Tag Oamkin tutkimusta
Jatkuvalla oppimisella tarkoitetaan koko elämänkaaren aikana tapahtuvaa oppimista, mutta erityisesti työuran aikana ja työikäisten oppimista. Korkeakoulut tarjoavat erilaisia jatkuvan oppimisen opintojaksoja yrityksille ja organisaatioille. Tässä artikkelissa kerrotaan Oulun ammattikorkeakoulun jatkuvan oppimisen nykytilasta, johon haastateltiin 24 oamkilaista eri osaamisalueilta. Tulosten mukaan jatkuvan oppimisen prosessit vaativat kehittämistä. Työelämän tarpeita tulee kuunnella jatkuvan oppimisen tarjonnassa ja osaamisen ennakoinnissa tulee olla etupainotteinen. Opettajien osaamista tulee myös kehittää jatkuvan oppimisen tarjonnan kontekstissa.
Ammatillisten opettajien jatkuvalla oppimisella tarkoitetaan työuran eri vaiheissa tapahtuvaa oppimista, jolla edistetään pedagogista ja oman substanssialan osaamista sekä työssä pysymistä ja työhyvinvointia. Opettajalla on monia mahdollisuuksia syventää ja päivittää ammatillista asiantuntijuuttaan sekä hankkia työssään tarvitsemaansa uutta osaamista. Opettajille on tarjolla jatko- ja täydennyskoulutuksia sekä jatkuvaa oppimista tukevia toimintatapoja niin kouluorganisaatioissa kuin ammatillisissa verkostoissa. Lisäksi henkilökohtaista kehitystä voi edistää itsenäisellä oppimisella. Tässä artikkelissa avataan tarkemmin ja esimerkkien avulla ammatillisten opettajien jatkuvaa oppimista tukevia toimintatapoja ja menetelmiä.
In this publication four case studies on the challenges of contemporary theatre in a changing technological environment is presented. The case studies are based on the experiences of four organizations involved in the project. The Azkuna Zentroa study will show how artistic residency programs help artists create and share knowledge. The Amsterdam-based theatre company De Toneelmakerij discusses narrative design and design thinking in their case study. The Saxion University of Applied Sciences Saxion XR lab case study introduces Design Thinking tools, which are essential in testbed design. The Estonian Academy of Arts case study provides an overview of two case studies that integrate telecommunication systems in the contemporary theatre environment and art.
The blog text is a journey report and a reflection on the Erasmus+ KA2 project, “Kilimanjaro VET”. The text summarises the first months of the project using authentic progress log entries by the authors which are combined with reflection on the challenges and the learnings made so far.
Pedagoginen hyvinvointi tarkoittaa oppilaitosyhteisön kaikkien jäsenten hyvinvointia ja oppimista, joka rakentuu arjen vuorovaikutuksessa. Pedagogista hyvinvointia on mahdollista edistää soveltamalla positiivisen organisaatiotutkimuksen tutkimustietoa läpileikkaavasti johtamisen, organisaation, työyhteisön sekä pedagogiikan tasoilla. Artikkelissa kuvataan pedagogisen hyvinvoinnin kehittämistä nojaten positiivisen organisaation PRIDE-teoriaan pedagogisen hyvinvoinnin edellytysten jäsentäjänä. Artikkelissa hyödynnetään pedagogisen hyvinvoinnin kehittämishankkeissa saatuja kokemuksia. Keskeisenä havaintona on, että pedagogisen hyvinvoinnin kehittäminen hyötyy yhteisestä viitekehyksestä. Lisäksi keskiöön nousee jokaisen työyhteisön jäsenen itsetietoisuuden ja reflektion merkitys.
Isyyden merkitys lapsen kasvulle ja kehitykselle on merkittävä. Isyyden menetys on uhka isän, lapsen ja perheen hyvinvoinnille. Isyyden voi menettää esimerkiksi työlle tai riippuvuuksille. Mies, lapsi ja vanhemmuus -hankkeen (MILAVA) tavoitteena on vahvistaa isien hyvinvointia, osallisuutta ja aktiivista toimijuutta sekä edistää vanhempien välistä tasavertaisuutta perheiden yksilölliset tarpeet ja tilanteet huomioiden. Hankkeessa kehitetään matalan kynnyksen perhepalveluita yhdessä perheiden kanssa työskentelevien asiantuntijoiden kanssa. Ammattilaisten asiantuntijuuden vahvistamiseksi tarjotaan myös räätälöityä koulutusta.
