Tag musiikki
Raportti käsittelee tutkimusta digitalisaation mahdollisuuksien ja uhkien välisestä jännitteestä Oulun ammattikorkeakoulun musiikin ja tanssin toimijoiden kokemusmaailmassa. Tutkimusaineisto koottiin teemahaastattelujen ja kyselyn avulla, ja sen analyysissa käytettiin kriittistä lähilukua ja sisällönanalyysia. Vastaajien kokemukset tiivistyivät neljään ideaalityyppiin, joissa heijastuvat muutostoimijuuden toteutuminen ja kokemushorisontit: digitaalinen osaaja, positiivinen sopeutuja, epävarma selviytyjä ja toivonsa menettänyt. Tulosten perusteella digitalisaatiossa tulisi nostaa keskiöön kokemus osallisuudesta ja tunne elämän hallinnasta. Lisäksi tuloksissa korostuvat tarve muutostoimijuuden vahvistamiseen aidon korkeakouludemokratian ja päätöksenteon läpinäkyvyyden kautta.
Blogiteksti käsittelee kansantanssin ja kansanmusiikin historiallista suhdetta, ja se liittyy näiden alojen yhteistä pedagogiikkaa kehittävään KanTaMus-hankkeeseen. Liike ja materiaalisuus ovat kansantanssin ja -musiikin yhteisiä nimittäjiä. Liike täydentää kuvaa musiikista ja ääni tanssista sen suhteen, millaisina ne ovat eläneet eri aikoina, miten ne ovat muuttuneet ja miten ne koetaan nykyaikana. Kansanmusiikin historia on aina myös kansantanssin historiaa, vaikka vanhemmasta tanssista tiedetään vähemmän kuin musiikista. On länsimaisen taidemusiikin luoma harha erottaa performanssi ja tuote toisistaan. Laulu ja soitto ovat ennen kaikkea inhimillistä toimintaa, jossa liike ja usein tanssikin ovat läsnä. KanTaMus-hankkeessa haetaan yhteisiä tarttumapintoja, joiden kautta kansantanssi ja -musiikki voitaisiin taas palauttaa yhteiseen tekemiseen, äänen ja liikkeen kiinteään vuorovaikutukseen.
Oulun ammattikorkeakoulun Kulttuurialan yksikön työntekijät ja opiskelijat ovat pitkään tehneet monenlaista kehitystyötä, jonka kautta yksikön opetus on kiinnitetty digitaalisen maailman mahdollisuuksiin. Julkaisussa keskitytään kolmeen esittävien taiteiden pioneeriprojektiin: virtuaaliurkuihin, LoLa-järjestelmään ja tanssilaboratorioon. Näihin on perehdytty haastattelemalla Ismo Hintsalaa, Jussi Tuohinoa ja Anssi Kirkonpeltoa, jotka ovat tuoneet yksikköön uudenlaisia tapoja tarkastella musiikin ja tanssin opetusta ja esitystoimintaa. Haastatteluissa ilmeni, kuinka kulttuurin digitalisaatio perustuu yhteistyöhön eri toimijoiden kanssa, mutta toisaalta sen kautta syntyy myös uusia, kaupallisesti hyödynnettäviä konsepteja. Kehitystyö vaatii kuitenkin jatkuvasti uusia resursseja. Lisäksi tietoisuuden kulttuurista ja sen mahdollisuuksista tulee lisääntyä voimakkaasti myös alan ulkopuolella, jotta tulevaisuudessa nähdään menestyksekkäitä moniosaajia edistämässä kulttuurin digitalisoitumista.
LoLa-järjestelmä mahdollistaa lähes viiveettömän etäyhteyden erinomaisella kuvan- ja äänenlaadulla pitkienkin välimatkojen etäisyydellä. Järjestelmän avulla voidaan esittää ja opettaa musiikin yhtyesoittoa reaaliaikaisesti. LoLa on käytössä kahdeksassa kulttuurialan koulutusta tarjoavassa ammattikorkeakoulussa Oulun ammattikorkeakoulu mukaan lukien. Tässä artikkelissa kerrotaan LoLan käyttöön liittyviä yleisiä ja erityisiä seikkoja.
Musiikin opetus asettaa erityisesti yhtyesoiton osalta erityisvaatimuksia etäopetussovelluksille. Luonnollisesti välittyvän äänen lisäksi verkkoyhteyksien pitäisi toimia luotettavasti mahdollisimman pienellä viiveellä eli latenssilla. Oulun ammattikorkeakoulussa otettiin 10 vuotta sitten ensiaskelia musiikin etäopetuksen haastavalla polulla. Millaista kehitystä alalla on viime vuosien aikana tapahtunut? Millä tavoin musiikin opettajat kokevat etäopetuksen lähiopetukseen verrattuna? Kuinka siirtyminen etäopetukseen on poikkeustilan myötä sujunut?