Tag kuvantaminen
Magneettitutkimukset ovat yleisesti käytössä oleva kuvantamismenetelmä. Useista muista kuvantamismenetelmistä poiketen magneettitutkimuksissa ei käytetä säteilyä, vaan siinä hyödynnetään erilaisia magneettikenttiä. Magneettitutkimuksia voidaan toteuttaa liikkuvassa magneettikuvantamisyksikössä eli tutummin magneettirekassa. Vaikka magneettitutkimukset ovat yleisiä, voi magneettirekka olla useimmille ihmisistä tuntematon toimintaympäristö. Vastasimme toimeksiantajan tarpeeseen ja toteutimme oppaan potilaan turvallisesta kuvantamisesta rekkamagneetissa.
Röntgensäteilyä käyttävät myös muut kuin röntgenhoitajat työssään. Lisäksi yhä useammat altistuvat röntgensäteilylle. Tämä osa-alue kaipaa tutkimuksenkin mukaan lisää kouluttautumista. Oulun ammattikorkeakoulu tarjoaa kesäopintoina Campus Onlinessa kolmen opintopisteen suuruista opintojaksoa, jossa käsitellään perusteet-tasolla säteilyfysiikkaa, -biologiaa, -suojelua sekä säteilyannoksiin tietoa, unohtamatta eri kuvantamismenetelmiä. Opintojakso on helppo suorittaa verkossa itsenäisesti. Materiaali on interaktiivista, mikä tekee opiskelusta mielekästä. Sähköinen tentti on opintojakson arviointimenetelmä.
Lääketieteellisen kuvantamisen opetus- ja testilaboratorio (Medical Imaging Teaching and Test Laboratory, Mittlab) mahdollistaa monipuolisen lääketieteellisen kuvantamisen opetus-, tutkimus-, kehitys-, innovaatio- ja testaustoiminnan oppilaitoksille, tutkimusryhmille ja yrityksille. Oulun yliopiston ja Oulun ammattikorkeakoulun yhteinen kuvantamislaboratorio sijaitsee Oulun yliopistollisen sairaalan tiloissa.
Oulun ammattikorkeakoulussa radiografian ja sädehoidon tutkinto-ohjelmassa on kehitetty 360°-virtuaalioppimisympäristöjä, joita voidaan käyttää potilaan ohjaamiseen ja henkilöstön sekä opiskelijoiden oppimiseen ja opetustyöhön. Virtuaaliympäristöjen avulla opiskelijat voivat rauhassa ja turvallisesti tutustua eri kuvantamisen ja sädehoidon modaliteetteihin ja toimintaympäristöihin. Virtuaaliympäristöjä hyödynnetään radiografian ja sädehoidon opiskelijoiden opetuksen lisäksi myös muiden tutkinto-ohjelmien opiskelijoiden säteilysuojelukoulutuksessa. Mahdollisuus tutustua toimintaympäristöihin kaventaa teorian ja käytännön harjoittelun välistä kuilua. Virtuaalioppimisympäristöt tarjoavat uusia mahdollisuuksia oppimiseen ja opettamiseen sekä auttavat erilaisia oppijoita uuden tiedon omaksumisessa.
Artikkelissa esitellään röntgenhoitajaopiskelijoiden itseopiskelua tukemaan tuotettua opiskelumateriaalia. Oulun ammattikorkeakoulun radiografian ja sädehoidon tutkinto-ohjelman opiskelijoilla on mahdollisuus opiskella itsenäisesti röntgensimulaatiotiloissa. Itsenäisestä opiskelusta simulaatiotiloissa voivat hyötyä monet opiskelijat sen mahdollistaessa esimerkiksi opiskelujen ohessa työssä käyvien opiskelun omaan elämän rytmiin sopivina aikoina. Itseopiskelun tueksi kehitetään jatkuvasti uusia opiskelumuotoja ja erityisesti videomuotoiset itseopiskelumateriaalit havainnollistavat ja tähdentävät teoriatiedon merkitystä. Radiografian ja sädehoidon tutkinto-ohjelman opiskelijoille tuotettiin opinnäytetyönä yhteensä yhdeksän aikuisen vartalon alueen natiiviröntgentutkimusten asetteluvideota. Videoilla tutkimusten projektiot esitetään eri kuvakulmista. Videoille on lisätty myös tekstit ja taustalle äänitetty puhe, jotka auttavat katselijaa havainnoimaan erilaisia yksityiskohtia.
Mammografia on suurta tarkkuutta vaativa lääketieteellisen kuvantamisen laji, jossa esiintyy erilaisia artefaktoja eli kuvavirheitä. Artikkeli perustuu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena toteutettuun opinnäytetyöhön, jossa kartoitetaan neljän eri mammografian menetelmän yhteydessä esiintyviä artefaktoja vuosina 2011–2020 kirjoitetuissa englanninkielisissä tutkimusartikkeleissa. Menetelmät ovat filmikuvausmammografia, digitaalinen mammografia, rintojen tomosynteesi ja varjoainetehosteinen mammografia. Opinnäytetyön tuloksena luetteloitiin yhteensä 63 artefaktaa. Tutkimusaineistossa sekä mainittiin artefaktoja ohimennen että kuvailtiin niitä tarkemmin. Tarkempi kuvailu painottui uudempien menetelmien eli tomosynteesin ja varjoainemammografian artefaktoihin. Vanhemman aineiston tutkiminen voisi antaa lisätietoa myös vanhempien menetelmien artefaktoista. Artefaktojen riittävä tuntemus on hyvä keino vähentää niistä aiheutuvia haittoja mammografiatutkimuksissa.