Droppi − Rohkeat droonikokeilut -hankkeessa haettiin drooneilla toteutettujen rohkeiden kokeilujen kautta kohteita, joissa miehittämättömien ilma-alusten avulla päästöjä ja energian käyttöä voidaan tehostaa. Kohteet valittiin noudattaen Pohjois-Pohjanmaan ilmastotiekartan kärkiteemoja. Hankkeesta tehtiin selvitys nykytilanteesta ja määriteltiin jatkotoimenpiteet hankkeen päättyessä. Hankkeessa toteutetut neljä droonikokeilua tehtiin Oulun, Kuusamon ja Ruukin alueella. Nämä kokeilut olivat elokuvakuvauspaikkojen etsintä, metsätaimien siirto drooneilla, satamakonttien kuvaus tekoälyä hyödyntäen sekä leikkuupuimurin käytön etäopetus. Kokeilut toivat erinomaista tietoa nykyteknologian käytettävyydestä sekä haasteista, joita olivat muu muassa tekoälyn soveltuvuus, droonien käytettävyys tämänkaltaisissa toiminnoissa sekä lainsäädännön rajoitukset droonien käytössä.
Luonnonvarakeskuksen Ruukin toimipisteessä vertailtiin perinteistä käsityönä tehtävää kammiomittausmenetelmää ja automaattista mittauskammiota kasvihuonekaasupäästöjen mittaamiseksi turvemaalla. Kammiomittausmenetelmää testattiin turvemaan koekentällä, jossa Luonnonvarakeskus tutki eri muokkausmenetelmien vaikutusta turvemaan kasvihuonekaasupäästöihin. Automaattikammion suunnitteli ja rakensi Oamkin agrologiopiskelija Iikka Jurva osana opinnäytetyötään. Tulokset osoittavat, että automaattinen mittauskammio tuottaa yksityiskohtaisempia tuloksia kuin perinteisempi kammiomittaus. Automaattikammio havaitsee herkemmin erot kasvihuonekaasupäästöissä eri kylvömenetelmien välillä. Jatkotutkimuksissa olisi hyvä toistaa kenttäkoe intensiivimittauksella eloperäisten peltojen kasvihuonekaasupäästöjen selvittämiseksi tarkemmin.
Hybridituottaja 2026 -täydennyskoulutukset käynnistyvät kesällä 2024 osana Oulun ammattikorkeakoulun ja Oulu2026:n yhteishanketta. Koulutukset pureutuvat tämän päivän tapahtumatuottajien tarvitsemiin digitaalisiin taitoihin hybriditapahtumien tuottamiseksi. Koulutusten suunnittelutyön pohjana on käytetty kartoitustyötä, johon haastateltiin suomalaisia kulttuurin digitaalisuuden parissa työskenteleviä ammattilaisia muun muassa television, teatterin ja festivaalien saralta. Kartoitustyön pohjalta koulutuksiin on nostettu keskeiseen asemaan digitaalisen asiakaskokemuksen kehittäminen. Täydennyskoulutuksessa tehdään yhteistyötä Oulu2026:n, Euroopan kulttuuripääkaupungin, kanssa ja opiskelijat voivat osallistua Oulu2026-projektien hybridituotantoihin työharjoitteluiden muodossa.
Blogitekstissä käsitellään metsäalan vetovoimaa ja alan yritysten henkilöstösuunnittelua yrittäjien näkökulmasta. Metsäalan haasteena on ollut löytää motivoituneita ja ammattitaitoisia työntekijöitä, jotka pysyvät yrityksessä ja alalla. Haaste heijastuu myös yrittäjien resursseihin ja työn laatuun henkilöstön vaihtuvuuden kautta. Metsäala on tärkeä kotimaiselle energiantuotannolle ja huoltovarmuudelle, joten alan vetovoimaisuuden parantaminen on tärkeää.
Tässä artikkelissa luodaan katsaus Oulun ammattikorkeakoulun hybridiopetuksen teknisiin ratkaisuihin ja pedagogisiin malleihin. Artikkelin tarkoituksena on nostaa tietoisuutta hybridimalleista ja kannustaa ammattikorkeakoulun henkilöstöä hyödyntämään hybridiopetuksen ja -oppimisen ratkaisuja.
