Tag Oamkin tutkimusta
Oulun ammattikorkeakoulun SelkoDigi-koulutuksen opiskelijoita pyydettiin kertomaan kokemuksiaan muutostaan digitaaliseen Suomeen sekä opiskelustaan SelkoDigi-koulutuksessa. Osa vastanneista koki digitaalisen Suomen aluksi hankalana ja epäilivät taitojaan opiskelun käynnistyttyä. Onnistumisen kautta minäpystyvyys kuitenkin vahvistuu, ja tässä prosessissa opettajalla on tärkeä rooli tarjota onnistumisen mahdollisuuksia uusia asioita opiskellessa.
Syksyn 2022 aikana selvitettiin Oulun alueen korkeakouluopiskelijoiden sekä toisen asteen ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoiden asenteita ja suhtautumista yrittäjyyteen sekä yrittäjyysteemaisiin tapahtumiin. Opiskelijakyselyn tulosten perusteella suurin osa vastaajista oli ehdottomasti tai mahdollisesti kiinnostunut startup- tai muunlaisesta yrittäjyydestä. Yrittäjyys nähdään mahdollisuutena toteuttaa omanlaista elämää, mutta toisaalta kiinnostukseen vaikuttavat yrittäjyyden riskit sekä toimeentulon epävarmuus.
Oulun ammattikorkeakoulussa radiografian ja sädehoidon tutkinto-ohjelmassa on kehitetty 360°-virtuaalioppimisympäristöjä, joita voidaan käyttää potilaan ohjaamiseen ja henkilöstön sekä opiskelijoiden oppimiseen ja opetustyöhön. Virtuaaliympäristöjen avulla opiskelijat voivat rauhassa ja turvallisesti tutustua eri kuvantamisen ja sädehoidon modaliteetteihin ja toimintaympäristöihin. Virtuaaliympäristöjä hyödynnetään radiografian ja sädehoidon opiskelijoiden opetuksen lisäksi myös muiden tutkinto-ohjelmien opiskelijoiden säteilysuojelukoulutuksessa. Mahdollisuus tutustua toimintaympäristöihin kaventaa teorian ja käytännön harjoittelun välistä kuilua. Virtuaalioppimisympäristöt tarjoavat uusia mahdollisuuksia oppimiseen ja opettamiseen sekä auttavat erilaisia oppijoita uuden tiedon omaksumisessa.
Turvemaat ovat luontaisesti kaliumköyhiä. Niiden kaliumpitoisuutta ei ole helppo nostaa, koska perinteisten lannoitteiden ja karjanlannan kalium huuhtoutuu turvemailla herkästi. Kaliumin puute ja siitä johtuva sadon alentuminen voi vähentää maaperästä vapautuvan typen ja fosforin hyödyntämistä peltokasveilla. Kaliumilla turvemaat tuottamaan -hankkeessa testattiin kaliumpitoisen maanparannusaineen, biotiitin, vaikutuksia turvemaalta saatavaan satoon ja maan ravinnepitoisuuksiin. Kaliumia, kalsiumia ja magnesiumia sisältävä biotiitti nosti maassa merkitsevästi reservikalium- ja magnesiumpitoisuuksia ja keskimäärin myös hieman maan viljavuustuloksia. Myös satomäärä kasvoi biotiitin käyttömäärän myötä, mutta tulokset eivät olleet tilastollisesti merkitseviä. Biotiitti näytti lisäävän kokoviljakauran keskimääräisä korrenlujuutta turvemaalla. Biotiitti vaikuttaa erinomaiselta maanparannusaineelta pohjoisen kaliumköyhille maille.
Hankkeessa harjoittelu tarjoaa sosionomiopiskelijalle monipuolisen oppimisympäristön, joka kehittää nykypäivän työelämässä tarvittavia taitoja. Tässä blogitekstissä sosionomiopiskelija kuvaa ammattiharjoitteluaan oppilaitoksen hankkeessa, hanketyön sisältöä sekä sen merkitystä ammatilliseen kehittymiseensä. Harjoittelu tapahtui KEPEÄ ‒ kehittävä työelämäpedagogi -hankkeessa, jossa tavoitteena on edistää erityistä ohjausta tarvitsevien opiskelijoiden opintojen etenemistä ja kiinnittymistä työmarkkinoille.
KEPEÄ-hankkeessa tempaistiin samalla käyntiin sosionomiopiskelijoiden työelämäyhteistyö Tempo Sistema Oulu ry:n kanssa. Opiskelijan panos hanketyössä ja uudessa työelämäyhteistyössä oli suuri. On tärkeää saada kuuluville opiskelijan näkökulma opetuksen ja hanketyön yhdistämisestä. Siitä integroinnista hyötyvät kaikki osapuolet.
