Tag Oamkin tutkimusta
Osaamisen ja osuvien harjoittelumahdollisuuksien ja -paikkojen varmistaminen on yhteinen haaste koulutukselle
ja palvelujärjestelmälle. Harjoittelukäytänteitä ja harjoitteluympäristöjä kehittämällä luodaan uusia
toimintamalleja varmistamaan tulevaisuuden terveysalan osaajien laadukasta oppimista ja työssä vaadittavia
taitoja. HARKKA-hankkeessa arvioitiin erilaisia harjoitteluympäristöjä sekä innovoitiin ja kokeiltiin etäharjoittelun ja simulaatioiden mahdollisuuksia täydentämään autenttisia hoitoympäristöjä. Raportissa kerrotaan HARKKA-hankkeen tuloksista.
Oulun ammattikorkeakoulu ja Centria-ammattikorkeakoulu toteuttavat yhteistyössä Ilmastoindikaattori-hankkeen, jonka tavoitteena on edistää alueen elinkeinoelämän pyrkimyksiä vähähiiliseen yhteiskuntaan siirtymiseksi.
Hiilijalanjäljellä (LCA) tarkoitetaan ihmisen aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä. Hiilijalanjälki ilmoitetaan useimmiten numeerisena lukuna, hiiliekvivalenttina (CO2e). Hiilijalanjälkilaskennassa arviointi tehdään rakennuksen koko elinkaaren ajalle. Elinkaareen sisältyy rakennustuotteiden valmistus, kuljetukset ja työmaatoiminnot, käyttö ja korjaukset sekä purku ja kierrätys.
Life Cycle Cost (LCC) on termi, joka tarkoittaa rakennuksen tai rakenneosan elinkaarikustannusten tutkimista sen koko elinkaaren aikana aina raaka-aineen tuotannosta ja valmistamisesta rakennuksen elinkaaren loppuun eli rakennuksen purkamiseen saakka. Yksinkertaisuudessaan elinkaarilaskennassa on kyse optimoinnista. Laskennan avulla voidaan selvittää, kannattaako esimerkiksi maalämpöpumppuun investointi tai yläpohjan eristäminen alempien lämmityskustannusten säästämiseksi koko rakennuksen elinkaaren aikana.
Teknologia-ala kaipaa naispuoleisia työntekijöitä. Tyttöjä tulee innostaa tutustumaan ja valitsemaan teknologia-alan koulutus. Sinä osaat! – Tytöt ja teknologia -hankkeessa on tehty kouluille materiaaleja tähän. Koulun TET-jakso tarjoaa hyvän mahdollisuuden tutustua teknologia-alaan. Tarvitaan kuitenkin toimenpiteitä, että tytöt ja teknologia-alan työnantajat saadaan kohtaamaan. Voisiko sähköinen ’TET-tori’ auttaa tässä?
Suomen vapaa-ajan matkailu pohjautuu vahvasti luontoon ja luontoon liittyviin palveluihin. Tässä artikkelissa tarkastellaan LUOTA-hankkeessa kartoitettuja luontoperustaisia palveluja Pohjois-Pohjanmaalla. Hankkeessa kehitetään turvallisia palvelukokemuksia yhdessä palveluntarjoajien kanssa palvelumuotoilua käyttäen.
Luontoperustaisia palveluja ei sellaisenaan löydy virallisesta toimialaluokituksesta, vaan niitä esiintyy useammassa luokassa. Kartoituksen perusteella luontoperustaisia palveluita löytyy Pohjois-Pohjanmaan alueelta melko monipuolisesti. Koska luontoperustaisia palveluja ei ole määritelty yksiselitteisesti, niiden volyymistakaan ei ole tarkkaa tietoa. Hankkeessa tehty opinnäytetyö tuo arvokasta lisätietoa Pohjois-Pohjanmaan luontoperustaisista palveluista, niiden tarjoajista ja toiminnan volyymista.
