Tag nuoret
Ympäristön ja ilmastomuutoksen aiheuttamat huolet ja mielenterveyden häiriöt johtuvat ilmastokatastrofeista ja ilmastomuutoksen aiheuttamista psykologisista vaikutuksista, kuten pelosta, stressistä tai ahdistuksesta. Nuorten huolenaiheet ja tunteet ympäristöön ja ilmastomuutokseen liittyen vaihtelevat. Yleisimpiä ovat huoli tulevaisuudesta, luonnon monimuotoisuuden menetys, sään ääri-ilmiöt ja niiden vaikutukset ihmiskuntaan. Tutkimuksissa on havaittu ilmastoon liittyvien negatiivisten tunteiden ja huolien yhteyksistä nuorten mielenterveyden ongelmiin. Sosiaali- ja terveydenhuollossa tulee ottaa vakavasti nuorten ilmastoon liittyvät huolet. Toivottomuuden tunteen äärellä tarvitaan tukea. Artikkelissa kuvataan tätä ilmiötä ja menetelmiä mielenterveyden tukemiseksi.
Kelan ammatillisen kuntoutuksen NUOTTI-valmennusta järjestetään koulutuksen tai työelämän ulkopuolella oleville nuorille. Valmennus auttaa nuoria suunnittelemaan tulevaisuuttaan ja etenemään työelämään tai opintoihin. Ratkaisukeskeiset lyhytterapian menetelmät soveltuvat nuorten valmennukseen. Masennuksesta, ahdistuksesta tai stressihäiriöistä kärsivät nuoret voivat saada apua ratkaisukeskeisestä lyhytterapiasta. Menetelmien käytössä esiintyy vaihtelevuutta. Kuntoutuksen asiantuntijan (YAMK) opinnäytetyössä yhteiskehitettiin Ratkes-menetelmäkortit. Nuoret arvioivat menetelmien merkityksellisyyttä ja tarkoituksenmukaisuutta. Menetelmät soveltuvat parhaiten mielialaongelmien lieventämiseen, tulevaisuuden suunnitteluun, itsetuntemuksen ja itsevarmuuden lisäämiseen ja tavoitteiden asetteluun.
Digimedioiden käyttö on lisääntynyt ja niistä on muovautunut osa nuorten jokapäiväistä arkea. Digimedioiden, kuten some ja digipelaaminen, käytöllä on sekä positiivisia että negatiivisia hyvinvointivaikutuksia. Nuorten parissa toimivilta ammattilaisilta vaaditaan digihyvinvointiosaamista eli taitoa tunnistaa digimedioiden käyttöön liittyviä hyvinvointiriskejä ja kykyä ohjata nuoria hyvinvointia edistävään median käyttöön. Nuorten parissa työskentelevät ammattilaiset ovat kuitenkin kokeneet haasteelliseksi tunnistaa median käytön hyvinvointivaikutuksia sekä ohjata nuoria. Digi-Hyve-hankkeessa kehitettiin nuorten parissa toimiville ammattilaisille ja alan opiskelijoille digihyvinvointiosaamista edistävä DigiWellPRO-verkkokoulutus.
Artikkeli käsittelee digipelaamista ja terveydenhoitajan roolia pelikasvattajana. Artikkelia varten koulu- ja opiskeluterveydenhoitajilta kysyttiin heidän kokemuksiaan omasta pelikasvatusosaamisestaan ja näkökulmia pelikasvatusosaamisen kehittämiseksi. Kyselyyn saatiin yhteensä neljä vastausta. Vastausten perusteella selvisi, että pelikasvatukseen liittyvä koulutus on jäänyt vähäiseksi. Olisi tärkeää, että terveydenhoitajilla olisi riittävät tieto- ja ohjaustaidot pelikasvatukseen liittyen. Ajantasaista ja riittävää tietopohjaa voitaisiin edistää ja ylläpitää jatkuvalla ja päivittyvällä koulutuksella. Koulutuksiin olisi hyvä sisällyttää pelaamisen hyvät ja huonot puolet, ongelmapelaamisen tunnusmerkit sekä keinoja puheeksi ottoon ja motivoivaan haastatteluun. Pelaamiskäyttäytymisen arvioinnin tueksi voitaisiin kehittää työkalu, jonka avulla nuori voisi itse arvioida omaa pelaamistaan.
