Tag kustannukset
Rakennusalan tehokkuus on puhututtanut viime aikoina paljon. Huolimatta rakentamisen teollistumisesta ovat rakentamisajat pysyneet jokseenkin saman pituisina vuodesta toiseen. Rakennusliikkeillä ei ole juurikaan ollut intressiä kehittää toimintatapojaan, jotta rakentamisaikoja olisi saatu lyhennettyä. Artikkeli perustuu Pekka Kiviahteen opinnäytetyössä toteutettuun laadulliseen tutkimuksen, jossa haastatteluiden lisäksi tehtiin investointilaskelma. Tuloksena voidaan todeta, ettei rakentamisajan lyhentämisellä ole merkittävää vaikutusta vuokra-asuntojen investointipäätöksiin. Muita investointipäätöksiin vaikuttavia tekijöitä ovat laatu sekä rakennusliikkeen uskottavuus. Investointilaskelman perusteella kymmenen miljoonan euron arvoisen hankkeen rakentamisajan lyhentyminen kolmella kuukaudella tuo noin 165 000 euron hyödyn tarkastelujakson ollessa kymmenen vuotta.
Rakentamisen työkaluksi kehitetystä suunnitteluvaiheen tietomallintamisesta on tullut tukevan työkalun sijasta suunnittelun päätuote. Suunnittelusisällön vaativuuden kasvu ei kuitenkaan ole siirtynyt käytettäviin resursseihin hankkeiden budjetissa. Talotekniikan kannalta suunnittelun sisältöä ja tilaohjelmaa tulisi päästä ohjaamaan voimakkaammin hankesuunnitteluvaiheessa. Lisäksi suunnitelmat tulisi laatia toteutussuunnitelmatasolle ennen laskentavaihetta. Näillä toimenpiteillä voidaan rajata odottamattomia kustannuksia ja vähentää materiaalikuluja. Tämä korostuu hankkeissa, joissa on esimerkiksi tutkimus- tai laboratoriotiloja sisältäen vaihtelevan määrän palveltavia laitteita sekä erilaisia olosuhdevaatimuksia lämpötilojen, kosteuden ja äänien osalta. Artikkeli perustuu Jussi Malkin opinnäytetyöhön.
Kevytmuokkaus, jossa maata muokataan matalammalta perinteiseen kyntämiseen verrattuna, voi tarjota viljelijöille varteenotettavan vaihtoehdon muokkausmenetelmää valitessa. Blogikirjoitus käsittelee kevennetyn maanmuokkauksen taloudellisia ja ympäristöön liittyviä hyötyjä sekä menetelmässä huomioitavia seikkoja. Kirjoitus perustuu Oulun ammattikorkeakoulun luonnonvara-alan opinnäytetyöhön Kevennetyn maanmuokkauksen mahdollisuudet viljelijöille, jonka toimeksiantajana oli CANEMURE-hanke.
Artikkeli käsittelee kerrostalorakentamisessa yleisesti käytettyä jäteilman seinäpuhallusratkaisua. Siinä pohditaan perusteita kyseisen ratkaisun käyttämiselle, sen vaikutuksia eri näkökulmista sekä mahdollisia ratkaisun tulevaisuudennäkymiä. Tutkimusmenetelminä on käytetty kentältä työn kautta saatua käytännön kokemusta ja kustannustietoutta sekä kyselytutkimuksia. Päätuloksena todetaan, että seinäpuhalluksen käyttämiselle on kustannus- ja energiankulutukselliset perusteet, mutta laitteiden teknistä toimivuutta ei vielä tunneta riittävän hyvin. Julkaisu perustuu talotekniikan (YAMK) tutkintoon kuuluvaan opinnäytetyön kypsyysnäytteeseen.
Oulun ammattikorkeakoulu ja Centria-ammattikorkeakoulu toteuttavat yhteistyössä Ilmastoindikaattori-hankkeen, jonka tavoitteena on edistää alueen elinkeinoelämän pyrkimyksiä vähähiiliseen yhteiskuntaan siirtymiseksi.
Hiilijalanjäljellä (LCA) tarkoitetaan ihmisen aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä. Hiilijalanjälki ilmoitetaan useimmiten numeerisena lukuna, hiiliekvivalenttina (CO2e). Hiilijalanjälkilaskennassa arviointi tehdään rakennuksen koko elinkaaren ajalle. Elinkaareen sisältyy rakennustuotteiden valmistus, kuljetukset ja työmaatoiminnot, käyttö ja korjaukset sekä purku ja kierrätys.
Life Cycle Cost (LCC) on termi, joka tarkoittaa rakennuksen tai rakenneosan elinkaarikustannusten tutkimista sen koko elinkaaren aikana aina raaka-aineen tuotannosta ja valmistamisesta rakennuksen elinkaaren loppuun eli rakennuksen purkamiseen saakka. Yksinkertaisuudessaan elinkaarilaskennassa on kyse optimoinnista. Laskennan avulla voidaan selvittää, kannattaako esimerkiksi maalämpöpumppuun investointi tai yläpohjan eristäminen alempien lämmityskustannusten säästämiseksi koko rakennuksen elinkaaren aikana.
Artikkelissa tarkastellaan sähköauton hankinta- ja käyttökustannuksia, lataustekniikkaa sekä kasvihuonekaasupäästöjä. Tarkastelukohteeksi valitun Utajärven kunnan autokannan sähköistyminen vähentää tieliikenteen päästöjä tulevaisuudessa. Selvitys tehtiin osana Suomen ympäristökeskuksen hallinnoimaa Canemure-hanketta yhteistyössä Utajärven kunnan kanssa. Oulun ammattikorkeakoulu toimii Canemure-hankkeessa alueellisena koordinaattorina.
Otetta ei näytetä, koska artikkeli on suojattu.