Tag ohjaus (neuvonta ja opastus)
Kirjoituksessa käsittelemme kokemuksiemme pohjalta sosiaalialan opinnäytetöiden ohjaamisen kysymyksiä liittyen salassapitoon, tietosuojaan ja eettisiin suosituksiin erityisesti silloin, kun opiskelijan mielenkiinto kohdistuu erityisiin yhteiskunnallisiin ja sosiaalialan ilmiöihin. Nämä ilmiöt ja niiden ymmärtäminen sosiaalialan asiakastyön kontekstina ovat tärkeitä myös opiskeluaikana. Ne myös kiinnostavat opiskelijoita. Onkin tyypillistä, että opiskelijat haluavat kerätä aineistoa suoraan ihmisiltä, jotka ovat sosiaalihuollon asiakkaita ja joilla on erityisen tuen tarpeita. Opinnäyttyön toteuttamiseen ja erityisesti aineistonkeruuseen liittyy kuitenkin toteuttamista estäviä lähtökohtia erityisesti tietosuojan, salassapitosäännösten ja tutkimuseettisten lähtökohtien kanssa. Laadukas opetus ja ohjaus ovat ensiarvoisen tärkeitä tuottamaan tietoa ja ymmärrystä esimerkiksi siitä, mitä on salassa pidettävä tietoa ja mikä puolestaan tietoa, jolla voidaan tuottaa arkielämän kokemuksen ylittävää haittaa osallistujille myös opinnäytetyön yhteydessä.
Thallingerin ja Ruskon opinnäytetyössä tutkittiin laadullisena tapaustutkimuksena teemahaastatteluin Kuntoutus-Iiriksen työntekijöiden kokemuksia näönkuntoutusohjauksen erityispiirteistä vuorovaikutuksessa ja arjen toimintakyvyn tukemisessa. Tavoitteena oli tuottaa lisää tietoa näönkuntoutusohjaukseen liittyvistä erityispiirteistä, kuvailla työntekijöiden kokemuksia työstään ja kehittää näönkuntoutusohjaustyötä, jossa erityinen tuki, lainsäädäntö ja ammattietiikka ovat keskeisiä työhön liittyviä tekijöitä. Tutkimuksen edetessä hahmotettiin teemoja haastatteluun teoriaperustassa esiintyneiden käsitteiden pohjalta ja luotiin ylä- ja alaluokat vastausten ja alkuperäisten teemojen perusteella. Keskeisiksi haastattelujen tuloksiksi nousivat yksilöllisyyden huomioiminen, sanallinen ohjaus ja kuvailu sekä luottamuksen rakentaminen fyysisen ohjaamisen helpottamiseksi. Psykofyysissosiaalisen toimintakyvyn ylläpito asiakkaan arjessa on isossa roolissa asiakkaan muuttuneessa elämäntilanteessa tuettaessa voimavarojen ja mielekkyyksien löytämisessä. Fyysistä toimintakykyä voidaan tukea apuvälinein ja niiden käytön harjoittelulla, joista ohjaajalla täytyy olla riittävästi tietoa.
Ohjauksen ja oppimisen tuen yhteiskehittämisen prosessi (Osuva) käynnistettiin Oulun ammattikorkeakoulussa vuonna 2023 yhdeksässä tutkinto-ohjelmassa ja Kielikeskuksessa. Osuva vastaa moniammatillisen ohjauksen haasteisiin tarjoamalla koulutusta ja tukea opetus- ja ohjaushenkilöstölle. Tavoitteena on lisätä ohjauksellisuutta ja oppimisen tuen osaamista. Lisäksi hankkeessa mallinnetaan ohjausta ja oppimisen tukea. Osuva tekee yhteistyötä korkeakouluyhteisössä.
Vanhustenviikkoa vietettiin lokakuussa 2023 teemalla ”Tehdään iästä numero”. Valitulla teemalla haluttiin tuoda iäkkäiden ääntä kuuluviin. Tarkoituksena oli myös vahvistaa myönteisiä ikäasenteita suomalaisessa yhteiskunnassa ja nähdä saavutuksena se, että suomalaiset elävät entistä terveempinä yhä pidempään. Oulun ammattikorkeakoulun, OSAOn Kontinkankaan yksikön ja Oulun yliopiston GeroNursingCentren opettajat ja opiskelijat järjestivät vanhustenviikolla yhteisiä tapahtumia ikäihmisille. Tapahtumissa opiskelijat muun muassa mittasivat verenpaineita, ulkoilivat ja musisoivat ikäihmisten kanssa sekä ohjasivat terveellisempään ravitsemukseen, hyvään suunhoitoon ja kaatumisten ehkäisyyn. Viikon päätteeksi Oulun kaupungin vanhusneuvoston jäseniä tutustui Oamkin Mahdollistavan kodin tarjontaan.
Työelämässä oppiminen on tiimityötä, jonka keskiössä on työpaikkaohjaajan, opettajan ja opiskelijan välinen vuorovaikutus ja yhteistyö. Artikkeli pohjautuu opettajille, opiskelijoille ja työelämänedustajille tehtyyn kartoitukseen sekä pilotteihin, joissa kuvataan kolmessa eri oppilaitoksessa tehtyjä kehittämiskokeiluja työelämässä oppimisen ohjauksen parantamiseksi. Pilotit toivat konkreettisesti näkyväksi ohjausyhteistyön tekemiseen liittyviä haasteita, joihin tässä artikkelissa esitellään uusia ratkaisuja.
