Tag lypsykarja
Oulun ammattikorkeakoulussa agrologiopiskeluun kuuluvalla Nautakarjatalouden suunnittelu -opintojaksolla tehdään navetan toiminnallinen suunnitelma. Opiskelijat tekevät ryhmissä navetan pohja- ja asemapiirroksen. Suunnitelmassa huomioidaan sekä karjan että ihmisten tarpeet, helppohoitoisuus, muunneltavuus ja käytännöllisyys. MAA22KM-ryhmän opiskelijat saivat avukseen 4dBarnin Täyden kympin robottipihatto -verkkokurssin. Sen avulla pystyttiin suuntaamaan huomiota navetan toiminnallisessa suunnittelussa olennaisiin asioihin. Neljä ryhmää teki oman suunnitelmansa. Yhden ryhmän suunnitelma oli olemassa olevalle tilalle, ja muut tekivät suunnitelman alusta asti itse.
Matalan reservikaliumin mailla kaliumlannoituksen satovasteen on arvioitu olevan merkittävä. Liiallinen kaliumin saanti kuitenkin lisää rehuntuotannon kustannuksia ja heikentää nurmirehun ruokinnallista laatua. Kaliumlannoituksen myötä myös rehun kaliumpitoisuus nousee, ja se puolestaan altistaa lehmiä esimerkiksi poikimahalvauksille. Kaliumilla turvemaan tuottamaan -hankkeessa testattiin nurmen kaliumlannoituksen lisäämistä ensimmäisen satovuoden nurmelle Pohjois-Pohjanmaalla. Testaus oli alun perin suunniteltu paksuturpeiselle lohkolle, mutta lohkon nurmi oli kuollut edellisenä talvena. Testaukseen valittu uusi lohko osoittautui ennakoitua karummaksi maaperäksi viljavuuden ja multavuuden osalta. Lisäksi kuivuus vielä koetteli viljelykasvien sadontuottoa, joten kaliumin lisälannoituksesta ei saatu juurikaan näyttöä. Kuivuuden takia nurmirehun kaliumpitoisuudet nousivat korkeiksi lannoitusmääristä riippumatta. Nämä epäonniset tulokset osoittivat selkeästi, että nurmen kaikkien kasvutekijöiden tulee olla kunnossa ja tasapainossa, ennen kuin lisäkaliumista on nurmelle hyötyä. Ravinteiden ja vedensaannin ongelmat kasvukaudella voivat helposti johtaa kivennäisepätasapainoon, joka edelleen aiheuttaa haasteita eläinten ruokinnassa. Rehun kivennäispitoisuuksien seuranta on tärkeää ja kannattavaa muun muassa eläinten terveyden, ruokinnan optimoinnin ja maitotuotosten kannalta.
Lypsykarjan ruokinnan, hoidon ja hyvinvoinnin huippuosaaja Tiina Karlström ProAgria Oulusta valottaa automaattilypsyssä olevien lehmien laidunnusta. Blogissa käydään läpi laiduntamisen käsitettä automaattilypsyssä olevilla lehmillä tuomalla esille laidunnuksen, jaloittelun ja ulkoilun erot. Lisäksi tekstissä kerrotaan laiduntamisella saatavan rehun riittävyydestä korkeatuottoisilla lehmillä, laiduntamiseen liittyvistä käytännön järjestelyistä sekä sen vaikutuksesta lehmien hyvinvointiin ja lypsyrytmiin.
Lypsylehmien laidunnuksen ja automaattilypsyn yhdistäminen vaatii pohtimista jatkuvan lypsyn takia. Jos automaattilypsyn rytmi rikkoontuu laiduntamisen takia, se aiheuttaa pitkiä lypsyvälejä ja johtaa tuotoksen alenemiseen. Laitumet tulee sijoittaa mahdollisimman lähelle navettaa, jotta lehmät kulkevat aktiivisesti navettaan lypsylle. Lypsyrobotilla tarjottava väkirehu houkuttelee lehmät laitumelta lypsylle. Tutkimusten mukaan veden saanti pelkästään navetassa ei alenna tuotosta verrattuna siihen, että sitä on tarjolla myös laitumella. Automaattilypsyn yhteydessä voidaan puhua osittaislaidunnuksesta tai joissain tapauksessa pelkästään jaloittelusta. Laiduntamisella on usein suurempi lehmän hyvinvointia lisäävä vaikutus kuin ruokinnallinen merkitys.