Ohjauksen ja oppimisen tuen yhteiskehittämisen prosessi (Osuva) käynnistettiin Oulun ammattikorkeakoulussa vuonna 2023 yhdeksässä tutkinto-ohjelmassa ja Kielikeskuksessa. Osuva vastaa moniammatillisen ohjauksen haasteisiin tarjoamalla koulutusta ja tukea opetus- ja ohjaushenkilöstölle. Tavoitteena on lisätä ohjauksellisuutta ja oppimisen tuen osaamista. Lisäksi hankkeessa mallinnetaan ohjausta ja oppimisen tukea. Osuva tekee yhteistyötä korkeakouluyhteisössä.
Oulun ammattikorkeakoulun hyvinvoinnin ja kulttuurin sekä terveysalan osaamisalojen toimintaa on haluttu saada enemmän esiin yritystoimijoille. Oamkissa onkin kehitetty tapahtumasarja, joka on suunnattu Pohjois-Pohjanmaalla toimiville sote-toimialan yrityksille. Kaksi kertaa vuodessa järjestettävissä tapahtumissa esitellään Oamkin tarjoamia palveluita ja yhteistyömalleja yrityksille, kuullaan puheenvuoroja alan ajankohtaisista ilmiöistä ja tarjotaan mahdollisuus yhteistyölle ja verkostoitumiselle.
Oamkilaisia kävi toukokuussa 2022 ESBE-hankkeen puitteissa neljän päivän tutustumis- ja benchmarking-matkalla Barcelonassa. Tutustumiskohteina olivat kaksi yliopistoa, kaksi arkkitehtitoimistoa, kaksi rakennusliikettä ja useita restaurointi- ja uudisrakentamiskohteita. Pohjoismaisten yliopistojen yhteisessä hankkeessa vertailtiin tietoja, laskelmia ja käytäntöjä. Esimerkiksi lainsäädännössä rakentamisen energiatehokkuuden edistäminen ja hiilitaselaskennan velvoitteet etenevät varsin samanaikaisesti Suomessa ja Ruotsissa. Matkalla tehtyjen haastattelujen pohjalta voidaan muun muassa todeta, että Pohjolassa keskitytään energiatehokkuuteen lämmityksessä, Etelä-Euroopassa lämmityksen lisäksi jäähdytykseen ja uusiutuviin energialähteisiin. Samat työkalut eivät välttämättä sovi kaikkialle Euroopassa. Siksi etelässä ja pohjoisessa tulee mahdollisesti olla erilaisia normiohjauksen välineitä ohjaamassa järkevintä tapaa toteuttaa kestävää kehitystä.
Lapsiperheköyhyyttä ja sitä poistavia ratkaisuja tarkasteleva artikkeli jatkaa HOP-hankkeen julkaisuja. Keväällä 2021 tehdyn Minun arkeni ja elämäni -kyselyn tulosten mukaan suurimmalla osalla pohjoispohjalaisista lapsista ja perheistä ei ole arjessaan huolta taloudellisesta pärjäämisestä ja he voivat elää turvallista, oman näköistään arkea. Osassa perheitä arkea kuitenkin kuormittaa huoli raha-asioista. Lapsiperheköyhyys vaikuttaa monin tavoin lasten ja perheiden arkeen ja hyvinvointiin. Köyhyyden kokemukseen liittyy monesti häpeän tunne ja koetulla köyhyydellä voi tutkimusten mukaan olla vaikutuksia myös pitkälle lasten tulevaisuuteen. Yhdenvertaiset mahdollisuudet osallisuuteen ja turvalliset kasvuympäristöt ovat tärkeitä lasten hyvinvoinnille ja huono-osaisuuden ehkäisylle. Lapsiperheköyhyyden poistamisessa on tärkeää koko perheen huomioiminen. Tuen saaminen varhaisessa vaiheessa ennaltaehkäisee ongelmien syvenemistä.