KASVU-hankkeessa selvitettiin viherjätteiden käsittelyn kehittämismahdollisuuksia. Pilottiaiheeksi valittiin aumakompostointi biokaasulaitoksen mädätysjäännöksen ja haravointijätteen erilaisilla seossuhteilla. Kompostien lämpötiloja seurattiin ja niistä otettiin näytteet tarkempaa analysointia varten. Lisäksi tehtiin tomaatinsiementesti, jolla selvitettiin kompostoinnin tehoa rikkakasvien ja haitallisten vieraskasvilajien torjunnassa. Kokeilun tulokset osoittavat, että riittävän korkeissa lämpötiloissa siementen itämiskyky häviää, riippumatta siitä missä suhteessa mädätysjäännöstä ja haravointijätettä kompostissa on. Kompostin koostumuksella on kuitenkin merkitystä mikrobitoiminnan kannalta, esimerkiksi ilmanvaihdon, kosteuden ja ravinteiden määrien kautta. Mikrobitoiminnan kannalta paras hiili-typpi-suhde oli 100 prosenttia haravointijätettä olevassa aumassa. Pelkkää haravointijätettä sisältänyt auma oli kuivempi kuin muut aumat, mutta sade paransi kosteusolosuhteita. Johtokyky ja ammoniumtypen määrä oli suurempi, kun kompostissa oli seassa mädätysjäännöstä. Korkeampi mädätysjäännöksen osuus aiheutti auman tiivistymistä, mikä on hyvä huomioida prosessin kehittämisessä.
Startup-ekosysteemit edistävät alueen osaamista, innovaatiotoimintaa ja elinvoimaisuutta. Artikkelin tavoitteena on tuoda esiin Oulun startup-ekosysteemiä tukevia hyviä käytänteitä ja kehitysehdotuksia benchmark-haastatteluihin pohjautuen. Hyvin toimivissa startup-ekosysteemeissä näyttäisi olevan yhteistä muiden muassa yritysten aktiivinen toiminta osana ekosysteemiä, julkisen sektorin ekosysteemiä koordinoiva rooli, toimijoiden sitouttaminen sekä toiminnan pitkäjänteisyys. Lisäksi toiminnan avoimuus ja yhteisöllisyys nousevat esiin startup-ekosysteemien kehittymistä tukevina piirteinä.
Euroopan aluekehitysrahaston Interreg Atlantic Arean rahoittamassa Seafood Age -hankkeessa kehitettiin älykkäitä ja ekoinnovatiivisia ratkaisuja terveellisempään ikääntymiseen ja kiertotalouden ja kestävän kehityksen periaatteiden käyttöönottoa meren antimien hyödyntämisessä. Tässä artikkelissa on esitelty hankkeen tuloksia ja kerrotaan Oulun ammattikorkeakoulun PrinLab-laboratorion osallistumisesta hankkeen tavoitteiden saavuttamiseen.
Matalan reservikaliumin mailla kaliumlannoituksen satovasteen on arvioitu olevan merkittävä. Liiallinen kaliumin saanti kuitenkin lisää rehuntuotannon kustannuksia ja heikentää nurmirehun ruokinnallista laatua. Kaliumlannoituksen myötä myös rehun kaliumpitoisuus nousee, ja se puolestaan altistaa lehmiä esimerkiksi poikimahalvauksille. Kaliumilla turvemaan tuottamaan -hankkeessa testattiin nurmen kaliumlannoituksen lisäämistä ensimmäisen satovuoden nurmelle Pohjois-Pohjanmaalla. Testaus oli alun perin suunniteltu paksuturpeiselle lohkolle, mutta lohkon nurmi oli kuollut edellisenä talvena. Testaukseen valittu uusi lohko osoittautui ennakoitua karummaksi maaperäksi viljavuuden ja multavuuden osalta. Lisäksi kuivuus vielä koetteli viljelykasvien sadontuottoa, joten kaliumin lisälannoituksesta ei saatu juurikaan näyttöä. Kuivuuden takia nurmirehun kaliumpitoisuudet nousivat korkeiksi lannoitusmääristä riippumatta. Nämä epäonniset tulokset osoittivat selkeästi, että nurmen kaikkien kasvutekijöiden tulee olla kunnossa ja tasapainossa, ennen kuin lisäkaliumista on nurmelle hyötyä. Ravinteiden ja vedensaannin ongelmat kasvukaudella voivat helposti johtaa kivennäisepätasapainoon, joka edelleen aiheuttaa haasteita eläinten ruokinnassa. Rehun kivennäispitoisuuksien seuranta on tärkeää ja kannattavaa muun muassa eläinten terveyden, ruokinnan optimoinnin ja maitotuotosten kannalta.
Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten kulttuurista osaamista voidaan kehittää myös MOOC-täydennyskoulutuksilla. Sairaanhoitajien esihenkilöiden ja opiskelijaohjaajien kulttuurista osaamista vahvistamalla parannetaan maahanmuuttajataustaisten sairaanhoitajien ja opiskelijoiden integraatiota sosiaali- ja terveysalalle.
Moodle-oppimisympäristöön luodut koulutuskokonaisuuden voi jakaa Avointen oppimismateriaalien kirjaston (aoe.fi) kautta koulutusten järjestäjille avoimesti hyödynnettäväksi. Tämä kuitenkin sulkee pois mahdollisuuden yksittäisiltä aiheesta kiinnostuneilta suorittaa koulutuksen tai sen osia. Esimerkiksi yksittäisiä H5P-työkalulla laadittuja oppimistehtäviä voi monipuolisemmin jakaa avoimeen käyttöön kuin kokonaisen MOOC-koulutuksen.
Maahanmuuttajien kotoutumisen onnistumiseen Suomessa vaikuttaa merkittävästi, miten he pystyvät osallistumaan digitalisoituvan Suomen toimintaan kaikilla elämän alueilla. Oulun ammattikorkeakoulussa pilotoitiin syksyllä 2022 selkokielinen digikoulutus, jonka tavoitteena oli parantaa koulutukseen osallistujien valmiuksia käyttää digitaalisia työkaluja arkielämän lisäksi korkeakouluopinnoissa ja työelämässä. Koulutus oli osa ESR-hanketta nimeltään Asiantuntijatason digitaidot selkokielellä – SelkoDigi, jonka tavoitteena on parantaa kohderyhmään kuuluvien henkilöiden digitaalisia taitoja. Syksyllä 2021 käynnistyneessä hankkeessa on suunniteltu ja kartoitettu asiantuntijatasoisen digiosaamisen kriteeristö, jonka pohjalta kehitettiin kymmenen opintopisteen laajuinen, oppimisanalytiikkaa hyödyntävä verkko-oppimisympäristö Moodleen. Tekemällä oppimista ja ohjauksellisuutta painottava opetus toteutui kehittävällä työotteella suomi toisena kielenä -opettajan, digiopettajan ja tutoropettajien tiimityöskentelyn kautta oppiaineita integroiden. SelkoDigi-hanke päättyy 31.7.2023.
Arbeta tillsammans -hankkeessa järjestettiin vuosina 2020-2022 ruotsin kielen koulutusta, joka keskittyi opiskelijoiden, työnhakijoiden ja hankkeessa mukana olevien organisaatioiden henkilökunnan suullisen kielitaidon vahvistamiseen ja positiivisen asenteen luomiseen ruotsin kieltä ja Pohjois-Ruotsia kohtaan. Sadat osallistujat saivat rohkeutta käyttää ruotsin kieltä suullisesti käytännön kielenkäyttötilanteissa. Palautteiden mukaan kielikoulutukseen osallistuneet suhtautuvat myönteisemmin ruotsin kieleen ja pohjoismaiseen yhteistyöhön. Julkaisun tarkoitus on levittää tietoa Interreg Nord Arbeta tillsammans -hankkeen kielikoulutuksesta. Oamk vastasi hankkeessa ruotsin kielen kieli- ja kulttuurikoulutuksesta.
Blogitekstissä tuodaan esille hanketyössä toteutettavan tutkimuksellisen kehittämistyön ja siitä viestimisen tärkeys. Oulun ammattikorkeakoulun osatoteutus tuottaa KARITA-hankkeeseen tutkimuksellisen kehittämistyön menetelmin kattavaa, arvokasta ja työelämälähtöistä tietoa. Aktiivinen tulosten levittäminen on osa hankesuunnitelmaa. Tuloksia levitetään monipuolisesti muun muassa osallistumalla erilaisiin tapahtumiin, kirjoittamalla julkaisuja ja järjestämällä loppuseminaari. Tulosten levittämisellä työ tehdään näkyväksi, saadaan aikaan keskusteluja muiden toimijoiden kanssa ja tuodaan tulokset näkyväksi hankkeen kohderyhmälle eli ikääntyneille.