Oulun ammattikorkeakoulu toimii maahanmuuttajien vastuukorkeakouluna, johon kuuluu muun muassa koulutustarjonnan kehitystyö maahanmuuttajakohderyhmälle. Tärkeään rooliin ovat nousemassa työperäiset maahanmuuttajat ja erilaiset tukitoimet heidän yhteiskuntaan integroitumiseksi. Suomen kielen omaksuminen on äärimmäisen tärkeää työllistymisen ja muun arkielämän näkökulmasta. Työn ja opiskelun ohessa suoritettavat opinnot tulee olla ajasta ja paikasta riippumattomia, jolloin mahdollistuu koulutukseen osallistuminen. Oulun ammattikorkeakouluun syntyi digitaalinen alkeiskielitaidon kolmen opintojakson suuruinen kokonaisuus, jossa tarjottiin mahdollisuutta itsenäiseen opiskeluun ja kielen vakiinnuttamiseksi osaksi arkielämää. Kahdessa ensimmäisessä oli lisäksi opettajavetoista opetusta. Kolmas opintojakso oli täysin itsenäisesti suoritettava verkkokurssi, jossa samalla opiskelijoita motivoitiin suunnittelemaan tulevaisuuttaan ja urapolkuaan sekä avattiin alueemme potentiaalia ja näkymiä hyvään tulevaisuuteen Pohjois-Suomessa.
Opiskelijoilla on paljon annettavaa hankkeissa. Opiskelijat voivat tuoda uusia näkemyksiä ja raikkaita ideoita hanketoiminnan eri osa-alueille. Blogikirjoituksessa tuomme esille POTKE-hankkeen kautta, miten opiskelijoille voidaan antaa hankkeista mielekkäitä toimeksiantoja viestinnän eri osa-alueille. Koemme, että olemme hankkeessa saaneet laajan osaamispääoman käyttöömme opiskelijoiden kautta. Hanketyö voi tukea merkittävästi opiskelijan siirtymistä työelämään tarjoamalla mielekkäitä toimeksiantoja. Kannustamme hankkeissa pohtimaan, miten opiskelijat voivat olla niissä mukana.
Oulun ammattikorkeakoulu (Oamk) osallistui vuosina 2019–2021 kuuden ammattikorkeakoulun kanssa Highway to Code (H2C) -hankkeeseen, jonka puitteissa järjestettiin 40 op ohjelmointialan täydennyskoulutus, jonka tavoitteena oli kouluttaa lisää osaajia ohjelmistoalan työtehtäviin. Oulun H2C-opintoihin haki 277 hakijaa. Oamkin H2C-opintoihin valittiin 144 opiskelijaa. Oamkiin valitut opiskelijat suorittivat hankkeen aikana yhteensä 3 239 opintopistettä. Vaikuttavuuskyselyn perusteella näyttää siltä, että H2C-koulutus on vaikuttanut hakijoiden työllisyystilanteeseen positiivisesti. Kyselyn toteutushetkellä työssäkäyvien vastaajien prosenttiosuus oli noussut koulutuksen hakuhetkeen verrattuna. Vastaavien täydennyskoulutusten järjestämisessä kyselyn perusteella kannattaa huomioida erityisesti yritysyhteistyö koulutuksen sisällön suunnittelussa sekä harjoittelupaikkojen mahdollistamisessa, verkkokoulutuksen saavutettavuus, luentotallenteiden käyttö sekä itsenäisen työskentelyn mahdollisuus. Hankkeen aikana toteutettu 40 op täydennyskoulutus onnistui kokonaisuutena erittäin hyvin.
Korkeasti koulutetut maahanmuuttajat ovat eläneet omassa kielikuplassaan: englanninkielinen työyhteisö ja kommunikointi omalla äidinkielellä lähipiirin kanssa ovat poistaneet akuuttitarpeen suomen opiskelulta. Suomalainen työelämä ja yhteiskuntaan integroituminen edellyttävät kuitenkin hyvää suomen kielen taitoa.
Vuonna 2021 akateemisille osaajille suunnattiin eOSY – alkeissuomen verkkokoulutuskokonaisuus, joka koostui kolmesta alkeistasolta lähtevästä opintojaksosta: Aloita alkeista – suomea verkossa 1 & 2 ja Aloita alkeista – työelämän suomea verkossa. Opiskelu oli ripeätahtista, itseohjautuvaa ja omassa aikataulussa etenevää. Opintojaksojen suunnittelun perustana oli, että opiskelu onnistuu työn ohessa ja että suorituspalaute on välitöntä. Akateemisten osaajien alkeissuomen verkko-opetukselle on selkeä tarve ja palaute toteutuksista hyvää. Kielenoppiminen vaatii kuitenkin aina myös aikaa harjoittelulle.
