Tag moniammatillisuus
Suunhoito on tärkeässä roolissa raskausaikana, sillä suun olosuhteet muuttuvat hormonitoiminnan vaikutuksesta. Tuleva lapsi oppii terveyskäyttäytymisen lähipiiriltään, joten suunhoitotottumuksia on hyvä tarkastella jo odotusaikana. Suunhoidon ohjausta ja tukea antavat niin suun terveydenhuollon ammattilaiset, että terveydenhoitajat. Moniammatillinen yhteistyö sujuvoittaa eri ammattiryhmien yhteistyötä lisäten hoidon vaikuttavuutta. Opinnäytetyönä toteutettu raskausajan suunhoito-opas on tuotettu terveyden edistämistyön tueksi hyvinvointialueelle sekä opetuskäyttöön Oulun ammattikorkeakoululle. Oppaasta hyötyvät odottavat perheet, terveydenhuollon ammattilaiset sekä alan opiskelijat.
Kehitysvammaisten suun terveydentilaa voidaan parantaa moniammatillisella yhteistyöllä. Blogiteksti perustuu opinnäytetyöhön, jossa järjestettiin suun terveyden edistämisen tapahtuma palvelukodin hoitohenkilökunnalle. Koulutustapahtuma keskittyi tavallisimpiin suusairauksiin, suuhygieniaan ja avustettuun hampaiden harjaukseen sekä ravinnon merkitykseen suun terveydessä. Tapahtuma koostui havainnollistavasta PowerPoint-esityksestä ja erilaisten suunhoitovälineiden käyttöharjoituksista. Tuloksena lisättiin sekä henkilökunnan että opinnäytetyön tekijöiden tietoa kehitysvammaisten suunhoidon erityispiirteistä. Tässä julkaisussa tuodaan esiin kehitysvammaisten suun terveydentilan haasteita, keinoja sen parantamiseksi sekä koulutuksen merkitys osana moniammatillista yhteistyötä.
Interprofessional collaboration is vital in the treatment of breast cancer patients. Nurses play an important role in the care of patients undergoing breast cancer therapy. The Ebreast Project II generates new research data that will aid healthcare educators, CPD specialists, and healthcare students and professionals especially nurses in better understanding breast cancer therapy and other associated interventions through education.
Sosiaali- ja terveysalan uudistus toteutuu vuoden 2023 alussa. Uudistuksen tavoitteena on vahvistaa perustason palveluja ja siirtää painopistettä ennaltaehkäisevään työhön. Uudistukseen sisältyvän Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman tavoitteena on turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut kaikille suomalaisille, parantaa palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta, kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja, turvata ammattitaitoisen työvoiman saanti sosiaali- ja terveyspalveluihin, vastata ikääntymisen ja syntyvyyden laskun aiheuttamiin haasteisiin sekä hillitä kustannusten kasvua. Tulevaisuuden sote-keskuksista asiakas tulee saamaan kaikki tarvitsemansa palvelut yhdestä paikasta. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus luo haasteita tulevaisuuden terveydenhoitajatyöhön, jossa korostuvat erityisesti palvelujen laatu, moniammatillinen yhteistyö, ennaltaehkäisevä terveyden edistäminen sekä asiakaslähtöisyys.
Blogikirjoituksessa kuvataan Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen kuntoutusalan ammattilaisten näkemyksiä ja toiveita hyvinvointialueen kuntoutuspalvelujen kehittämisestä. Kuntoutuksen ammattilaiset haluavat kehittää asiakkaan tarpeista lähteviä oikea-aikaisia kuntoutuspalveluita. Tämä edellyttää monialaista ja moniammatillista yhteistyötä asiakkaan verkostossa toimivien tahojen kanssa. Myös palveluprosesseja on tarpeellista selkeyttää ja sujuvoittaa. Kuntoutusalan ammattilaiset tuovat myös esille järjestötoiminnan merkityksellisyyden asiakkaan kuntoutusprosessissa. Järjestö- ja yhdistystoiminta tarjoaa monenlaisia osallistumisen ja toimimisen paikkoja kuntoutuksen asiakkaille. Sen tietoisuutta tulisi kuitenkin lisätä ammattilaisten keskuudessa. Asiakkaiden, organisaatioiden ja kuntoutusjärjestelmän kannalta parhaaseen tulokseen päästään, kun palveluketjuja ja -kokonaisuuksia kuvataan ja kehitetään yhteistyössä myös asiakkaita edustavien järjestöjen ja kokemustoimijoiden kanssa.
