Saattohoitoon siirryttäessä suurin osa potilaista haluaa olla kotona mahdollisimman pitkään, osa kuolemaansa saakka. Psykososiaalinen tuki on oleellinen osa kotisaattohoitoa. Läheisten rooli on suuri, ja heidän tukemisensa vaatii varsinkin kotisaattohoidon loppuvaiheessa hoitajalta laajaa osaamista, kohtaamisen taitoja sekä hoitajan aikaa. Jotta kotona omaistaan saattohoitavalle läheiselle voidaan tarjota laadukasta psykososiaalista tukea, tarvitaan hoitohenkilökunnalta vahvaa osaamista ja terveydenhuollon yksiköiltä ja yhteiskunnalta osallistumista kotisaattohoitoon ja sen järjestämiseen. Läheisten kokemusten mukaan psykososiaalista tukea saatiin kotisaattohoidon aikana, mutta tuen laatu ja määrä eivät aina toteutuneet tasa-arvoisesti.
Ikäihmisiä kiinnostavat sellaiset teknologiaratkaisut, jotka lisäävät omatoimisuutta ja auttavat asumaan kotona pidempään. Kotona asumista tukevan teknologian käyttöönoton tueksi tarvitaan oikea-aikaista ja luotettavaa tietoa. Koulutuskuntayhtymä OSAOon on rakenteilla ikääntyneiden kotona asumista tukevan teknologian opetustila. Artikkeli perustuu opinnäytetyönä tehtyyn laadulliseen tutkimukseen, jossa selvitettiin OSAOn työelämän yhteistyökumppaneita haastattelemalla, minkälaista osaamista hyvinvointiteknologia-asentajilla tulee olla ikääntyneiden kotona asumista tukevasta teknologiasta. Tulosten mukaan OSAOn suunnitelma rakentaa ikääntyneiden kotona asumista tukevan teknologian opetustila vastaa nykypäivän ja tulevaisuuden työelämästä nouseviin osaamistarpeisiin.
Sosiaali- ja terveysala kohtaa haasteita muun muassa väestön ikääntymisen ja ammattilaisten puutteen vuoksi. Robotiikan ratkaisut voisivat auttaa haasteissa. Jaana Kokon vuonna 2022 valmistuneessa opinnäytetyössä kartoitettiin kyselyjen ja haastattelujen avulla sote-sektorin tarpeita ja toiveita robotiikan hyödyntämiselle sekä listattiin markkinoilla olevia ratkaisuja esimerkinomaisesti.
Tarpeina nousivat esille erityisesti ratkaisukeskeisesti ohjelmistorobotiikka ja tarvelähtöisesti manuaalisen työn poisto. Ohjelmistorobotiikkaa onkin hyödynnetty massarokotustapahtumien yhteydessä korvaten henkilökunnan työpanosta. Kyselyjen ja haastattelun tuloksena todettiin myös, ettei riittävän kustannustehokkaita ja lisäarvoa tuottavia robotiikan ratkaisuja ole olemassa.
Yhteiskehittäminen ja testbed-toiminta ovat menetelmiä yrityksille ja loppukäyttäjille kehittää tarpeisiin vastaavia ratkaisuja. Suomi on jo tunnettu terveysteknologian vientimaa. Robotiikka voisi olla seuraava vientituote maailmalle.
Ikääntyneiden väestöosuuden kasvaessa kotona asumisen tueksi tarvitaan erilaisia teknologisia ratkaisuja. Ikääntyneiden itsenäistä ja mielekästä kotona asumista voidaan tukea monin tavoin teknologian avulla. Artikkelissa kerrotaan Oulun ammattikorkeakoulun roolista KARITA-hankkeessa, jossa näitä ratkaisuja etsitään. Palvelujenkäyttäjinä ikääntyneet ovat moninainen ryhmä, joilla on eri tarpeita ja osaamista teknologian suhteen. Siksi teknologian käyttöönotossa onkin ensisijaisen tärkeää kuunnella heitä itseään, jotta palveluita voidaan tarjota, kohdentaa ja kehittää tarpeita vastaaviksi. Teknologian käyttöönotto ja käyttö tuo mukanaan myös eettisiä näkökulmia, joita on syytä tarkastella niin asiakkaan näkökulmasta kuin henkilöstönkin osaamisen kannalta.
© 2024 Oamk Journal — Powered by WordPress
Theme by Anders Noren — Up ↑