Itsensä johtaminen on keskeinen työelämätaito ja elämäntaito. Itsensä johtaminen sisältää tavoitteellisuuden, tietoisuuden omasta suorituksesta ja itsensä palkitsemisen sekä vastuun omasta työkyvystä. Aivoterveyden näkökulmasta on tärkeää tunnistaa haasteet ja voimavarat, joihin vaikuttamalla voi muokata omaa työtään itselleen ja omaan elämäntilanteeseen sopivaksi. Tässä artikkelissa tarkastellaan ICT-alan kokeiluja itsensä johtamisesta ja miten jokainen voisi olla paras mahdollinen pomo itselleen. Tarkastelun kohteena on Kestävä aivoterveys –hankkeeseen sisältyvä työpajakokonaisuus, joka käsitti kolme kahden tunnin mittaista työpajaa, joihin osallistui ICT-alan ammattilaisia neljästä yrityksestä. ICT-alan työn tuunaamisen kokeiluissa pääpaino oli työn tauottamiseen, kalenterointiin sekä liikkeeseen ja liikuntaan liittyneissä kokeiluissa. Nämä teemat korostuivat sekä tiimi- että yksilötason kokeiluissa.
Terveysalan opettajat ovat varmistamassa, että tulevaisuuden terveysalan ammattilaisilla on tarvittava osaaminen aivoverenkiertohäiriö (AVH) -hoitopolulla toimimiseksi. Tämän artikkelin tarkoituksena on selvittää, millaisia kokemuksia terveysalan opettajilla on AVH-hoitopolun eri vaiheissa tarvittavasta osaamisesta ja osaamisen kehittämisestä. Ammattikorkeakouluopettajia (n=5) haastateltiin yksilöllisesti syksyllä 2020 ja haastattelut analysoitiin temaattisella analyysillä. Terveydenhuollon ammattilaiset tarvitsevat AVH-hoitopolulla moniammatillista osaamista, vuorovaikutus- ja (digi)ohjausosaamista sekä ymmärrystä muiden ammattilaisten toiminnasta ja sairastuneeseen vaikuttavista yksilö- ja ympäristötekijöistä. Opetus varmistaa osaamisen kliinisten taitojen harjoittelulla, osaamisen perustan rakentamisella sekä osaamisen syventämisen käytännön harjoittelulla, mutta monialaista oppimista tulisi kehittää. Opettajalla tulee olla hoitopolusta laaja-alaista osaamista, joka vaatii jatkuvaa osaamisen kehittämistä muun muassa koulutuksia ja eri toimijoita hyödyntäen.
Sairaanhoitajien jatkuva osaamisen kehittyminen on välttämätöntä nykyisessä jatkuvasti muuttuvassa terveydenhuollon toimintaympäristössä. Siinä esihenkilöillä ja johtamisella on tunnistettu olevan merkittävä rooli. Tämän julkaisun tarkoituksena on kuvata aiempaan kirjallisuuteen perustuen, miten sairaanhoitajien osaamisen kehittymistä voidaan tukea työuran eri vaiheissa. Tulosten mukaan jatkuva osaamisen kehittyminen sairaanhoitajilla tulisi toteuttaa siten, että se helpottaisi opiskelijoiden ja vastavalmistuvien sairaanhoitajien siirtymistä työelämään sekä mahdollistaa myös pidempään työskennelleiden jatkuvan systemaattisen osaamisen kehittymisen. Esihenkilöillä on keskeinen rooli sairaanhoitajien ammatillisen kasvun mahdollistajana ja he voivat omalla käyttäytymisellä, toiminnalla ja johtamistaidoilla sekä edistää että estää osaamisen kehittymisen toteutumista.