Artikkelissa kuvataan Laatuhoiva-hankkeen koulutuskokonaisuuden toteutusta ja tuloksia muistisairaan kohtaamisessa. Koulutukseen ilmoittautuneille (N = 115) lähetetyn sähköisen kyselylomakkeen avulla selvitettiin vastaajien itsearvioitua osaamista ja toimintatapoja muistisairaan kohtaamisessa ja samalla heitä viritettiin tulevaan työpajatyöskentelyyn ja kehittämiskohteiden löytämiseen omassa työssään. Tulosten perusteella vastaajien (n = 34) itsearvioitu muistisairaan ikääntyneen asiakaslähtöiseen kohtaamiseen liittyvä osaaminen oli vahvaa. Teemasta järjestettyjen kahden työpajan välillä osallistujat työstivät välitehtävää, jonka tarkoituksena oli kehittää arkityötä. Kehittämiskokeilut liittyivät ympäristön muokkaamiseen valaistusta säätämällä, muistisairaan henkilön kanssa mielekkään toiminnan aloittamiseen, hoitajan toimintatavan kehittämiseen sekä musiikin ja laulamisen käyttöön hoitotilanteissa.
Lypsykarjan ruokinnan, hoidon ja hyvinvoinnin huippuosaaja Tiina Karlström ProAgria Oulusta valottaa automaattilypsyssä olevien lehmien laidunnusta. Blogissa käydään läpi laiduntamisen käsitettä automaattilypsyssä olevilla lehmillä tuomalla esille laidunnuksen, jaloittelun ja ulkoilun erot. Lisäksi tekstissä kerrotaan laiduntamisella saatavan rehun riittävyydestä korkeatuottoisilla lehmillä, laiduntamiseen liittyvistä käytännön järjestelyistä sekä sen vaikutuksesta lehmien hyvinvointiin ja lypsyrytmiin.
Lypsylehmien laidunnuksen ja automaattilypsyn yhdistäminen vaatii pohtimista jatkuvan lypsyn takia. Jos automaattilypsyn rytmi rikkoontuu laiduntamisen takia, se aiheuttaa pitkiä lypsyvälejä ja johtaa tuotoksen alenemiseen. Laitumet tulee sijoittaa mahdollisimman lähelle navettaa, jotta lehmät kulkevat aktiivisesti navettaan lypsylle. Lypsyrobotilla tarjottava väkirehu houkuttelee lehmät laitumelta lypsylle. Tutkimusten mukaan veden saanti pelkästään navetassa ei alenna tuotosta verrattuna siihen, että sitä on tarjolla myös laitumella. Automaattilypsyn yhteydessä voidaan puhua osittaislaidunnuksesta tai joissain tapauksessa pelkästään jaloittelusta. Laiduntamisella on usein suurempi lehmän hyvinvointia lisäävä vaikutus kuin ruokinnallinen merkitys.
Artikkelissa käsitellään Pohjois-Pohjanmaalla luontopalveluja tarjoaville yrityksille suunnatun turvallisuusaiheisen Webropol-kyselyn tuloksia. Tavoitteena oli saada selville palveluntarjoajien käsityksiä turvallisuudesta ja turvallisuuden osa-alueiden tärkeydestä. Tuloksista käy ilmi, että turvallisuus on ennen kaikkea laatua, perusarvo ja kestävän kehityksen mukaista toimintaa. Riskien tunnistamista ja hallintaa sekä asiakkaiden turvallisuutta pidettiin ehdottoman tärkeinä. Turvallisuusviestinnässä keskeistä on, että turvallisuus on rakennettu luontevasti palvelun sisään ja että samanaikaisesti on huolehdittu asiakkaiden ohjeistamisesta ja opastamisesta paikan päällä. Turvallisuusviestintää verkkosivuilla ja somessa ei koettu niin oleellisena. Turvallisuusyhteistyötä muiden toimijoiden kanssa ei nähty aivan yhtä merkityksellisenä kuin varautumista ja viestintää. Turvallisuus voidaan kiteyttää kolmeen sanaan: varaudu, viesti ja verkostoidu.
Kevytmuokkaus, jossa maata muokataan matalammalta perinteiseen kyntämiseen verrattuna, voi tarjota viljelijöille varteenotettavan vaihtoehdon muokkausmenetelmää valitessa. Blogikirjoitus käsittelee kevennetyn maanmuokkauksen taloudellisia ja ympäristöön liittyviä hyötyjä sekä menetelmässä huomioitavia seikkoja. Kirjoitus perustuu Oulun ammattikorkeakoulun luonnonvara-alan opinnäytetyöhön Kevennetyn maanmuokkauksen mahdollisuudet viljelijöille, jonka toimeksiantajana oli CANEMURE-hanke.
