle.
LYSTI-hankkeessa vastataan työelämän vaatimukseen rakentamalla harjoittelulle uusi monialaisen harjoittelun malli. Monialaisessa harjoittelussa eri alojen opiskelijat yhdistävät osaamisena ja oppivat yhdessä tiiminä toteuttamalla yrityksen antaman projektin.
Hankkeesta on meneillään pilottivaihe. Opiskelijat suorittavat harjoittelua paikallisissa organisaatioissa ja samalla tutkitaan, miten monialainen harjoittelu toimii sekä miten opiskelijat sen kokevat. Samalla kerätään organisaatioiden kokemuksia ja kehitetään monialaisen harjoittelun mallia.
Harjoittelun vaikuttavuutta arvioidaan hankkeessa. Tavoitteena on, että opiskelijat ja organisaatiot kokisivat monialaisesta harjoittelusta olevan hyötyä oppimisen kannalta. Artikkelissa on käsitelty vaikuttavuuden arviointia ja mittaamista sekä uudenlaista oppimisen näkökulmaa.
Oamkissa vietetään digipedagogiikan teemavuotta, jonka aikana luodaan valmiuksia muutoksen kohtaamiseen. Digipeda-kolumnisarjaa jatkaa kirjoituksellaan Ammatillisen opettajakoulutuksen yksikönjohtaja Asko Karjalainen.
Oulun ammattikorkeakoulussa vietetään digipedagogiikan teemavuotta, jonka aikana luodaan valmiuksia muutoksen kohtaamiseen. Digipeda-kolumnisarjaa jatkaa kirjoituksellaan lehtori Jukka Kurttila.
ProKuntoutus-verkkokoulutuksen toinen toteutus käynnistyy syyskuussa 2021 avoimina korkeakouluopintoina, jotka toteutetaan yhteistyössä Oulun ammattikorkeakoulun, Jyväskylän yliopiston ja Oulun yliopiston kanssa. Koulutus vastaa keskeisiin kuntoutuksen ja sen koulutuksen kehittämistarpeisiin ja toteutuu tutkimusperusteisesti ja työelämäläheisesti. Kuntoutuksen koulutuksen on tuotettava sekä laaja-alaista yhteistä kuntoutusosaamista että syvää erikoisosaamista kuntoutuspalvelujen tuottamiseen, kehittämiseen ja tutkimukseen. Kuntoutusalan koulutuksessa tarvitaan laajaa tieteiden ja eri ammattialojen välistä yhteistyötä sekä keskustelua ja ymmärrystä kuntoutuksen koulutuksen ja tutkimuksen edistämiseksi. ProKuntoutus 2.0 koulutuksessa pyritään vastaamaan keskeisiin kuntoutusalan osaamisen tarpeisiin. Painopisteenä ovat erityisesti muuttuneet yhteiskunnan tarpeet ja kuntoukseen liittyvää tutkimus- ja kehittämisosaamista edistäminen.
Ammattikorkeakoulut toteuttavat vuosittain valtakunnallisen uraseurantakyselyn viisi vuotta aiemmin ammattikorkeakoulusta valmistuneille. Vuonna 2021 alkavalle rahoituskaudelle ammattikorkeakoulujen rahoitusmalliin lisättiin työllistymisen laatua kuvaava mittari. Tämän lisäksi kyselyn avulla on mahdollista selvittää, kantaako amk-opinnoista saatava osaaminen valmistunutta työelämässä. Uraseurantakysely tuottaa ajantasaista tietoa tutkinto- ja alakohtaisesti valmistuneiden työurista ja työmarkkinatilanteesta, lisäkouluttautumisesta sekä opintojen työelämävastaavuudesta. Tiedot auttavat nykyisiä ja tulevia opiskelijoita urasuunnittelussa ja niiden avulla voi löytää kiinnostavia aloja, työnimikkeitä, osaamisvaatimuksia ja tietoa työllistymisestä. Alumnien vastaukset siitä, mitä ammatillista ja alaan liittyvää osaamista he kannustavat nykyisiä opiskelijoita kehittämään, ovat erittäin arvokkaita sekä opiskelijoille että myös opetus- ja ohjaustyössä oleville. Kyselyjen tuloksia löytyy muun muassa vipunen.fi-palvelusta.
Digipedagogiikka on nostettu Oulun ammattikorkeakoulussa keskeiseksi kehittämisen kohteeksi. Oamkissa vietetään parhaillaan digipedagogiikan teemavuotta, jonka aikana luodaan valmiuksia muutoksen kohtaamiseen. Digipeda-kolumnisarjan aloittaa kirjoituksellaan Oamkin vararehtori Jyrki Laitinen.