HARKKA – Harjoittelusta työelämään muuttuvissa terveysalan toimintaympäristöissä -hankkeessa kehitetään harjoitteluympäristöjä ja -käytäntöjä sekä harjoittelun ohjausta. Terveysalan opiskelijoiden harjoittelut ja harjoittelujen ohjaus kokivat Covid-19-pandemian myötä isoja muutoksia. HARKKA-hanke toteutti kyselyn opiskelijoille pandemian aikaisista harjoittelukokemuksista ja harjoittelun ohjauksesta. Tulosten mukaan harjoitteluissa tapahtuneet muutokset loivat uusia oppimista ja ohjausta edistäviä toimintatapoja. Muutos lisäsi opiskelijan vastuunottamista, jonka he kokivat merkittäväksi motivaatiota edistäväksi tekijäksi. Uusia teknologiasovelluksia opittiin käyttämään sujuvasti ja opiskelijoiden mukaan etäohjausta tulee ottaa laajemmin käyttöön. Tulosten pohjalta saadaan suuntaviivoja harjoittelun ja harjoittelun ohjauksen edelleen kehittämiseen.
Oulun ammattikorkeakoulu osallistui syksyn 2019 ja syksyn 2021 välisenä aikana H2C eli Highway to code -hankkeeseen yhdessä kuuden ammattikorkeakoulun kanssa. Hankkeessa koulutettiin ohjelmistoalan ammattilaisia oman alueen työelämän tarpeisiin nopealla aikataululla. Oulun ammattikorkeakoulu tarjosi kolme 10 opintopisteen opintokokonaisuutta keskittyen selainsovellusten käyttöliittymien ohjelmointiin (front-end) sekä 10 opintopisteen harjoittelun. Hankkeen aikana Oamkiin valitut H2C-opiskelijat tekivät yhteensä 3 239 opintopistettä. Hanke osoitti, että tämänkaltaiselle lyhyelle työelämätarpeisiin vastaaville koulutuksille on tarvetta, mutta lyhyt ja vaativa web-ohjelmoinnin koulutus asettaa opiskelijalle myös haasteita.
ProKuntoutus-verkkokoulutuksen toinen toteutus käynnistyy syyskuussa 2021 avoimina korkeakouluopintoina, jotka toteutetaan yhteistyössä Oulun ammattikorkeakoulun, Jyväskylän yliopiston ja Oulun yliopiston kanssa. Koulutus vastaa keskeisiin kuntoutuksen ja sen koulutuksen kehittämistarpeisiin ja toteutuu tutkimusperusteisesti ja työelämäläheisesti. Kuntoutuksen koulutuksen on tuotettava sekä laaja-alaista yhteistä kuntoutusosaamista että syvää erikoisosaamista kuntoutuspalvelujen tuottamiseen, kehittämiseen ja tutkimukseen. Kuntoutusalan koulutuksessa tarvitaan laajaa tieteiden ja eri ammattialojen välistä yhteistyötä sekä keskustelua ja ymmärrystä kuntoutuksen koulutuksen ja tutkimuksen edistämiseksi. ProKuntoutus 2.0 koulutuksessa pyritään vastaamaan keskeisiin kuntoutusalan osaamisen tarpeisiin. Painopisteenä ovat erityisesti muuttuneet yhteiskunnan tarpeet ja kuntoukseen liittyvää tutkimus- ja kehittämisosaamista edistäminen.
Artikkelissa tarkastellaan sähköauton hankinta- ja käyttökustannuksia, lataustekniikkaa sekä kasvihuonekaasupäästöjä. Tarkastelukohteeksi valitun Utajärven kunnan autokannan sähköistyminen vähentää tieliikenteen päästöjä tulevaisuudessa. Selvitys tehtiin osana Suomen ympäristökeskuksen hallinnoimaa Canemure-hanketta yhteistyössä Utajärven kunnan kanssa. Oulun ammattikorkeakoulu toimii Canemure-hankkeessa alueellisena koordinaattorina.
Artikkelissa esitetään uuden opetusnavetan tavanomaisesta poikkeavia teknologisia ratkaisuja lypsyrobotin osalta. Navettaan halutaan niin sanottu digisilta, joka tarjoaa mahdollisuuden päästä käsiksi navetan tapahtumiin ja siellä kerättyyn tietoon etäyhteyksin.
Tämän tarpeen toteutuminen varmistettiin painottamalla asiaa kilpailutuksessa. Lypsyrobotiksi valikoitui hyvä järjestelmä, joka täyttää hankkeessa tunnistetut käyttäjätarpeet.
Muut uuteen opetusnavettaan tulevat kamera- ja tiedonkeruujärjestelmät ovat vielä kilpailutusprosessissa, ja niitä käsitellään myöhemmin erillisissä kirjoituksissa.