Systemaattinen ja monipuolinen osaamisen johtamisen ja kehittämisen mallien, menetelmien ja hyvien käytänteiden soveltaminen on yksi keskeinen tekijä laadukkaan osaamisen johtamisen lisäämiseksi sote-alan organisaatioissa. Tässä artikkelissa esitetyn opiskelijayhteistyönä toteutetun benchmarking-selvityksen tulosten mukaan käytössä olevien menetelmien, mallien ja hyvien käytänteiden määrässä sekä niiden hyödyntämisessä on havaittavissa sote-alan organisaatioissa suuria eroja. Selvityksen mukaan osaamisen johtaminen ja kehittäminen tarvitsevat vielä selkeyttämistä kaikissa prosessin vaiheissa. Varsinaisia malleja, menetelmiä sekä hyviä käytänteitä osaamisen johtamiseen on tällä hetkellä rajallisesti käytössä.
Sosiaali- ja terveysalan digitalisoituessa alalla työskentelevät ammattilaiset tarvitsevat uudenlaista osaamista. Artikkelissa kuvaillaan DigiSote-ikä-hankkeen järjestämiin avoimiin työpajoihin osallistuneiden kokemuksia digiosaamisen nykytilasta, osaamistarpeista ja digiosaamisen kehittämisen menetelmistä. Työpajoja järjestettiin yhteensä kolme, ja niihin osallistui yhteensä 22 sote-alan ammattilaista, esihenkilöä ja asiantuntijaa. Työpajoissa keskustelua heräteltiin digiosaamisen vahvuuksista ja heikkouksista, digiosaamisen kehittämisestä, sukupolvista ja digiosaamisen kehityksestä sekä digistä omassa työssä nyt ja tulevaisuudessa. Keskusteluissa kävi ilmi, että ammattilaisten digiosaamisen vahvuudet liittyvät erityisesti asenteisiin, rohkeuteen, muutoshalukkuuteen ja tiettyjen sovelluksien ja ohjelmistojen käyttöön. Osaamisen vajetta on tiedonhallintaosaamisessa sekä teknisessä osaamisessa. Erilaisia matalan kynnyksen menetelmiä toivottiin käytettävän jatkossa enemmän digiosaamista kehitettäessä.
Sosiaali- ja terveydenhuollon teknologia edellyttää vahvaa monitieteisyyttä ja asiakaslähtöisyyttä. Teknologian eettisessä pohdinnassa on huomioitava käyttäjät ja työntekijät. Ikäteknologialla tarkoitetaan hyvää ikääntymistä tukevia tuotteita, palveluja ja infrastruktuureja sekä sosiaalisia, fyysisiä ja informaatioympäristöjä. Toimijuuden näkökulmasta ikääntyvälle tarjotaan omassa arjessaan oikeus ihmisarvoiseen, omannäköiseen ja kodintuntuiseen teknologiaan. Esteettömyys ja saavutettavuus ovat yhdenvertaisuuden pohja. Näille elämänalueille kehitettävän teknologian tulee olla helppokäyttöistä, varmatoimista ja ymmärrettävää. Käyttäjien yksityisyyttä ja koskemattomuutta on kunnioitettava ja heillä tulee olla myös mahdollisuus kieltäytyä teknologian käytöstä saamatta silti huonompaa palvelua.
Oulun ammattikorkeakoulu toteuttaa yhteistyössä Centria-ammattikorkeakoulun kanssa pääosin EAKR-rahoitteisen Ilmastoindikaattori-hankkeen. Tavoitteena on edistää alueen elinkeinoelämän pyrkimyksiä vähähiiliseen yhteiskuntaan siirtymiseksi. Hankkeessa laaditaan toimialakohtainen ohjelma, joka tähtää hiilijalanjäljen pienentämiseen ja kompensaatioon. Yritysten saataville tuodaan konkreettisia lukuja eri prosessi-, materiaali- ja energiavaihtoehtojen hiilidioksidipäästöistä ja kustannuksista. Hankkeessa hyödynnetään hiilijalanjälkilaskennassa Life Cycle Assessment (LCA) -työkaluja ja elinkaarianalyysin laskennassa Life Cycle Cost (LCC) -työkaluja. Laskennan tuloksena ja johtopäätöksenä voidaan todeta, että materiaalivaihdoilla on vain marginaaliset (2–3 %) vaikutukset rakennuksen koko elinkaaren hiilipäästöihin. Suurin osa rakennuksen elinkaaren aikaisista hiilipäästöistä muodostuu lämmitysenergian päästöistä. Maalämmöllä lämmitettävä rakennus on aina hiiliystävällisempi kuin kaukolämmöllä lämmitettävä runkomateriaalista riippumatta.