Artikkelissa käsitellään sosiaalisessa mediassa tapahtuvaa kiusaamista ja sitä, miten eri osapuolet voivat kiusaamiseen puuttua. Artikkelia varten on haastateltu 12-vuotiasta nuorta, jota on kiusattu sosiaalisessa mediassa usean vuoden ajan. Haastattelun pohjalta on syvennytty terveydenhoitajan rooliin kiusaamistilanteissa. Artikkelissa pohditaan, miten kouluterveydenhoitajan roolia voisi vielä kehittää kiusaamistapauksiin puuttumisessa. Kouluterveydenhoitajan tehtävänä on järjestää moniammatillisen ryhmän apua kiusaamistilanteen selvittämiseksi.
Dialektinen käyttäytymisterapia eli DKT on terapiamuoto, jota käytetään monissa mielenterveyden häiriöissä. Sen tavoitteena on auttaa yksilöä muuttamaan omia tunnetaitojaan eli omaan toimintaan, tunteisiin ja vuorovaikutukseen liittyviä tapoja. Perustunteet ovat yleismaallisesti tunnistettavissa, ja tunnetaidoilla tarkoitetaan kykyä havaita, ilmaista ja säädellä omia tunteitaan. Dialektisen käyttäytymisterapian mukaan merkittävää yksilön elämänlaadun kannalta on oppia tunnistamaan ja luokittelemaan sen hetkisiä tunteita. Tutkimusten mukaan mielen hyvinvointiin liittyvät ongelmat olivat yleisimpiä sijoitetuillakuin muulla tavoin asuvilla lapsilla. Yli puolella kodin ulkopuolelle sijoitetuista lapsista on todettu lapsuusaikana psykiatrinen tai neurokehityksellinen häiriö. Jokilaakson Perhekodit Oy:lle toimeksiantona tehdyssä opinnäytetyössä havainnollistettiin dialektiseen käyttäytymisterapiaan liittyviä taitoja.
Kesätyöllä on tärkeä rooli nuoren elämässä oppimisen ja kasvun mahdollistajana. Kesätyössä nuori oppii arvokkaita työelämätaitoja ja pääsee osaksi työyhteisöä. Kesätyön kautta nuori myös itsenäistyy ja oppii kantamaan vastuuta omasta toiminnastaan. Nuori kuitenkin näkee kesätyöt usein pelkästään keinona ansaita rahaa. On siis tärkeää, että nuoria autetaan näkemään kesätöiden laajempi merkitys. Tässä tehtävässä valmentava ote toimii nuoria aktivoivana, motivoivana menetelmänä. Julkaisu on tuotettu Euroopan sosiaalirahaston ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen rahoittamassa Peruskoulunsa päättävien opiskelijoiden työelämävalmiuksien kehittäminen -hankkeessa. Hankkeen toteuttajana toimi Oulun ammattikorkeakoulu. Hanke toteutettiin 1.9.2019–30.8.2022.
