Tag motivaatio
Edellytyksenä ammattikorkeakoulusta valmistumiselle on opinnäytetyön tekeminen. Ohjaajalla on tässä prosessissa tärkeä rooli. Jokainen ohjaaja tekee ohjaustyötä omalla tavallaan ja annettujen resurssien puitteissa. Parhaimmillaan opinnäytetyö on opintojen huipentuma, pahimmillaan pakollinen vuori, jonka valloitus tuntuu mahdottomalta. Opinnäytetyön tekijän, ohjaajan ja toimeksiantajan yhteistyön sujuessa työt valmistuvat asetetuissa aikatauluissa.
Artikkeli käsittelee pelillisyyden hyödyntämistä lasten kuntoutusprosessissa. Digitaalisella pelillisellä alustalla parannetaan lasten motivaatiota ja sitoutumista kuntoutusprosessiin ja tehdään prosessi tavoitteineen ja tuloksineen näkyväksi lapselle, huoltajille sekä ammattilaisille. Lisäksi alusta auttaa kaikkia osapuolia kuntoutusprosessin arvioinnissa. Artikkelissa kerrotaan aiheesta ideoidusta innovaatiosta sekä innovaatioprosessista. Artikkelissa kuvataan myös innovaation tukena käytettyä tutkimustietoa, käyttöönoton kannalta merkityksellisiä seikkoja sekä vaikutusten ja vaikuttavuuden arviointia. Innovaatio ideoitiin Pohjois-Pohjaanmaalta keväällä 2021 kerättyjen sosiaali- ja terveydenhuollon kehitystarveaihioiden perusteella vastaamaan asiakkaiden ja ammattilaisten esille nostamaan tarpeeseen. Tämä innovaatiotehtävä on esimerkki opiskelijayhteistyöstä Oamkin sote-ratkaisujen monitoimijainen ennakointi, testaus ja yhteiskehittämisosaaminen tki-kärjessä. Työtä voidaan edelleen kehittää yhteistyössä eri toimijoiden kanssa.
Henkilöstön osaamisen kehittäminen kuuluu esimiestyöhön. Työntekijöiden osaamisen tunnistaminen hyödyttää niin työntekijää kuin organisaatiotakin, mutta sen haasteena on työntekijöiden hyvä tuntemus. Esimiehen tuki työntekijöiden kehittymisessä ja urakehityksessä sitouttaa työntekijän omaan työhönsä. Hyvä vuorovaikutussuhde esimiehen ja alaisen välillä rakentuu erilaisista tekijöistä. Tärkeimpinä tekijöinä voidaan pitää molemminpuolista kuuntelutaitoa, arvostamista, toisen näkemysten ymmärtämistä ja luottamusta. Lisäksi yhteinen kehittyminen työhön liittyvissä asioissa, ongelmanratkaisukyky sekä kyky ottaa asioita puheeksi, käsitellä ja ratkaista hankalia asioita ovat tärkeitä taitoja. Esimiehen osoittaessa työntekijälle aitoa kiinnostusta jatkuvaan oppimiseen ja osaamisen kehittymiseen, työyhteisöllä on aito mahdollisuus suunnitella ja kehittää toimintaansa pitkäjänteisesti.
Artikkeli pohjautuu Kati Mäenpään Lectio Praecursoriaan kasvatustieteiden väitöskirjaan ”Motivation regulation and study well-being during nurse education studies”. Väitöstutkimus lisää ymmärrystä ja tietoa oppimisen motivaation säätelystä, sen mukautuvuudesta ja yhteydestä opiskeluhyvinvointiin. Tutkimustulokset ovat hyvin sovellettavissa terveysalan ammattikorkeakouluopetukseen, mutta yleisemmin myös muihin opiskelijaryhmiin ja oppimisympäristöihin.
Opiskelu voi tuntua työläältä ja luennot pitkiltä, joten opetukseen olisi hyvä välillä saada jotain vaihtelua. Yksi tapa sitouttaa opiskelijoita opiskeltaviin asioihin on aktivoida heitä miettimään ja ratkaisemaan opiskeltaviin sisältöihin liittyviä aivopähkinöitä. Tähän voidaan liittää myös tarinallisuus ja jopa huumori. Tätä lähestymistä käytetiin Oulun ammattikorkeakoulun liiketalouden opintojaksolla Perhe- ja perintöoikeus. Opintojakson toteuttamisen jälkeen kahden ryhmän opiskelijoilta kysyttiin heidän näkemyksiään siitä, millä tavalla tarinoihin sisältyvä huumori vaikutti opetustilanteeseen. Osoittautui, että opiskelijat kokivat käytetyn huumorin pääpiirteittäin positiiviseksi piirteeksi opetuksessa. Huomionarvoista on kuitenkin, että keskimäärin alhaisimmat arvot opiskelijat antoivat väitteille, joiden mukaan huumori olisi lisännyt opiskelumotivaatiota tai helpottanut asioiden ymmärtämistä. Opiskelijoiden näkemysten mukaan huumorilla on siis positiivisia vaikutuksia oppimistilanteisiin, mutta sen vaikutus oppimisprosessiin vaatii lisää tutkimusta.
Artikkelissa jäsennetään pedagogisen hyvinvoinnin ulottuvuuksia sekä sen yhteyttä osallistavaan pedagogiikkaan. Pedagogisessa hyvinvoinnissa on mukana sekä yhteisöllinen että yksilöllinen taso, mikä tarkoittaa opettajan näkökulmasta kokemusta omasta työhyvinvoinnistaan. Opiskelijalla vastaava hyvinvoinnin kokemus liittyy kiinteästi osallisuuden kokemukseen. Pedagogista hyvinvointia rakennetaan avoimessa ja aidossa kohtaamisessa. Opettajan osaamisen näkökulmasta pedagogisen hyvinvoinnin tuottaminen merkitsee jatkuvaa itsensä sekä oman pedagogisen toiminnan kehittämistä esimerkiksi tutkivan opettajuuden keinoin. Opiskelijalle pedagoginen hyvinvointi mahdollistaa toimijuuden ja osallisuuden. Keskeisiä tekijöitä pedagogisen hyvinvoinnin kokonaisuudessa ovat toimijoiden motivaatio ja itsesäätelytaidot. Pedagogisessa toiminnassa pyritään huomioimaan jokaisen voimavarat ja vahvuudet, mikä on jatkuvan uudistumisen ja kehittymisen edellytys.