Teknologialla osallisuutta – verkostolla vaikuttavuutta -hankkeessa (TEKOS) edistettiin älyvaate ja -huonekaluteknologian avulla toimintakyvyltään erilaisten ihmisten osallisuutta. Verkoston toiminta perustui jatkuvasti kehittyvään koulutukseen ja monitieteiseen tutkimukseen. Hankkeen tulosten pohjalta luonnosteltiin koulutusaihiotarjotin, joka yhdistää osallisuuden kokemuksen, älykkään teknologian ja tulevaisuusresilienssin teemat trialogisen oppimisen kehykseen. Se vastaa eri alojen opettajien ja opiskelijoiden tulevaisuuden osaamistarpeisiin, erityisesti sosiaali-, terveys- ja opetus- sekä teknologian aloilla. Koulutusaihiotarjotin herättää kiinnostuksen erilaisten ihmisten kommunikaation, itseilmaisun ja osallisuuden mahdollisuuksien kehittämiseen älyteknologian avulla.
Artikkelissa luodaan katsaus Kestävän matkailun osaamismerkit -hankkeen aikana luotuun digitaaliseen osaamismerkistöön. Artikkelin tarkoituksena on nostaa tietoisuutta Oulun ammattikorkeakoulun osaamismerkkityöstä ja -asiantuntijuudesta ja kannustaa ammattikorkeakoulun henkilöstöä hyödyntämään osaamismerkkejä osana hankkeita.
Tässä blogitekstissä kerrotaan, miten Kokko-hanke (2021–2023) kehitti yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen korkeakoulupedagogiikan kouluttajien ja kehittäjien osaamista neljästä ajankohtaisesta teemasta. Lisäksi esitellään hankkeessa luotu materiaali, jota jokainen korkeakoulu voi avoimesti käyttää opettajien osaamisen kehittämisen tukena. Blogi on hankkeen neljäs julkaisu Oamk Journalissa.
Artikkelissa kuvataan korkeakoulupedagogiikan verkostoja sekä niiden syntymistä ja historiaa. Siinä esitellään tarkemmin KouKe eli korkeakoulupedagogiikan kouluttajien ja kehittäjien verkosto: mikä se on, miten se toimii ja mitä verkosto tekee? Lisäksi artikkelissa kuvataan korkeakoulupedagogiikan kouluttajien ja kehittäjien toimijoita eri korkeakoulussa tarkemmin.
Viestintäalalla tarvitaan uutta näkemystä ja uusia taitoja, jotka liittyvät etenkin tekoälyyn, data- ja mobiilijournalismiin, podcastiin sekä sosiaaliseen mediaan. Pelkkä tekninen osaaminen ei riitä. Oli väline, alusta tai kanava mikä tahansa, sisällön on oltava kiinnostavaa ja tavoitettavaa mutta myös palvelun luonteeseen sopivaa. Samalla on huolehdittava siitä, että tiedonvälitys säilyy luotettavana ja sävyltään oikeanlaisena. Digitaalinen turvallisuus on faktapohjaisen tiedon elinehto, aina tiedon hankinnasta sen säilyttämiseen ja jakamiseen. Journalistien ja muiden viestijöiden on pystyttävä suojaamaan itsensä, lähteensä ja työnsä sekä hallittava keinot ja välineet kyberuhkien ja disinformaation tunnistamiseksi ja torjumiseksi. Vahvaa viestiä digisti -opas painottuu digitaaliseen viestintään ja vastaa edellä esitettyihin haasteisiin. Sekä työelämän käyttöön että oppikirjaksi tarkoitetun oppaan sisältö on saanut rakennuspuita viestinnän ammattilaisille suunnatun Vahva viesti -hankkeen työpajoista. Hanke toteutettiin Oulun ammattikorkeakoulussa 1.8.2022–31.12.2023.
Viime vuosien kriisien mukanaan tuomat toimintaympäristön muutokset ovat vaikuttaneet mikro- ja pk-yritysten toimintaedellytyksiin ja kilpailukykyyn. Muutokset edellyttävät yrityksiltä uudistumista ja uuden tiedon omaksuminen tapahtuu usein työn lomassa arjen kiireiden keskellä. Osaamisen ja muutosvalmiuden jatkuvalle kehittämiselle on kasvava tarve, johon ammattikorkeakoulut pystyvät luontevasti vastaamaan. MUUVI – Yritysten muutoskyvykkyys, vihreä siirtymä ja digitalisaatio (React, Pohjois-Suomi) -hankkeen tulosjulkaisu luo katsauksen valtakunnallisen Yritysten muutoskumppanina -hankekokonaisuuden Pohjois-Suomen suuralueen toimenpiteisiin ja tuloksiin sekä tarjoaa kootusti vinkit ja linkit osaamisen ja toiminnan kehittämiseen yritysten hektisessä ja jatkuvasti muuttuvassa arjessa. Hankkeen tarjontaan kuului yrityksille suunnattuja mikro-opintoja, info- ja sparraustilaisuuksia sekä hyviä käytänteitä esiin nostava yritystarinakampanja. Lisäksi hankkeessa panostettiin ammattikorkeakoulun ja yritysten välisen yhteistyön kehittämiseen.