Moniammatillisen tiimin konsultaatiokäytäntöä voidaan kehittää kognitiivisen ergonomian näkökulmasta. Kognitiivinen ergonomia sujuvoittaa konsultaatiota ja mahdollisesti lisää työssä jaksamista. Sujuva konsultaatiokäytäntö edellyttää moniammatillisessa tiimissä yhdessä sovittuja käytänteitä. Artikkeli perustuu Oulun ammattikorkeakoulun Master-tutkinnossa tehtyyn opinnäytetyöhön, jossa selvitettiin perusterveydenhuollon vastaanottotoiminnan moniammatillisen tiimin työntekijöiden kokemuksia suullisesta konsultaatiosta kognitiivisen ergonomian näkökulmasta. Tutkimustuloksissa nousi kolme osa-aluetta: konsultaation rakenteisuus, työyhteisön kyky organisoida työtä ja moniammatillisen tiimin myönteiset työyhteisötaidot. Tutkimustulosten perusteella nousseista tarpeista toteutettiin kehittämisiltapäivä, jossa kehitettiin ohjeet konsultaatiolle. Konsultaation rakenteisuutta tuettiin luomalla valmiit fraasit potilastietojärjestelmään kirjaamisen tueksi ISBAR-menetelmän pohjalta, ajanvarauskirjoja yhdenmukaistettiin ja tuotiin kiireellisyysarvio aikamääreineen näkyväksi sekä luotiin konsultaation kultaiset säännöt tukemaan kognitiivista ergonomiaa konsultaatiotilanteessa.
ProKuntoutus-verkkokoulutuksen toinen toteutus käynnistyy syyskuussa 2021 avoimina korkeakouluopintoina, jotka toteutetaan yhteistyössä Oulun ammattikorkeakoulun, Jyväskylän yliopiston ja Oulun yliopiston kanssa. Koulutus vastaa keskeisiin kuntoutuksen ja sen koulutuksen kehittämistarpeisiin ja toteutuu tutkimusperusteisesti ja työelämäläheisesti. Kuntoutuksen koulutuksen on tuotettava sekä laaja-alaista yhteistä kuntoutusosaamista että syvää erikoisosaamista kuntoutuspalvelujen tuottamiseen, kehittämiseen ja tutkimukseen. Kuntoutusalan koulutuksessa tarvitaan laajaa tieteiden ja eri ammattialojen välistä yhteistyötä sekä keskustelua ja ymmärrystä kuntoutuksen koulutuksen ja tutkimuksen edistämiseksi. ProKuntoutus 2.0 koulutuksessa pyritään vastaamaan keskeisiin kuntoutusalan osaamisen tarpeisiin. Painopisteenä ovat erityisesti muuttuneet yhteiskunnan tarpeet ja kuntoukseen liittyvää tutkimus- ja kehittämisosaamista edistäminen.
Rintasyöpää sairastavan yksilöllinen hoitopolku vaatii moniammatillista yhteistyötä eri käyttöympäristöissä, kuten patologian laboratoriossa, sädehoidossa, leikkaussalissa ja kemoterapiassa. Syöpää sairastavat kokevat, ettei terveydenhuollon ammattilaisilla ole tarpeeksi tietotaitoa asian suhteen. Tästä näkökulmasta tarkasteltuna perus- ja täydennyskoulutukselle sekä jatkuvalle oppimiselle onkin tarvetta. Potilaan hoitopolun täyttämättömät tarpeet vaikuttavat potilaiden selviytymiseen ja tyytyväisyyteen, joten tätä olisi syytä parantaa. EBreast2-hankkeen päätavoitteena onkin toteuttaa moniammatillinen verkkokoulutus rintasyövän hoidossa työskenteleville terveydenhuollon ammattilaisille ja opiskelijoille.