Tag korkeakoulupedagogiikka
Korkeakouluopinnot viivästyvät ja keskeytyvät usein syistä, joihin voitaisiin vaikuttaa saavutettavalla opetuksella. Opiskelijoilla on monenlaisia valmistumisen hidasteita ja jopa esteitä. Keskeisimpiä näistä ovat erilaiset oppimisvaikeudet ja ajanhallintaan liittyvät haasteet, vammat tai sairaudet, sosiaaliset ja kulttuuriset esteet, taloudelliset ongelmat sekä haasteet opiskelun ja muun elämän yhteensovittamisessa. Opiskelun esteitä voidaan saavutettavalla pedagogiikalla lieventää. Saavutettavuus ja yhdenvertaisuus eivät kuitenkaan toteudu kaikkien kohdalla. Erityisjärjestelyjen sijaan saavutettavuuden tulisi läpäistä kaikki opetuksen prosessit, käytänteet ja mittarit. Näin opetuksesta tulisi parempaa, mikä mahdollistaisi sujuvan ja yhdenvertaisen oppimisen mahdollisuuden kaikille.
Tässä artikkelissa luodaan katsaus Oulun ammattikorkeakoulun hybridiopetuksen teknisiin ratkaisuihin ja pedagogisiin malleihin. Artikkelin tarkoituksena on nostaa tietoisuutta hybridimalleista ja kannustaa ammattikorkeakoulun henkilöstöä hyödyntämään hybridiopetuksen ja -oppimisen ratkaisuja.
Ohjauksen ja oppimisen tuen yhteiskehittämisen prosessi (Osuva) käynnistettiin Oulun ammattikorkeakoulussa vuonna 2023 yhdeksässä tutkinto-ohjelmassa ja Kielikeskuksessa. Osuva vastaa moniammatillisen ohjauksen haasteisiin tarjoamalla koulutusta ja tukea opetus- ja ohjaushenkilöstölle. Tavoitteena on lisätä ohjauksellisuutta ja oppimisen tuen osaamista. Lisäksi hankkeessa mallinnetaan ohjausta ja oppimisen tukea. Osuva tekee yhteistyötä korkeakouluyhteisössä.
Tässä blogitekstissä kerrotaan, miten Kokko-hanke (2021–2023) kehitti yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen korkeakoulupedagogiikan kouluttajien ja kehittäjien osaamista neljästä ajankohtaisesta teemasta. Lisäksi esitellään hankkeessa luotu materiaali, jota jokainen korkeakoulu voi avoimesti käyttää opettajien osaamisen kehittämisen tukena. Blogi on hankkeen neljäs julkaisu Oamk Journalissa.
Artikkelissa kuvataan korkeakoulupedagogiikan verkostoja sekä niiden syntymistä ja historiaa. Siinä esitellään tarkemmin KouKe eli korkeakoulupedagogiikan kouluttajien ja kehittäjien verkosto: mikä se on, miten se toimii ja mitä verkosto tekee? Lisäksi artikkelissa kuvataan korkeakoulupedagogiikan kouluttajien ja kehittäjien toimijoita eri korkeakoulussa tarkemmin.
Artikkeli tarkastelee korkeakoulun osaamisperustaisen opetussuunnitelman osaamistavoitteita ja arviointikriteerejä. Niiden pitää kuvata vaadittavaa osaamista niin selkeästi, että opettaja, opiskelija ja työelämä ymmärtävät ne samalla tavalla. Jotta osaamisperustaisuus voi toteutua koulutuksessa, niin toteutuksen reunaehtoja, esimerkiksi opetussuunnitelmaan kirjattuja aikaan ja paikkaan sidottuja toteutusmuotoja sekä suoritusmuotojen tarkoituksenmukaisuutta pitää tarkastella kriittisesti. Näin opetussuunnitelma mahdollistaa yksilöllisen ja tarvittaessa myös nopean edistymisen opinnoissa.