Artikkeli käsittelee pelillisyyden hyödyntämistä lasten kuntoutusprosessissa. Digitaalisella pelillisellä alustalla parannetaan lasten motivaatiota ja sitoutumista kuntoutusprosessiin ja tehdään prosessi tavoitteineen ja tuloksineen näkyväksi lapselle, huoltajille sekä ammattilaisille. Lisäksi alusta auttaa kaikkia osapuolia kuntoutusprosessin arvioinnissa. Artikkelissa kerrotaan aiheesta ideoidusta innovaatiosta sekä innovaatioprosessista. Artikkelissa kuvataan myös innovaation tukena käytettyä tutkimustietoa, käyttöönoton kannalta merkityksellisiä seikkoja sekä vaikutusten ja vaikuttavuuden arviointia. Innovaatio ideoitiin Pohjois-Pohjaanmaalta keväällä 2021 kerättyjen sosiaali- ja terveydenhuollon kehitystarveaihioiden perusteella vastaamaan asiakkaiden ja ammattilaisten esille nostamaan tarpeeseen. Tämä innovaatiotehtävä on esimerkki opiskelijayhteistyöstä Oamkin sote-ratkaisujen monitoimijainen ennakointi, testaus ja yhteiskehittämisosaaminen tki-kärjessä. Työtä voidaan edelleen kehittää yhteistyössä eri toimijoiden kanssa.
Artikkelia varten haastateltiin yhdeksää 15–18-vuotiasta nuorta. Artikkeli pohjautuu nuorten haastattelussa esiin nousseisiin vastauksiin siitä, miten he ovat kokeneet terveydenhoitajan saatavuuden koronapandemian aikana opiskeluterveydenhuollossa. Haastattelujen perusteella nuoret eivät niinkään nostaneet esiin terveydenhoitajan saatavuuteen liittyviä ongelmia, vaan toivoivat ennemminkin parannuksia tiedon kulkuun ja saatavuudesta informointiin.
POTKE-hankkeessa on kehitetty toimintamalli, jossa tradenomiopiskelijat käyvät valmentamassa ysiluokkalaisia kesätöiden hakuun ja työelämävalmiuksien kehittämiseen liittyen. Blogikirjoituksessa kerrotaan treenipakettien tekemisestä ja pilotoinnista hankkeen aikana.
Nuorten psyykkisen hyvinvoinnin heikentyminen ja lisääntyneet mielenterveyden häiriöt ovat olleet laajasti esillä mediassa koronavirusepidemian aikana. Useat eri tahot ovat tuottaneet tutkimustietoa koronarajoitusten ja etäopiskelun vaikutuksista nuorten hyvinvointiin. Psyykkisen tuen tarjoaminen matalankynnyksen palveluina edistää hyvinvointia ja ehkäisee ongelmien laajenemista. Artikkeli perustuu opinnäytetyöhön, jonka tuloksista käy ilmi koronarajoitusten heikentävä vaikutus nuorten psyykkiseen hyvinvointiin ja oppimiseen. Vaikutus ei kuitenkaan tämän tutkimuksen mukaan ollut niin suuri kuin useimmat muut tutkimukset osoittavat. Tuen tarjoamisessa ja sen kohdentamisessa nuoriin oli haasteita, joita opetus- ja oppilashuollon henkilöstön sekä sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ammattilaisten tulee jatkossa kehittää.
VIREESSÄ viritysopas nuorille ja heidän kanssaan toimiville aikuisille on käytännöllinen toimintamalli, joka pohjautuu tutkittuun tietoon turvallisuuden kokemuksen ja tunnesäätelytaitojen merkityksestä oppimiseen. Oppaan teemat ja niihin liittyvät tehtävät ovat syntyneet nuorten kokemustiedon pohjalta. VIREESSÄ-toimintamallia voi toteuttaa kokonaisuutena toteuttaen teemojen mukaista rakennetta, mutta suositeltavaa olisi tapaamiskerroilla toimia ryhmän vireystilan mukaisesti muun muassa virittäviä tehtäviä valittaessa. Yhteinen matka on parhaimmillaan silloin, kun ohjaaja ja nuoret tutkivat yhdessä avoimin mielin ryhmässä tapahtuvia asioita tässä ja nyt. Turvallista matkaa!
