Tag korkeakouluopiskelu
Korkeakouluopinnot viivästyvät ja keskeytyvät usein syistä, joihin voitaisiin vaikuttaa saavutettavalla opetuksella. Opiskelijoilla on monenlaisia valmistumisen hidasteita ja jopa esteitä. Keskeisimpiä näistä ovat erilaiset oppimisvaikeudet ja ajanhallintaan liittyvät haasteet, vammat tai sairaudet, sosiaaliset ja kulttuuriset esteet, taloudelliset ongelmat sekä haasteet opiskelun ja muun elämän yhteensovittamisessa. Opiskelun esteitä voidaan saavutettavalla pedagogiikalla lieventää. Saavutettavuus ja yhdenvertaisuus eivät kuitenkaan toteudu kaikkien kohdalla. Erityisjärjestelyjen sijaan saavutettavuuden tulisi läpäistä kaikki opetuksen prosessit, käytänteet ja mittarit. Näin opetuksesta tulisi parempaa, mikä mahdollistaisi sujuvan ja yhdenvertaisen oppimisen mahdollisuuden kaikille.
Blogitekstissä esitellään Oulun ammattikorkeakoulun tietotekniikan tutkinto-ohjelman yhteistyötä yritysten kanssa. Lisäksi siinä käsitellään uuden yhteistyökumppanin, Haltianin, toimintaa ja sen tarjoamia yritysprojektipaikkoja opiskelijoille. Teksti sisältää Haltianin henkilökunnan sekä opiskelijoiden mielipiteitä yhteistyön onnistumisesta.
Nordplus Ta ett snack! -hankkeen (2022–2024) toteuttamat yhteispohjoismaiset opintojaksot koostuvat suullisista harjoituksista virtuaalisesti Oamkin opiskelijoiden ja Högskolan Dalarnan vaihto-opiskelijoiden kanssa. Jokaisen opintojakson lopussa järjestetään seminaaripäivät Suomessa tai Ruotsissa. Tavoitteena on motivoida ja rohkaista opiskelijoita käyttämään yhteisenä kielenä ruotsia erimaalaisten opiskelijoiden kanssa sekä tutustua naapurimaan kulttuuriin. Kantavana voimana hankkeessa on neljän opettajan välinen yhteisopettajuus.
Ohjauksella hyvinvointia (OHJY) -hankkeen Oulun ammattikorkeakoulun osaprojektissa kehitettiin Study Group -tuutorointimenetelmää. Opettajatuutori tapaa opiskelijoita säännöllisesti Study Group -ryhmissä. Sekä opettajatuutoreiden että opiskelijoiden kokemukset ovat olleet positiivia. Menetelmän käyttöönotto onnistuu Study Group -tuutoroinnin käsikirjan avulla. Toimintaa tulee kuvata myös opiskelijoille. Sitä varten on olemassa valmis kalvosarja. Aiheesta on kirjoitettu myös artikkeleita ja blogitekstejä, joiden avulla saa kuvan menetelmän yksityiskohdista ja sen pilotoinnista ammattikorkeakoulussa.
Blogitekstissä kerrotaan Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) Kielikeskuksen uudesta toimintamuodosta, jolla tuetaan opiskelijoiden kirjoittamista pitkin opintoja. Lukuvuoden 2022–2023 aikana on kokeiltu viikoittaisia tekstityöpajoja, joissa opiskelijat saavat henkilökohtaista ohjausta. Tekstityöpajoissa tarjotaan kaikkien alojen opiskelijoille tukea opintojaksojen tekstitehtävien, ammattialan tekstien ja opinnäytetyön kirjoittamiseen. Pajoissa on käynyt ensimmäisen lukuvuoden huhtikuuhun mennessä yli sata opiskelijaa. Suurin osa on valinnut etäosallistumisen Zoomissa. Pajat ovat matalan kynnyksen keino eriyttää ja tehostaa kirjoittamisen opetusta, kun opiskelijoiden kirjoittamisen taidot ovat kovin eri tasolla. Apu oikealla hetkellä voi edistää ratkaisevasti opintojen etenemistä.