Biotalouden arvonlisää voidaan nostaa resurssiviisaasti kiertotalouden keinoin. Oulun ammattikorkeakoulun Biotalouden Digi-Pilotit (EAKR, 2020-2023) hankkeessa tehty kehitystyö biotalouden digitalisaation edistämiseksi vahvistaa alueen yritysten ja organisaatioiden tietoisuutta digitalisaation mahdollisuuksista. Blogikirjoituksessa on kuvattu hankkeen aikana tehtyä kehitystyötä, jonka myötä biotalouden digitalisaation kehitystyö voi tuoda ICT-alan yrityksille mahdollisuuksia kehittää biotalouden toimintoihin digitaalisia ratkaisuja, joiden myötä yritysten liiketoimintamahdollisuukset kasvavat. Blogissa on esiteltynä hankkeen aikana luodut sovellusten kaupallistamissuunnitelmat sekä nostettu esiin alueen potentiaali ja mahdollisuudet biotalouden ja digitalisaation yhteistyömahdollisuuksista.
Artikkelissa esitellään ESR-osarahoittama HOP − Hyvinvointia, osallisuutta ja pärjäämistä -hanke, joka on aloittanut toimintansa Pohjois-Pohjanmaalla vuonna 2023. Diakonia-ammattikorkeakoulun hallinnoimassa hankkeessa Oulun ammattikorkeakoulu/Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus (POSKE) on osatoteuttaja yhdessä Vaalan kunnan kanssa. Hankkeen aikana kehitetään ja pilotoidaan työmenetelmiä ja välineitä haastavassa elämäntilanteessa olevien hyvinvoinnin, osallisuuden ja taloudellisen pärjäämisen tukemiseksi. Artikkelissa keskitytään hyvinvoinnin, osallisuuden ja pärjäämisen käsitteiden avaamiseen. Nämä käsitteet ovat alkuvuonna 2024 tehtävän tiedonkeruun teoreettinen perusta. Tiedonkeruu toteutuu Vaalassa ja hankkeen yhteistyökunnissa. Kerätyn tiedon pohjalta rakentuu kuntakohtainen toiminta ja kehittämistyö. Hankkeen edetessä on tavoitteena kirjoittaa useampia artikkeleita liittyen hankkeen teemoihin, jotka ovat hyvinvointi, osallisuus ja pärjääminen.
TEKOS-hankkeessa tuotetun monialaisen videotallenteen tarkoituksena on tuoda esille, miten älyteknologiaa voidaan hyödyntää toimintakyvyltään erilaisten ihmisten osallisuuden edistämisessä sekä esittää konkreettisia esimerkkejä älyteknologian prototyypeistä. Tavoitteena oli tuottaa ajatuksia herättävä videosisältö, josta katsojalle välittyisi älyteknologian kehittämisen tarvelähtöisyys ja kehittämisessä tarvittavat monialaiset näkökulmat. Videon suunnittelu alkoi tavoitteiden, kohdeyleisön ja esiteltävien älyteknologiaratkaisujen määrittelyllä. Videosisällön keskiössä on monialainen keskustelu älyteknologian soveltamisesta osallisuuden lisäämiseksi. Valmis video on nähtävillä Sote-akatemian YouTube-kanavalla ja TEKOS-hankkeen verkkosivuilla.
TUOKIO – Turvallisuusosaamisen kasvattaminen palveluyrityksissä -hankkeen loppujulkaisu kokoaa yhteen hankkeen keskeisiä tuloksia ja tarjoaa esimerkkejä turvallisten ja vastuullisten palvelujen kehittämiseen. Hankkeen työpajoissa ja koulutuksissa yhdistettiin muotoiluajattelu, liiketoimintaosaaminen, turvallisuus ja vastuullisuus, ja tuettiin yritysten kykyä kehittää asiakkailleen turvallisia ja vastuullisia palveluja. Loppujulkaisu avaa palvelujen turvallisuutta ja vastuullisuutta asiakaslähtöisesti ja esittelee Tuokio turvallisuutta ja vastuullisuutta -työkalukortteja, jotka tarjoavat konkreettisia välineitä vastuullisuustekojen ja asiakkaan turvallisuuskokemuksen kehittämiseen.