Mielenterveyden haasteet ovat ajankohtaisia huolia yhteiskunnassamme. Näihin huoliin haetaan ratkaisuja myös digitaalisia menetelmiä kehittämällä. Nuorten parissa työskentelevät ammattilaiset ovat keskeisessä roolissa nuorten mielenterveyden edistäjinä. Heidän on tärkeää tietää olemassa olevista mielenterveyttä edistävistä digitaalisista menetelmistä sekä niiden käyttöä edistävistä ja estävistä tekijöistä. Tieto auttaa nuorten ohjaamisessa ja menetelmien käyttöön sitouttamisessa. Nuorten mielenterveyttä edistävien digitaalisten menetelmien käyttöön sitoutumista on kartoitettu kansainvälisissä tutkimuksissa. Käyttöä edistivät menetelmien selkeys, joustavuus, ikään sopivuus sekä tieto harjoitteiden hyödyllisyydestä. Nuoret kaipasivat myös yksityisyyttä ja vuorovaikutteisuutta sopivassa suhteessa. Nuoret on tärkeä ottaa menetelmien kehitystyöhön mukaan.
Vuosien saatossa kuukautisten alkamisikä on aikaistunut. Monille kuukautiset ja muut murrosiän tuomat muutokset aiheuttavat hämmennystä ja epävarmuutta. Nuorten on tärkeää saada luotettavaa ja oikeanlaista tietoa kuukautisista, koska se auttaa suhtautumaan aikuiseksi kasvamiseen myönteisesti. Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ammattihenkilöiden velvollisuuksiin kuuluu ottaa seksuaalisuus ja siihen liittyvät asiat puheeksi esimerkiksi koulu- ja opiskeluterveydenhuollon terveystarkastusten yhteydessä. Tätä varten terveydenhuollon henkilöstö tarvitsee erilaisia konkreettisia menetelmiä ja apuvälineitä. Artikkelissa käsitellään seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämistä sekä sen merkitystä nuorille. Nuorille on tärkeää käsitellä asioita jo ennen niiden kohtaamista. Lisäksi heille tulee antaa terveysneuvontaa ja -ohjausta, jotta he saavat yksityiskohtaista tietoa muuttuvasta kehosta. Lisäksi artikkelissa käsitellään nykyaikaisten menetelmien, kuten esimerkiksi opetusvideon hyödyntämistä seksuaalikasvatuksessa.
Ohjaus on jatkuvaa, vuorovaikutteista, yhteistyöhön perustuvaa toimintaa, jonka tavoitteena on tukea opiskelijoiden kasvua, kehitystä ja sopivan opintopolun löytymistä. Artikkelissa tarkastellaan oululaisia peruskoulun ja toisen asteen nivelvaiheen ohjausmalleja opettajien ja opinto-ohjaajien haastatteluihin perustuen. Aineistona käytetyistä haastatteluista on myös kirjoitettu lehtiartikkeleita. Artikkelin tavoitteena on nostaa esiin perusopetuksen puolella tehtävää monipuolista kasvatustyötä ja ohjauksen malleja sekä niiden merkitystä nivelvaiheeseen tultaessa. Ammatillisen opettajan ohjausosaamisen kannalta on tärkeää ymmärtää yhteistyön merkitys yli organisaatiorajojen.
Yläkouluikäisten seksuaalinen kehitys tapahtuu yksilöllisesti. Kouluyhteisön tehtävänä on edistää nuorten seksuaaliterveyttä ja hyvinvointia. Yläkouluikäinen voi olla hämmentynyt tuntemuksistaan ja ajatuksistaan sekä omista tai ympärillä tapahtuvista muutoksista, mikäli hän ei ole saanut tietoa seksuaaliseen kehittymiseen ja seksuaalisuuden monimuotoisuuteen liittyen. Mikä on kätilön ja terveydenhoitajan rooli nuorten seksuaaliterveyden ja hyvinvoinnin edistäjänä kouluyhteisössä?