Opiskelukyky on opiskelijan työkyky. Se syntyy ja kehittyy opiskelijan ja oppimisympäristön vuorovaikutuksessa. Opiskelukykymalli kuvaa opiskelukyvyn osa-alueet: opiskelijan omat voimavarat, opiskeluympäristön, opiskelutaidot sekä opetuksen ja ohjauksen. Opiskelukyky ei ole vain opiskelijan oma asia, vaan siihen vaikuttaa koko korkeakouluyhteisö sekä sen toimintatavat ja järjestelyt. Korkeakoulussa kaikkien toimijoiden tulisi omalta osaltaan pyrkiä tukemaan opiskelijaa ja hänen opiskelukykyään. Se on kaikkien yhteinen asia.
Kuinka eri oppiaineissa menestymisen voidaan arvioida vaikuttavan ensimmäisen vuoden aikana kertyvään ohjelmointiosaamisen tasoon? Opintorekisteristä poimittiin erään opiskelijaryhmän arvosanat ensimmäisen vuoden opintojaksoista ja niiden ja projektiopintojakson arvosanan välisiä riippuvuuksia tutkittiin korrelaation ja regressioanalyysin avulla.
Ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden ohjaustarpeet työllistävät opettajia yhä useammin suunniteltua enemmän. Opettajien venymisestä huolimatta vaarana on, että yksittäinen opiskelija ei pääse kunnolla kiinni oman alansa työelämään. Opettajan ohjausresurssin parempi kohdentaminen sekä eri toimijoiden roolien ja harjoitteluprosessin selkiyttäminen lisäisivät koulutuksen vaikuttavuutta. Lapin ja Oulun ammattikorkeakoulujen sosiaalialan piloteissa tärkeimmiksi ohjauksen kehittämisen paikoiksi tunnistettiin ohjaus ennen harjoittelun alkua, sekä harjoittelun lopussa arviointikeskustelujen yhteydessä. Artikkeli on käytännönläheinen ja siinä kuvataan konkreettisella tasolla kahden eri pilotin toteutusta ja tuloksia. Piloteissa on etsitty uusia ideoita omien ohjauskäytäntöjen kehittämiseen alasta riippumatta.
Blogikirjoitus kertoo DigiSote-ikä-hankkeessa työskentelystä kahden opiskelijan näkökulmasta. Kirjoituksessa taustoitetaan hieman DigiSote-ikä-hanketta, pohditaan hanketyön erilaisuutta verrattuna kurssimuotoiseen opiskeluun sekä pohditaan hankkeessa opittuja taitoja ja asioita. Näitä olivat muun muassa moniammatillisessa tiimissä toimiminen, esiintymis- ja koulutustaidot sekä hankemuotoinen työskentely.
SILTA-hankkeen tekemän kyselyn mukaan ammatillista perustutkintoa suorittavan opiskelijan tietoisuus opintojen aikaisista korkeakouluopinnoista eli niin kutsutuista väyläopinnoista on vähäistä. Ammattikorkeakouluopinnot nähdään kuitenkin jatko-opinto mahdollisuutena ja tietoisuutta lisäämällä ammatillisen toisen asteen opiskelijoiden sujuvaa siirtymistä korkeakouluopintoihin voidaan parantaa. Tulevaisuuden työelämän vaatimuksista ja muutoksista on hyvä tiedottaa opiskelijaa, jotta korkeakouluihin hakeutuminen nähtäisiin mielekkäänä vaihtoehtona ammatillisen tutkinnon jälkeen. Moni opiskelija miettii, millaista on opiskella korkeakoulussa ja miten sinne voi hakeutua. Tiedon on hyvä olla selkeää ja helposti saatavaa, mutta opiskelijat haluavat tietää myös mitä hyötyä ammattikorkeakouluopinnoista on työuralla ja millaisiin tehtäviin ammattikorkeakoulun kautta työelämässä sijoittuu.