Opetuksen ja oppimisen pelillistämistä voidaan ajatella pinnallisesti pelielementtien kautta, mutta todellisuudessa vaikuttavan ja motivoivan oppimiskokemuksen rakentaminen edellyttää monitasoista pedagogista suunnittelua. TRIPEDA – Laatua pedagogiseen suunnitteluun -täydennyskoulutuksessa sovellettiin pelillisyyttä opetus- ja ohjaushenkilöstön pedagogisen osaamisen syventämiseen digitaalisessa oppimisympäristössä. Koulutuksen loppuvaiheessa toteutetun kuusituntisen pelin aikana osallistujat laativat itselleen oppimispolun ja kävivät sen mukaan toiminnallisilla rasteilla, joissa pedagogisia lähestymistapoja sovellettiin tukemaan opettajien oman kehittämistehtävän suunnitteluprosessia. Parhaat suoriutujat tunnustettiin julkisesti ja palkittiin. Pistesaaliin määrästä riippumatta osallistujat kokivat pelin innostavana ja kuvasivat oppineensa pedagogisia näkökulmia sekä niiden soveltamistapoja. Howspace-työtilat ja ZOOM-verkkokokousympäristö tarjosivat teknisesti hyvän mahdollisuuden pelin toteuttamiseen. Kaikki opettajat ja osallistujat olivat etäyhteydessä koko pelipäivän ajan.
OHJY-hankkeessa koottiin Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) opiskelijoiden kokemuksia ja mielipiteitä Study Group -tuutoroinnista. Opiskelijoiden kokemukset Study Group -tuutoroinnista ovat tehtyjen kyselyjen mukaan myönteisiä. Study Group -tuutorointi mahdollistaa kokemuksen omasta pienemmästä opiskelijaryhmästä, jonka jäseniin voi tutustua paremmin ja josta voi matalalla kynnyksellä pyytää apua opintoihin liittyvissä asioissa. Opettajatuutorin on mahdollista tavata opiskelijoita useammin samalla annetulla tuutorointiresurssilla, mikä lisää opiskelijoiden tunnetta siitä, että heitä tuetaan.
Kulttuurinen osaaminen ikääntyneiden hoitotyössä on yksilöllistä hoitotyön suunnittelua, jonka lähtökohtana on ikääntyneen henkilön elämänhistorian, uskomusten, arvojen, tapojen ja elämäntyylin tunteminen ja arvostaminen. Laatuhoiva – Osaamisen ja työhyvinvoinnin edistämisellä parempaan tulokseen hoivapalveluissa -hankkeessa ikääntyneiden parissa työskentelevien hoitotyöntekijöiden kulttuurista osaamista pyrittiin vahvistamaan osana Ikääntyneen hoitotyön asiantuntijuus -koulutuskokonaisuutta. Koulutukseen ilmoittautuneille suunnatun kyselyn perusteella ikääntyneiden asiakkaiden näkemyksiä, tapoja ja tottumuksia huomioitiin hoitotyössä keskimääräisesti enemmän kuin usein. Kulttuurista osaamista voidaan tukea vahvistamalla hoitotyöntekijöiden tietoja, taitoja ja asenteita. Monipuolisen kulttuurisen osaamisen hyödyntämiseksi terveydenhuollon palvelujärjestelmien tulee taata hoitotyöntekijöille myös riittävät ajalliset resurssit yksilöllisen hoitotyön toteuttamiseen.