Alkuvuodesta 2021 käynnistyi Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen rahoittama kOPPI-hanke. Hankkeen toteuttajina olivat Oulun ammattikorkeakoulu ja Oulun yliopisto. Hankkeen tavoitteena oli vastata elinkeinoelämän tarpeisiin tarjoamalla koulutusta uusista teknologioista käynnissä- ja kunnossapitoalalle. Hankkeessa kehitetyt pilottikurssit vastaavat alan uusiin vaatimuksiin ja laajentavat kunnossapitoalan osaamista alueella.
Vastuullisuus on noussut tärkeäksi kriteeriksi, kun yrityksen sidosryhmät arvioivat yrityksen toimintaa. Vastuullinen liiketoiminta on ennen kaikkea liiketoiminnan ja kilpailukyvyn pitkäjänteistä kehittämistä. Lisäksi vastuullisuus on yhteydessä myös taloudelliseen tuottoon. Lainsäädännön vaatimukset ja velvoitteet tulevat näkymään pk-yritysten arjessa muun muassa rahoituksen hinnassa, alihankinta- ja toimitusketjuihin pääsyssä sekä yhteistyökumppanin valinnassa. Myös nykyisten asiakassuhteiden ylläpitämisessä ja kilpailutuksissa pärjäämisessä vastuullisuudella voi olla suuri rooli. Jotta kasvavia vastuullisuusvaatimuksia voi täyttää, edellyttää se pk-yrityksiltä oppimista ja kouluttautumista vastuullisuuteen liittyen.
Korkeakoulutukseen tulevista opiskelijoista osa tulee suoralla valinnalla ja osa valintakokeiden kautta. Tässä blogitekstissä kerrotaan kertatutkimuksesta, joka tuo näkökulmaa siihen, erotteleeko ammattikorkeakoulujen pääsykoe tulevia opiskelijoita matemaattis-luonnontieteellisen osaamisen perusteella. Ylimaakunnallisessa testauksessa oli mukana ammattiopistojen opiskelijoita ja verrokkiryhmänä toimivat ryhmät ammattikorkeakouluista samoilta maakunnallisilta alueilta. KoKo – Kohti koulutusta -hanke on LAB-ammattikorkeakoulun, XAMKin ja Oamkin yhteishanke, joka on Euroopan unionin osarahoittama.
Digimedioiden käyttö on lisääntynyt ja niistä on muovautunut osa nuorten jokapäiväistä arkea. Digimedioiden, kuten some ja digipelaaminen, käytöllä on sekä positiivisia että negatiivisia hyvinvointivaikutuksia. Nuorten parissa toimivilta ammattilaisilta vaaditaan digihyvinvointiosaamista eli taitoa tunnistaa digimedioiden käyttöön liittyviä hyvinvointiriskejä ja kykyä ohjata nuoria hyvinvointia edistävään median käyttöön. Nuorten parissa työskentelevät ammattilaiset ovat kuitenkin kokeneet haasteelliseksi tunnistaa median käytön hyvinvointivaikutuksia sekä ohjata nuoria. Digi-Hyve-hankkeessa kehitettiin nuorten parissa toimiville ammattilaisille ja alan opiskelijoille digihyvinvointiosaamista edistävä DigiWellPRO-verkkokoulutus.
SimLab-simulaatioympäristössä yritykset ja organisaatiot voivat testata, kehittää ja tutkia terveys- ja hyvinvointialan tuotteitaan ja palveluitaan sekä kouluttaa henkilöstöään. Älykäs TKI-toiminta digitaalisten hyvinvointi- ja terveysratkaisujen kehittämiseen (Äly-TKI) -hankkeessa kehitettiin simuloitu data -palvelu täydentämään SimLabissa tarjottavia palveluita. Simuloitua terveys- ja hyvinvointidataa tuotetaan simuloiduista tilanteista ja SimLab voi tuottaa simuloitua dataa yrityksille tuotekehittelyn innovaatio ja ideavaiheeseen yrityksen toimeksiannosta. Oamk SimLabin palvelussa yrityksellä on mahdollisuuden saada asiantuntijan tai käyttäjän näkökulmaa tai palautetta datapohjaisesta ratkaisustaan tai palvelustaan. Palvelussa voidaan tuottaa myös opinnäytetöitä ja toteuttaa tutkimusta.