Artikkelissa kuvataan MADE-hankkeessa kerättyjä kokemuksia kahdesta Toimiva digitaalinen palvelu -yhteiskehittämisen hybridityöpajasta, joissa tuotettiin yritysten digitaalisten tuotteiden käytettävyyden evaluointeja. Työpajat toteutettiin yhteistyössä hankkeen henkilöstön, opiskelijoiden ja case-yritysten kanssa. Työpajatyöskentelyn avuksi luotiin työkirja, joka ohjeisti ryhmiä etenemisessä ja sisälsi evaluointikortit käytettävyyden arviointiin. Kortit pohjautuvat heuristiseen arviointiin sisältäen käytettävyysperiaatteita eri käyttöliittymän osa-alueista, kuten visuaalisista elementeistä, navigoinnista sekä sisällöstä. Kerätyn palautteen perusteella työpajatyöskentely työkirjan ja evaluointikorttien avulla koettiin mielekkääksi. Yritykset näkivät saavansa parannusehdotuksien kautta konkreettista hyötyä omaan tuotteensa kehittämiseen. Työpajan suunnittelu ja toteuttaminen oli ensimmäisen toteutuksen jälkeen nopea ja helppo toistaa. Menetelmällä löydettiin tehokkaasti isoimmat käytettävyyshaasteet suhteutettuna työhön käytettyihin resursseihin.
Monipuolinen sosiaali- ja terveysalan ylempien ammattikorkeakoulututkinto-ohjelmien tarjonta Oamkissa, sen kehittämisnäkökulmat ja valmistuvien osaaminen ovat keskeisiä teemoja tässä kolumnisarjassa. Sisällöt ovat ajankohtaisia uuden Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen näkökulmasta vuonna 2022, jolloin ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot täyttävät 20 vuotta. Soten YAMK-tutkinnot tutuiksi -kolumnisarjaa jatkavat kirjoituksellaan yliopettaja Jukka Jauhiainen, yliopettaja Merja Männistö ja lehtori Karoliina Paalimäki-Paakki.
Tuotantotalouden opinnot, jotka sisälsivät muutakin kuin perinteisiä insinööriopintoja, antoivat työssä tarvittavaa monipuolisuutta osaamiseeni. Myynnin ja markkinoinnin, tuotekehityksen sekä muotoilun ja tuotannonohjauksen opintojaksoilla saadut opit ovat olleet tarpeen työssäni. Työelämä vaatii tiivistä monialaista yhteistyötä, joten on hyvä ymmärtää asioita omaa tonttia laajemmalta alueellta. Omia lisävahvuuksia voi löytyä myös harrastuksista. Työharjoittelulla on usein ratkaiseva merkitys.
Verkko-opinnoissa opiskelijat eivät tapaa toisiaan luonnollisella tavalla, kuten kampuksella opiskelevat. Opiskelijoiden ryhmäytymiseen etänä tulee kiinnittää huomiota opintojen eri vaiheissa. Study Group -ryhmät auttavat oman tukiverkon rakentumisessa. Opettajat voivat tarjota Study Group -ryhmille luonnollisia tapaamismahdollisuuksia verkossa luentojen tauoilla ja oppituntien jälkeen. Pienillä teoilla voidaan lisätä opiskelijoiden ryhmäytymistä myös verkossa.
Opiskelu voi tuntua työläältä ja luennot pitkiltä, joten opetukseen olisi hyvä välillä saada jotain vaihtelua. Yksi tapa sitouttaa opiskelijoita opiskeltaviin asioihin on aktivoida heitä miettimään ja ratkaisemaan opiskeltaviin sisältöihin liittyviä aivopähkinöitä. Tähän voidaan liittää myös tarinallisuus ja jopa huumori. Tätä lähestymistä käytetiin Oulun ammattikorkeakoulun liiketalouden opintojaksolla Perhe- ja perintöoikeus. Opintojakson toteuttamisen jälkeen kahden ryhmän opiskelijoilta kysyttiin heidän näkemyksiään siitä, millä tavalla tarinoihin sisältyvä huumori vaikutti opetustilanteeseen. Osoittautui, että opiskelijat kokivat käytetyn huumorin pääpiirteittäin positiiviseksi piirteeksi opetuksessa. Huomionarvoista on kuitenkin, että keskimäärin alhaisimmat arvot opiskelijat antoivat väitteille, joiden mukaan huumori olisi lisännyt opiskelumotivaatiota tai helpottanut asioiden ymmärtämistä. Opiskelijoiden näkemysten mukaan huumorilla on siis positiivisia vaikutuksia oppimistilanteisiin, mutta sen vaikutus oppimisprosessiin vaatii lisää tutkimusta.
