Oulun ammattikorkeakoulun julkaisuja

Tag lehmät

Kasvintuotantotilan muuttaminen kotieläintilaksi

Tämä blogikirjoitus perustuu havaintoihini, joita on kerääntynyt muun muassa opinnäytetyötä tehdessäni ja opintojen ohella sekä muutenkin maatalousalan menoa seurattuani. Tekstissä kerrotaan asiat, jotka pitää tehdä tai joihin pitää kiinnittää huomiota, kun päätetään ryhtyä kotieläintilalliseksi. Teksti on hyödyllinen etenkin maatalousalan toimijoille, jotka miettivät kasvintuotannosta siirtymistä eläintuotantoon.

Automaattilypsyssä olevien lehmien laidunnus on jaloittelua

Lypsykarjan ruokinnan, hoidon ja hyvinvoinnin huippuosaaja Tiina Karlström ProAgria Oulusta valottaa automaattilypsyssä olevien lehmien laidunnusta. Blogissa käydään läpi laiduntamisen käsitettä automaattilypsyssä olevilla lehmillä tuomalla esille laidunnuksen, jaloittelun ja ulkoilun erot. Lisäksi tekstissä kerrotaan laiduntamisella saatavan rehun riittävyydestä korkeatuottoisilla lehmillä, laiduntamiseen liittyvistä käytännön järjestelyistä sekä sen vaikutuksesta lehmien hyvinvointiin ja lypsyrytmiin.

Automaattilypsyn ja laidunnuksen yhdistäminen on haastavaa

Lypsylehmien laidunnuksen ja automaattilypsyn yhdistäminen vaatii pohtimista jatkuvan lypsyn takia. Jos automaattilypsyn rytmi rikkoontuu laiduntamisen takia, se aiheuttaa pitkiä lypsyvälejä ja johtaa tuotoksen alenemiseen. Laitumet tulee sijoittaa mahdollisimman lähelle navettaa, jotta lehmät kulkevat aktiivisesti navettaan lypsylle. Lypsyrobotilla tarjottava väkirehu houkuttelee lehmät laitumelta lypsylle. Tutkimusten mukaan veden saanti pelkästään navetassa ei alenna tuotosta verrattuna siihen, että sitä on tarjolla myös laitumella. Automaattilypsyn yhteydessä voidaan puhua osittaislaidunnuksesta tai joissain tapauksessa pelkästään jaloittelusta. Laiduntamisella on usein suurempi lehmän hyvinvointia lisäävä vaikutus kuin ruokinnallinen merkitys.

© 2024 Oamk Journal — Powered by WordPress

Theme by Anders NorenUp ↑