Ruokamatkailusta on tullut tärkeä osa matkailuelämystä. Jokainen matkailija syö, ja ruokailu koetaan usein mieleenpainuvimpana asiana matkalla. Ruokamatkailun kehittämisellä voidaan kehittää ympärivuotista matkailua ilman mittavia investointeja. Suomen matkailun tärkein vetovoimatekijä on luonto. Luonnon lisäksi ruokamatkailun kivijalkoja ovat puhtaus ja paikalliset elämäntavat. Pohjois-Pohjanmaan elintarviketalouden kansainvälistymisessä ja viennissä, sekä ruokamatkailun kehittämisessä on paljon potentiaalia. Pohjois-Pohjanmaan elintarviketalouden strategia (2017–2025) nostaakin ruokamatkailun kehittämisen yhdeksi tavoitteekseen.
Oulun ammattikorkeakoulu (Oamk) ja Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunta OSAKO saivat keväällä 2021 opetus- ja kulttuuriministeriöltä hankerahaa, jolla on tarkoitus lieventää koronan aiheuttamaa korkeakouluopiskelijoiden ahdinkoa. MOOD-hankkeessa OSAKO tekee yhteistyötä Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) kanssa. Hanke tavoittelee opiskelijoita eri tapahtumissa ja sosiaalisessa mediassa. Yhteisöllisyyteen ja ryhmäytymiseen tartutaan jo ennen opiskelun alkua. Hyvinvointistarttipakettiin kootaan tietoa elämän eri osa-alueilta. OHJY-hankkeessa on mukana Oamkin lisäksi 10 muuta toimijaa. Oamkin hanketoimenpiteet liittyvät verkossa tapahtuvan ohjauksen ja tuen kehittämisen kehittämällä Study Group -tuutorointia. Opiskelijat halutaan saada mahdollisimman pian opintojen alettua tuntemaan itsenä osaksi korkeakouluyhteisöä. Jokaisella opiskelijalla tulee olla opiskelukavereita, joihin voi turvautua.
Keväällä 2021 SILTA-hankkeessa kartoitettiin opiskelijoiden, opettajien ja opinto-ohjaajien tietoisuutta väyläopinnoista. Tässä artikkelissa kuvataan kartoituksen tuloksia. Tulosten mukaan opinto-ohjaajaa merkittävämpi tuki väyläopinnoissa on omaopettajan tuki. Artikkelissa kuvataan myös, miten tietoisuutta väyläopinnoista voidaan lisätä ja tarjonnan kehittämistyötä tehdä yhdessä toisen asteen ja ammattikorkeakoulun opettajien sekä opiskelijoiden kanssa. SILTA-hankkeen tavoitteena on lisätä amk-opintojen näkyvyyttä ja kehittää toimintatapoja, joiden avulla ammatillisen toisen asteen opiskelija voi tutustua korkeakouluopintoihin. Lisäksi tavoitteena on lisätä oppilaitosten henkilöstön ymmärrystä, valmiuksia ja osaamista opintopolkujen rakentamisessa sekä opiskelijoiden tukemista väyläopintojen aikana. Hankkeessa hyödynnetään yhteistyöverkostoja ja myös Oamkin kumppanioppilaitosten kanssa toteutettavia opintoja muun muassa Highway-opintoja. Verkostoyhteistyö ja rohkeat pilotit lisännevät opiskelijoiden ja opettajien tietoisuutta väyläopinnoista.
Rintasyöpää sairastavan yksilöllinen hoitopolku vaatii moniammatillista yhteistyötä eri käyttöympäristöissä, kuten patologian laboratoriossa, sädehoidossa, leikkaussalissa ja kemoterapiassa. Syöpää sairastavat kokevat, ettei terveydenhuollon ammattilaisilla ole tarpeeksi tietotaitoa asian suhteen. Tästä näkökulmasta tarkasteltuna perus- ja täydennyskoulutukselle sekä jatkuvalle oppimiselle onkin tarvetta. Potilaan hoitopolun täyttämättömät tarpeet vaikuttavat potilaiden selviytymiseen ja tyytyväisyyteen, joten tätä olisi syytä parantaa. EBreast2-hankkeen päätavoitteena onkin toteuttaa moniammatillinen verkkokoulutus rintasyövän hoidossa työskenteleville terveydenhuollon ammattilaisille ja opiskelijoille.