Oamk Highway on Oulun ammattikorkeakoulun tekniikan opintoväylä toiselta asteelta Oamkiin. Opiskelupaikan saanti Oamkista edellyttää Oamk Highway -opintojen ja toisen asteen tutkinnon suorittamista. Oamk Highway koostuu kolmesta 5 opintopisteen kurssista, joista matematiikan ja fysiikan kurssit ovat pakollisia. Kolmas suoritettava kurssi on alakohtainen, vapaasti valittava verkkokurssi. Pilot-lukuvuoden 2020–21 aikana mukana oli 8 oppilaitosta ja yli 90 opiskelijaa, joista 10 suoritti koko kokonaisuuden varmistaen näin opiskelupaikan Oamkista. Lukuvuodelle 2021–22 yhteistyöoppilaitosten määrä on kasvanut jo yli 30:een. Myös Oamkin tietotekniikan ja tietojen käsittelyn tutkinto-ohjelmat liittyivät mukaan Oamk Highwaylle. Oamk Highwayn opiskelu on suunniteltu siten, ettei kuormitus opiskelijoille kasva liian suureksi toisella asteella.
Kätilötyön sekä tieto- ja viestintätekniikan opiskelijoiden yhteistyönä toteutettiin matkasynnytyssovellus Android-mobiililaitteille Lapin sairaanhoitopiirin ensihoitajien käyttöön. Idea lähti kätilöopiskelijan huomiosta, että pitkien matkojen Lapissa ensihoidossa tarvittaisiin ohjeita synnytyksen hoitamiseen ambulanssissa. Opiskelijat toteuttivat sovelluksen laatimisen osana omia opintojaan. Valmis sovellus jätettiin sairaanhoitopiirin ensihoitajille pilottikokeiluun. Yhteistyö eri alan opiskelijoiden kesken sujui mutkattomasti toinen toiselta oppien.
Oulun ammattikorkeakoulussa käytetään opintojen alussa opiskelun ja tuutoroinnin kehittämisen työkaluna aloituskyselyä. Aloituskyselyllä saadaan opintojen alussa tärkeää informaatiota tuutoroinnin tueksi. Tässä artikkelissa keskitytään opiskelijan itsereflektiosta saatavan ennakkotiedon hyödynnettävyyteen opintojen alkuvaiheessa. Tuloksina esitetään opiskelijoiden näkökulma, miltä opintojen aloitusvaihe tuntuu ja mitä mahdollisia ongelmatekijöitä he siinä itse näkevät.
Itsenäisessä verkko-opiskelussa vuorovaikutteiset kontaktit jäävät vähiin, joten opiskelua elävöittäviä ja ohjaavia automaattitoimintoja kannattaa käyttää pedagogisesti mielekkäillä tavoilla ja sopivissa määrin. Tässä kirjoituksessa esitellään Moodlesta löytyvän Muistuttaja-nimisen aktiviteetin toimintaa automaattisesti lähetettävien muistutus- ja kannusviestien näkökulmasta.
Muistuttaja voi palvella opiskelijan lisäksi myös opettajaa ja muita ohjaustoimijoita, koska heillekin voidaan lähettää ilmoituksia esimerkiksi opiskelijoista, jotka eivät pääse tehtävien suorittamisessa eteenpäin ja ovat näin vaarassa pudota ja keskeyttää opintojakson.
Kirjoituksessa esitellään myös pedagogisen muotoilun merkitys ja toteuttaminen kurssialustan suunnittelun alkuvaiheessa. On tärkeää, että datapisteet, laukaisimet sekä viestien määrät ja sisällöt voidaan toteuttaa pedagogisesti mielekkäällä tavalla. Kun datapisteet ovat selvillä, voidaan Muistuttaja-aktiviteetit lisätä tarvittaviin kohtiin.
Koronapandemia on siirtänyt oppilaitosten ja yritysten välisen yhteistyön verkkoon. Yhteiskehittämiseen pohjautuvia työpajoja voidaan järjestää sekä hybriditapahtumina että kokonaan verkossa. Onnistuneen verkkotyöpajan järjestämisessä pitää kuitenkin huomioida erilaisia asioita kuin perinteisissä tapahtumissa. Opiskelijoiden ja mikroyrittäjien yhteistyöllä tavoitellaan uusia kehittämisideoita yrityksille, työelämälähtöistä oppimista opiskelijoille ja yhteiskehittämisen mallien kokeilua oppilaitosnäkökulmasta.