Oulussa esiintyi lisääntynyt alaikäisiin tyttöihin kohdistuva seksuaalirikosten sarja vuonna 2018, jonka vuoksi Oulun kaupunki päätti aloittaa Turvallinen Oulu -hankkeen vuonna 2019. Kyseisen hankkeen alaisuudessa toimii Kaasi-tiimi, joka koostuu nuorten keskuuteen jalkautuvista nuorisotyönohjaajista. Ohjaajien tarkoituksena on luoda nuorille mahdollisimman turvallinen ympäristö vapaa-ajan viettoon sekä ennaltaehkäistä nuorten keskuudessa ilmenevää syrjäytymistä ja eriarvoisuutta.
Osana terveydenhoitajatyön kehittämistehtävää toteutettiin tutkimus, jossa selvitettiin oululaisilta nuorilta heidän kokemuksensa ja ajatuksensa koskien Kaasi-tiimin toimintaa. Kerätyistä palautteista ilmeni Kaasi-tiimin toiminnan jatkumisen tärkeys ja hyödyllisyys. Oululaisten nuorten mielestä Kaasi-tiimi tekee tärkeää, syrjäytymiseltä ennaltaehkäisevää työtä järjestäen erilaisia tapahtumia ja olemalla saatavilla heidän keskuudessaan.
Artikkelin tarkoituksena on lisätä terveydenhoitajaopiskelijoiden ja terveydenhoitajien tietoisuutta siitä, kuinka he voivat hyödyntää tulevassa tai nykyisessä työssään olemassa olevia sosiaalisen median palveluja. Artikkelissa kerrotaan, mitä sosiaalisen median palveluita on, millaiseen käyttöön ne olisivat soveltuvia ja mitä sosiaalisen median palveluita nuoret käyttävät nykyään. Artikkelissa kerrotaan myös sosiaalisen median käyttöön liittyvistä haasteista ja mahdollisuuksista kääntää haasteet voitoksi.
Artikkelin tietoperusta pohjautuu aikaisempaan tutkimustietoon sekä aiheeseen liittyvään kirjallisuuteen ja internet-lähteisiin. Artikkelia varten haastateltiin myös kahta kouluterveydenhoitajaa, jotka ovat hyödyntäneet sosiaalista mediaa työssään positiivisin tuloksin.
Artikkeli antaa lukijalle tietoa mahdollisuuksista hyödyntää eri sosiaalisten median palveluita työssä. Sosiaalisen median palvelujen kautta ammattilaiset ovat helposti nuorten saatavilla ja kynnys avun hakemiseen voi madaltua. Valmistuville terveydenhoitajille sosiaalisen median käyttö on ollut osa arkea jo pitkään, joten heidän on helppo ottaa sosiaalinen media osaksi työtään.
Nuorten kuuleminen seksuaalikasvatukseen liittyvissä asioissa sekä heidän suhtautumisensa seksuaali- ja lisääntymisterveyteen sekä perheen perustamiseen ovat yhteiskunnallisesti merkittäviä asioita. Oikea-aikaisen tuen ja mielekkään tiedon tarjoamiseksi on tärkeää tutkia nuorten käsityksiä seksuaalisuudesta ja seksuaali-identiteetin muovautumisesta. Koulujen terveydenhoitajat ja muut nuorten parissa työskentelevät ammattilaiset ovat erittäin merkittävässä roolissa tukemassa nuorten seksuaalista kehittymistä. Artikkeli perustuu opinnäytetyöhön, jossa kartoitettiin 8.-luokkalaisten käsityksiä ikäistensä seksuaalisuudesta ja koulun seksuaalikasvatuksesta.
Taide- ja kulttuurivierailut ovat kuuluneet koulujen opetusohjelmaan vuosikymmenten ajan. Vierailut eivät kuitenkaan usein herätä nuorten keskuudessa pysyvää kiinnostusta taidelaitoksia kohtaan. Sosiaalisen median ilmiöiden hyödyntäminen voisi tarjota mahdollisuuksia nuorten kiinnostuksen lisäämiseen, mutta merkittävän näkyvyyden saavuttaminen on haasteellista.