SotePeda 24/7 -hankkeessa kehitettiin pedagogisia ratkaisuja ja malleja monialaisesti. Kaksivuotiseen (2018–2020) hankkeeseen osallistui 23 korkeakoulua. Hankkeessa tuotettiin monenlaisia materiaaleja ja opintokokonaisuuksia vapaaseen käyttöön useiden hankkeen työpakettien kautta. Oppimateriaaleja voivat käyttää kaikki sote-digiosaamisesta kiinnostuneet opettajien, opiskelijoiden ja työyhteisöjen lisäksi. Hankkeessa on tehty avoimia oppimateriaaleja 12 tunnistetusta sote-digiosaamisalueesta monipuolisin mikro-oppimateriaalein. Avointen verkkokurssien kautta omaa sote-digiosaamistaan voi täydentää ajasta ja paikasta riippumatta MOOC (Massive Open Online Course) toteutusten kautta.
TeknologiaTET-käsikirja sisältää materiaalia ja tehtäviä, joiden avulla opinto-ohjaajat ja opettajat voivatt tutustua segregaatioon ja teknologia-aloihin yhdessä oppilaiden kanssa. Niiden tekemisen voi hyvin aloittaa heti yläkoulun alussa. Asioiden kypsyttely ja sisäistäminen vaativat aikaa. TeknologiaTET-käsikirja sisältää tietoa ja valmiita tehtäviä segregaatioon ja teknologia-aloihin tutustumiseen. Mukana on myös liitteet vanhempien tai huoltajien ja työnantajien informoimiseen.
Miten tasa-arvo ja yhdenvertaisuus korkeakoulussa toteutuvat ja miten niitä voidaan edistää? Artikkeli kartoittaa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusnäkökulmien huomioimista korkeakoulun toiminnassa erityisesti uraohjauksen näkökulmasta. Artikkelin kartoitus perustuu Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijoita koskevaan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaan, toteutettuihin opiskelijapalautekyselyihin sekä opinto-ohjauksen dokumentteihin. Lisäksi kartoituksessa hyödynnettiin Oamkin sisäisiä julkaisemattomia dokumentteja sekä haastateltiin kolmea asiantuntijaa.
Kartoituksen tulosten avulla kehitetään sukupuolitietoista uraohjausta ja vahvistetaan erityisesti naisopiskelijoita hyödyttäviä opintojen aikaisia työelämäyhteistyön muotoja sekä korkeakoulujen tasa-arvo työtä. Jatkotoimenpiteiden tavoitteena on tuottaa käytänteitä, joilla lisätään ymmärrystä yhdenvertaisuuteen liittyvistä rakenteista ja mahdollisista tiedostamattomista tasa-arvoon liittyvistä vääristymistä käytänteissä. Uusien käytänteiden avulla edesautetaan erityisesti korkeakoulutettujen naisten urapolkuja ja yrittäjyyttä yhdessä työelämän kanssa.
Sosiaalinen media otetaan yhä useammin käyttöön hankkeissa kohderyhmien tavoittamiseksi. Mutta mitä hankkeiden somemarkkinoinnissa on otettava huomioon? Lue Oulun ammattikorkeakoulun ja Åbo Akademin edustajien kokemukset HOTIT OPIT -hankkeessa toteutetun Yoop-työkalun some-kampanjasta ja siitä, millaisiin ratkaisuihin kyseisessä hankkeessa päädyttiin.
Laajaa vaikuttavuutta voidaan saavuttaa, jos somemarkkinointi otetaan huomioon jo hankkeen suunnitteluvaiheessa, sovitaan selkeät vastuut hankepartnereiden kesken ja suunnitellaan somen käyttö hallitusti koko hankkeen elinkaaren ajaksi. Somen käyttö hankkeissa jää kuitenkin hankekonsortion pohdittavaksi, sillä rahoittajat ottavat kantaa somen käyttöön vaihtelevasti. Hankkeet pohtivat itse, mikä rooli somella on ja kuinka sen käyttö auttaa kohderyhmien tavoittamisessa ja viestinnässä yleisesti.