Toimialasta riippumatta hanketyöhön sisältyy usein ohjelmistokehitystä, koska ohjelmistot ovat nykyään kaikkialla. Ohjelmistotestaus on keskeinen osa ohjelmistokehitystä. Ympäristöviisas viljelijä- ja TIKO-silta-hankkeiden yhteistyönä ohjelmistotestausta tehtiin Ympäristöviisas viljelijä -hankkeessa kehitettävälle Ympäristökioski-sovellukselle. Kaksi lukiolaisryhmää testasi sovellusta eri aikoina lukuvuoden 2021–2022 aikana. Lisäksi Oamkin tietojenkäsittelyn opiskelija testasi sovellusta Ohjelmistotestausprojekti-opintojaksolla. Kaikki testaukset onnistuivat ja osoittautuivat hyödyllisiksi sovelluksen jatkokehittämisen kannalta. Lukio-opiskelijat ja heidän opettajansa antoivat yhteistyöstä myönteistä palautetta. Opiskelijat kykenevät hyvin ohjeistettuina tuottamaan korkeakoulujen hanketoimintaan aitoa lisäarvoa. Tällä tavalla opiskelijat pääsevät mukaan hankkeiden kehitystyöhön ja heille pystytään tarjoamaan autenttisia työaiheita.
Osaamisella eteenpäin varhaiskasvatuksessa eli Osaava-hankkeessa tehtiin monitahoista ja hyvää oppilaitosyhteistyötä. Hankkeessa pilotointiin toisen asteen opiskelijoiden osallistumista varhaiskasvatuksen opintoihin. Pilotoinneista saaduista kokemuksista yhdeksi tärkeimmistä nousi opiskelijoilta saatu tieto siitä, että tulevien varhaiskasvatuksessa työskentelevien tiimiläisten olisi hyvä olla tekemisissä jo opintojensa aikana. Tulevaisuudessa olisikin kiinnitettävä huomiota eri organisaatioiden ja opiskelijoiden väliseen yhteistyöhön, jotta opiskelijat eri koulutusasteilta voisivat kohdata toisensa opintojensa aikana ja harjoitellakseen tulevan ammattinsa vaatimia tiimityötaitoja ja jakaakseen kokemuksiaan.
Oulun ammattikorkeakoulun KASVU-hanke ja valtakunnallinen CANEMURE-hanke järjestivät tilaisuuden, jossa esiteltiin hiilikaupan ja päästökompensaation toimintaperiaatteet sekä kuultiin kokemuksia vapaaehtoisen päästökompensaation hyödyntämisestä yrityksissä. Hiilensidontaan ja hiilen pitkäaikaiseen varastointiin sekä päästöjen vähentämiseen perustuville kompensaatiopalveluille on kasvava kysyntä. Päästökompensaatio ei korvaa päästövähennystoimia, mutta se tukee yrityksien ja organisaatioiden ilmastotavoitteita ja mahdollistaa päästöjen ylikompensoinnin. Erityisesti sivuvirtojen hyödyntämistä edistävillä kompensaatiomalleilla on ilmastovaikutusten ohella myös muita hyötyjä. Niiden avulla edistetään kiertotaloutta ja vahvistetaan eri toimialojen välistä yhteistyötä. Luonnonvara-alalle hiilikauppa luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia, kun palvelutarjontaa voidaan laajentaa ja markkinoille tuoda uusia innovaatioita. Korkeat kriteerit ja ulkopuolinen arviointi lisäävät kompensaatiopalveluiden luotettavuutta ja vaikuttavuutta, mikä on sekä palvelun tuottajan että ostajan etu, mutta myös edellytys aidosti hyödyllisille ilmastotoimille. Siksi hiilikaupan ja vapaaehtoisen päästökompensaatioiden mahdollisuudet ja rajoitteet on tärkeää pitää tiiviisti mukana ilmastokeskustelussa.
Kesätyöllä on tärkeä rooli nuoren elämässä oppimisen ja kasvun mahdollistajana. Kesätyössä nuori oppii arvokkaita työelämätaitoja ja pääsee osaksi työyhteisöä. Kesätyön kautta nuori myös itsenäistyy ja oppii kantamaan vastuuta omasta toiminnastaan. Nuori kuitenkin näkee kesätyöt usein pelkästään keinona ansaita rahaa. On siis tärkeää, että nuoria autetaan näkemään kesätöiden laajempi merkitys. Tässä tehtävässä valmentava ote toimii nuoria aktivoivana, motivoivana menetelmänä. Julkaisu on tuotettu Euroopan sosiaalirahaston ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen rahoittamassa Peruskoulunsa päättävien opiskelijoiden työelämävalmiuksien kehittäminen -hankkeessa. Hankkeen toteuttajana toimi Oulun ammattikorkeakoulu. Hanke toteutettiin 1.9.2019–30.8.2022.