Nordplus Ta ett snack! -hankkeen (2022–2024) toteuttamat yhteispohjoismaiset opintojaksot koostuvat suullisista harjoituksista virtuaalisesti Oamkin opiskelijoiden ja Högskolan Dalarnan vaihto-opiskelijoiden kanssa. Jokaisen opintojakson lopussa järjestetään seminaaripäivät Suomessa tai Ruotsissa. Tavoitteena on motivoida ja rohkaista opiskelijoita käyttämään yhteisenä kielenä ruotsia erimaalaisten opiskelijoiden kanssa sekä tutustua naapurimaan kulttuuriin. Kantavana voimana hankkeessa on neljän opettajan välinen yhteisopettajuus.
Digitalisoituva talous tarjoaa monia houkuttelevia uravaihtoehtoja etenkin teknillisluonnontieteellisillä aloilla (STEM-alat), joilla tarvitaan edistyneitä digitaalisia taitoja. Naisten osuus STEM-aloilla on kuitenkin edelleen alhainen Euroopassa. FUTURE WOMEN -hanke kannustaa naisopiskelijoita STEM-työmarkkinoille lisäämällä tietoisuutta digitaalitalouden luomista haasteista ja mahdollisuuksista. Tämä raportti kokoaa yhteen Euroopan kuusi STEM-alan kärkiammattia, jotka vaativat edistyneitä digitaalisia taitoja. Raportin tarkoitus on esittää kattava analyysi kysytyimmistä STEM-ammateista, jotka voivat toimia menestyksekkäänä ura- tai opiskelumahdollisuutena. Raportti pohjautuu FUTURE WOMEN online survey -tutkimukseen (2023), joka on toteutettu Suomessa, Bulgariassa, Kreikassa, Puolassa, Portugalissa ja Turkissa. Tutkimukseen osallistui yhteensä 46 ulkoista asiantuntijaa ympäri Eurooppaa.
Maatilojen kannattavuus on kiristynyt viime vuosina. Tuottajahinnat ovat pysyneet lähes samalla tasolla, vaikka tukimäärät ovat laskeneet ja tuotantopanosten kustannukset ovat kohonneet. Tiloilla etsitäänkin keinoja, joilla kannattavuuteen voidaan vaikuttaa. Kannattavan yrityksen neljä tärkeää tekijää ovat osaaminen, kannattavuus, yhteydet ja hyvinvointi. Osaaminen tulee pitää ajan tasalla, jotta yritys pystyy vastaamaan muuttuvaan toimintaympäristöön. Tässä raportissa esitellään toimintamalli, jossa opastetaan seuraamaan ja mittaamaan tilan toiminnan kannalta oleellisia asioita. Toimintamallissa kuvataan yrityksen strategisen suunnittelun ja johtamisen. Toimintamallin tarkoituksena on mahdollistaa maito-, liha- ja viljatilan tilakohtainen johtamisprosessin kehittäminen ja käyttöönotto.
Ohjauksella hyvinvointia (OHJY) -hankkeen Oulun ammattikorkeakoulun osaprojektissa kehitettiin Study Group -tuutorointimenetelmää. Opettajatuutori tapaa opiskelijoita säännöllisesti Study Group -ryhmissä. Sekä opettajatuutoreiden että opiskelijoiden kokemukset ovat olleet positiivia. Menetelmän käyttöönotto onnistuu Study Group -tuutoroinnin käsikirjan avulla. Toimintaa tulee kuvata myös opiskelijoille. Sitä varten on olemassa valmis kalvosarja. Aiheesta on kirjoitettu myös artikkeleita ja blogitekstejä, joiden avulla saa kuvan menetelmän yksityiskohdista ja sen pilotoinnista ammattikorkeakoulussa.
This document is an overview and non-exhaustive treatment of technological theater from the past to the present. It aims to outline the historical and theoretical context necessary for the development of ACuTe, a collaborative project between performing arts and technology. The project is co-funded by the Creative Europe programme. The document is a scan report and tries to show the connections between modern developments and historical predecessors.