Paikalliset biopohjaiset rakennusmateriaalit (PaiBiRa) -hankkeessa tehtyjen tutkimusten mukaan biopohjaiset materiaalit, kuten kutterinlastu, rahkasammal ja turve näyttäisivät tutkituilta osin sopivan hyvin rakennusten eristekäyttöön. Hankkeessa selvitettiin materiaalien kerättävyyttä, saantoa ja materiaalien fysikaalisia ominaisuuksia laboratorio- ja olosuhdetestein. Lisäksi hankkeessa selvitettiin materiaalien ympäristövaikutuksia koko elinkaaren ajalta sekä puurakennusalan toimijoiden suhtautumista biopohjaisiin eristemateriaaleihin.
6Aika CircVol-hankkeessa kehitettiin suurivolyymisten maamassojen ja teollisuuden sivuvirtojen hyödyntämistä kaupungeissa. Oulun ammattikorkeakoulu ja Geologian tutkimuskeskus (GTK) selvittivät hankkeen puitteissa uusia mittausmenetelmiä maanrakentamisessa syntyvien ylijäämämaiden haitta-ainepitoisuuksien ja tilavuuksien määrittämiseen.
Maamassojen tehokas ja järkevä uusiokäyttö vaatii, että maamassojen laatu ja määrä on tarkasti tiedossa. Kiertotalouden näkökulmasta tällöin massalle voidaan löytää sopiva uusiokäyttökohde mahdollisimman nopeasti ilman ylimääräistä logistiikkaa ja ympäristövaikutusta. Tässä julkaisussa kerrotaan hyperspektritekniikkaan perustuvien menetelmien hyödyntämisestä haitta-ainepitoisuuksien havaitsemisessa ja droonien sovellusmahdollisuuksista maamassojen määrän arvioinnissa. CircVol-hankkeen puitteissa testattiin maastossa ja laboratoriossa spektroskopiaan perustuvia kameroita ja mittalaitteita, sekä kehitettiin spektridatan käsittelyä pitoisuuksien mallintamiseen. Maastomittaukset toteutettiin yhteistyössä Oulun kaupungin ja alan yritysten kanssa Oulussa ja Rovaniemellä.
ESBE-hankkeen avulla pyritään lisäämään julkisen sektorin ja rakennusalan toimijoiden tietämystä digitaalisista LCA (Life Cycle Assessment) -työkaluista ja menetelmistä, jotka parantavat ympäristövaikutusten- ja elinkaariarviointien laatua uudisrakentamisen suunnitteluvaiheessa ja kiinteistöjen kunnossapidossa. Life Cycle Assessment (LCA) tarkoittaa rakennuksen koko elinkaaren ympäristövaikutuksen tutkimista raaka-aineiden hankinnasta rakennuksen purkamiseen saakka.
Blogitekstissä käsitellään matkailualan Tourist Experiences Next Door -webinaarin sisältöjä. Webinaarissa tarjottiin ajantasaista informaatiota rajat ylittävästä matkailusta ja sen tulevaisuudesta. Teemoja olivat kestävä matkailu, virtuaalimatkailu sekä autenttiset matkailija elämykset ja -kokemukset.
Koronapandemia on siirtänyt oppilaitosten ja yritysten välisen yhteistyön verkkoon. Yhteiskehittämiseen pohjautuvia työpajoja voidaan järjestää sekä hybriditapahtumina että kokonaan verkossa. Onnistuneen verkkotyöpajan järjestämisessä pitää kuitenkin huomioida erilaisia asioita kuin perinteisissä tapahtumissa. Opiskelijoiden ja mikroyrittäjien yhteistyöllä tavoitellaan uusia kehittämisideoita yrityksille, työelämälähtöistä oppimista opiskelijoille ja yhteiskehittämisen mallien kokeilua oppilaitosnäkökulmasta.
Artikkelissa kerrotaan vastuullisuuden eri osa-alueista ruokaketjussa. Se tarjoaa alkutuottajille, elintarvikejalostajille, ammattikeittiöille ja kaupan alan toimijoille eväitä vastuullisuuden eri osa-alueiden tunnistamiseen, mittaamiseen ja johtamiseen sekä onnistuneeseen vastuullisuusviestintään. Lisäksi julkaisussa käsitellään ruokaketjun toimijoiden vastuullisuuteen liittyviä kehittämistarpeita.