Kotimainen luonnonkala on terveellinen ja ympäristöystävällinen valinta, mutta sen käyttö on tällä hetkellä vähäistä. Sekä ammattikeittiöt että kala-alan jalostajat ovat halukkaita edistämään luonnonkalan käyttöä lisäämällä lähikalaa valikoimiinsa. Luonnonkalan käyttöä ammattikeittiöissä on edistetty hankkeiden avulla. Myös kala-alan jalostajat pyrkivät kehittelemään uusia tuotteita luonnonkalasta ammattikeittiöiden tarpeisiin. Ammattikeittiöiden, kala-alan jalostajien ja kalatuotteiden loppukäyttäjien mukaan tukea ja tiedottamista kaivataan kuitenkin lisää, jotta lähikalan käyttöä saadaan lisättyä.
Ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden ohjaustarpeet työllistävät opettajia yhä useammin suunniteltua enemmän. Opettajien venymisestä huolimatta vaarana on, että yksittäinen opiskelija ei pääse kunnolla kiinni oman alansa työelämään. Opettajan ohjausresurssin parempi kohdentaminen sekä eri toimijoiden roolien ja harjoitteluprosessin selkiyttäminen lisäisivät koulutuksen vaikuttavuutta. Lapin ja Oulun ammattikorkeakoulujen sosiaalialan piloteissa tärkeimmiksi ohjauksen kehittämisen paikoiksi tunnistettiin ohjaus ennen harjoittelun alkua, sekä harjoittelun lopussa arviointikeskustelujen yhteydessä. Artikkeli on käytännönläheinen ja siinä kuvataan konkreettisella tasolla kahden eri pilotin toteutusta ja tuloksia. Piloteissa on etsitty uusia ideoita omien ohjauskäytäntöjen kehittämiseen alasta riippumatta.
Study Group -tuutorointimallista hyötyvät opettajatuutorit ja opiskelijat. Opettajatuutoreiden vertaistapaamisissa tuli esille, että Study -Group -tuutorointi mahdollistaa varhaisen puuttumisen, mikäli opiskelija on vaarassa viivästyä opinnoissaan. Tuutoritapaamisia on mahdollista järjestää enemmän kuin perinteistä tuutorointimenetelmää käytettäessä. Opiskelijoiden ajankäyttö tehostuu, kun opettajat hyödyntävät opintojaksoilla Study Group -tuutorointia varten tehtyä ryhmäjakoa. Study Group -ryhmät ovat opiskelijoille tärkeitä vertaistuen kannalta.
Viljelijät ovat jo pitkään käyttäneet maataloustukijärjestelmään liittyviä viljelyn suunnittelu- ja dokumentointiohjelmistoja sekä niistä jatkokehitettyjä älykkäitä, koottuun ja analysoituun dataan pohjautuvia ohjelmistoratkaisuja. Ympäristöviisas viljelijä -hankkeessa viljelijöille kehitettiin käyttäjäystävällinen ratkaisu maatilan ympäristöystävällisten toimenpiteiden valintaan. Ympäristökioski koostuu sovelluksesta ja sivustosta, joita voidaan käyttää yhdessä tai erikseen. Sovelluksen kehittämisen lähtökohtana toimi Luonnonvarakeskuksen, Suomen ympäristökeskuksen ja Elävä Itämeri Säätiön (BSAG) kehittämä ja julkaisema sähköisenä pdf-lomakkeena toteutettu työkalu. Sovelluksen kehittäminen alkoi keväällä 2021 tiiviissä yhteistyössä ProAgria Oulun asiantuntijoiden kanssa. Kehittämiseen on osallistunut useita luonnonvara-alan ja tietojenkäsittelyn opiskelijoita. Lisäksi kaksi lukiolaisryhmää on testannut sovellusta TIKO-silta-hankkeen kautta toteutuneen yhteistyön tuloksena. Sovelluksen kehittäminen jatkuu syksyllä 2022, jolloin sovellusta testataan laajemmin viljelijöiden kanssa.
Blogikirjoitus kertoo DigiSote-ikä-hankkeessa työskentelystä kahden opiskelijan näkökulmasta. Kirjoituksessa taustoitetaan hieman DigiSote-ikä-hanketta, pohditaan hanketyön erilaisuutta verrattuna kurssimuotoiseen opiskeluun sekä pohditaan hankkeessa opittuja taitoja ja asioita. Näitä olivat muun muassa moniammatillisessa tiimissä toimiminen, esiintymis- ja koulutustaidot sekä hankemuotoinen työskentely.
Oamkissa vietetään digipedagogiikan teemavuotta, jonka aikana luodaan valmiuksia muutoksen kohtaamiseen. Digipeda-kolumnisarjaa jatkaa kirjoituksellaan lehtori Pia Puustjärvi Liiketalouden yksiköstä.