Artikkelissa esitellään open spacea yhtenä vertaisoppimisen menetelmänä ja kuvataan sen eri sovellutuksia. Open spacessa ohjelma rakentuu osallistujien toiveista ja tarpeista. Osallistujat saavat jakaa omaa osaamistaan, tietojaan ja kokemustaan. Osallistuminen ei edellytä etukäteen valmisteltua esitystä, vaan teemaan liittyvät keskustelut pohjautuvat yhteiseen jakamiseen, jolloin tilanne rakentuu vertaisoppimiselle. Syksyllä 2022 ja keväällä 2023 Kokko-hanke toteutti open space -seminaarin, joka osoittautui joustavaksi ja innostavaksi työskentelytavaksi. Tämä julkaisu on osa Kokko-hankkeessa (2021–2023) tuotettua vertaisoppimisen artikkelisarjaa. Hankkeessa kokeiltiin ja kehitettiin erilaisia vertaisoppimisen muotoja korkeakoulupedagogiikan kouluttajille ja kehittäjille.
Oulun ammattikorkeakoulun Liiketalouden yksikössä pilotoitiin Study Group -tuutorointia ensimmäisen vuoden opiskelijoilla. Study Group -tuutoroinnissa opettajatuutori tapaa kaikki Study Group -ryhmän opiskelijat samalla kertaa. Rinnakkaisryhmien tuutorointi haluttiin pitää yhtenäisenä, joten tuutorointi suunniteltiin yhdessä etukäteen. Study Group -ryhmät muodostettiin samalla tavalla, tapaamisten teemat ja aikataulut sovittiin yhdessä. Opiskelijoilta saatu palaute Study Group -toiminnasta ja -tuutoroinnista oli pääosin positiivista. Study Group -tuutorointia jatketaan myös toisen lukuvuoden tuutoroinnissa.
Artikkelissa esitellään cross-expertise mentorointia (CEM) yhtenä vertaisoppimisen menetelmänä ja jaetaan kokemuksia mentorointiprosessin organisoimisesta. CEM on kahden tasavertaisen asiantuntijan mentorointia ja osaamisen vaihtamista. Tärkeintä prosessissa on vertaisparien tapaamiset ja tavoitteellinen työskentely. Artikkeli pohjautuu kirjoittajien kokemuksiin CEM-prosessin organisoijina sekä osallistujien palautteeseen. Kokemuksien perusteella CEM synnyttää uusia ideoita omaan työskentelyyn sekä antaa vertaistukea. Menetelmää voi hyödyntää myös omien opiskelijoiden kanssa tai työyhteisön kehittämisessä. Tämä julkaisu on osa Kokko-hankkeessa (2021–2023) tuotettua vertaisoppimisen artikkelisarjaa. Hankkeessa kokeiltiin ja kehitettiin erilaisia vertaisoppimisen muotoja korkeakoulupedagogiikan kouluttajille ja kehittäjille.
Julkaisussa esitellään konsulttiryhmätyöskentelyä yhtenä vertaisoppimisen menetelmänä. Menetelmä on kehitetty 20 vuoden aikana korkeakoulujen opettajien, kehittäjien ja opiskelijoiden työvälineeksi. Julkaisu pohjautuu osallistujien palautteeseen sekä kirjoittajien kokemuksiin menetelmän käyttäjinä. Työskentelystä saadut kokemukset ovat myönteisiä. Se on parhaillaan edistänyt omaa kehittymistä, kasvua ja jaksamista omissa työtehtävissä ja -rooleissa. Sen on koettu tukevan myös kollegiaalisuutta. Tämä julkaisu on osa Kokko-hankkeessa (2021–2023) tuotettua vertaisoppimisen julkaisujen sarjaa. Hankkeessa kokeiltiin ja kehitettiin erilaisia vertaisoppimisen muotoja korkeakoulupedagogiikan kouluttajille ja kehittäjille.