Ohjauksella hyvinvointia (OHJY) -hankkeen Oulun ammattikorkeakoulun osaprojektissa kehitettiin Study Group -tuutorointimenetelmää. Opettajatuutori tapaa opiskelijoita säännöllisesti Study Group -ryhmissä. Sekä opettajatuutoreiden että opiskelijoiden kokemukset ovat olleet positiivia. Menetelmän käyttöönotto onnistuu Study Group -tuutoroinnin käsikirjan avulla. Toimintaa tulee kuvata myös opiskelijoille. Sitä varten on olemassa valmis kalvosarja. Aiheesta on kirjoitettu myös artikkeleita ja blogitekstejä, joiden avulla saa kuvan menetelmän yksityiskohdista ja sen pilotoinnista ammattikorkeakoulussa.
Oulun ammattikorkeakoulun Liiketalouden yksikössä pilotoitiin Study Group -tuutorointia ensimmäisen vuoden opiskelijoilla. Study Group -tuutoroinnissa opettajatuutori tapaa kaikki Study Group -ryhmän opiskelijat samalla kertaa. Rinnakkaisryhmien tuutorointi haluttiin pitää yhtenäisenä, joten tuutorointi suunniteltiin yhdessä etukäteen. Study Group -ryhmät muodostettiin samalla tavalla, tapaamisten teemat ja aikataulut sovittiin yhdessä. Opiskelijoilta saatu palaute Study Group -toiminnasta ja -tuutoroinnista oli pääosin positiivista. Study Group -tuutorointia jatketaan myös toisen lukuvuoden tuutoroinnissa.
Oulun ammattikorkeakoulu on toiminut vuodesta 2017 lähtien maahanmuuton vastuukorkeakouluna. Ohjaus- ja neuvontapalvelut sekä koulutuksen kehitystyö ovat vakiintuneet osaksi perustoimintaa. Ukrainalaisten kohdalla huomattiin, että olemassa olevaa palvelukonseptia tulee kehittää vastaamaan paremmin juuri ukrainalaisten tarpeita koskien ohjausta, neuvontaa ja koulutusta. Nopeina toimenpiteinä on saatu SIMHE-palveluiden ohjauskieleksi venäjä, lisätty ukrainalaisille suunnattua koulutustarjontaa sekä tiivistetty entisestään alueellista verkostoyhteistyötä.
Blogitekstissä kerrotaan Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) Kielikeskuksen uudesta toimintamuodosta, jolla tuetaan opiskelijoiden kirjoittamista pitkin opintoja. Lukuvuoden 2022–2023 aikana on kokeiltu viikoittaisia tekstityöpajoja, joissa opiskelijat saavat henkilökohtaista ohjausta. Tekstityöpajoissa tarjotaan kaikkien alojen opiskelijoille tukea opintojaksojen tekstitehtävien, ammattialan tekstien ja opinnäytetyön kirjoittamiseen. Pajoissa on käynyt ensimmäisen lukuvuoden huhtikuuhun mennessä yli sata opiskelijaa. Suurin osa on valinnut etäosallistumisen Zoomissa. Pajat ovat matalan kynnyksen keino eriyttää ja tehostaa kirjoittamisen opetusta, kun opiskelijoiden kirjoittamisen taidot ovat kovin eri tasolla. Apu oikealla hetkellä voi edistää ratkaisevasti opintojen etenemistä.
Ryhmätyöt ovat tärkeä osa opintoja ja niissä opitaan tärkeitä työelämätaitoja. Parhaimmillaan ryhmätyöt voivat olla voimaannuttava kokemus, mutta ne tuottavat opiskelijoille usein myös ongelmia. Aikataulut eivät täsmää tai henkilökemiat eivät toimi. Aikataulujen yhteensovittamista voidaan helpottaa hyödyntämällä ryhmätöissä Study Group -ryhmiä. Study Group -tuutoroinnissa opettajatuutori tapaa koko ryhmän yhdessä ja voi luontevasti nostaa esiin ryhmätöissä ja ryhmän toiminnassa esiin nousseita asioita. Jotta mahdolliset ongelmat saadaan esiin ja opiskelijat voidaan ohjata ongelmien itsenäiseen käsittelyyn. on opintojaksojen opettajien ja opettajatuutoreiden yhteistyö tärkeää.
Opiskelukyky on opiskelijan työkyky. Se syntyy ja kehittyy opiskelijan ja oppimisympäristön vuorovaikutuksessa. Opiskelukykymalli kuvaa opiskelukyvyn osa-alueet: opiskelijan omat voimavarat, opiskeluympäristön, opiskelutaidot sekä opetuksen ja ohjauksen. Opiskelukyky ei ole vain opiskelijan oma asia, vaan siihen vaikuttaa koko korkeakouluyhteisö sekä sen toimintatavat ja järjestelyt. Korkeakoulussa kaikkien toimijoiden tulisi omalta osaltaan pyrkiä tukemaan opiskelijaa ja hänen opiskelukykyään. Se on kaikkien yhteinen asia.
Kaksosia odottavan imetysohjaus on tärkeää raskausaikana ja sen jälkeen. Tässä artikkelissa keskitytään raskausaikana tapahtuvan imetysohjauksen merkitykseen. Artikkeli perustuu opinnäytetyönä tehtyyn laadulliseen tutkimukseen, jossa haastateltiin neljää kaksosvauvoja imettänyttä äitiä. Heistä jokainen olisi toivonut enemmän kannustamista ja ohjausta sekä tietoa kaksosten imettämisestä ennen lasten syntymää. Useat monikkoperheet ovat epävarmoja imetyksen suhteen, joten terveydenhuollon ammattilaisten antama tieto ja ohjaus tukee imetyksen toteutumista.
Edellytyksenä ammattikorkeakoulusta valmistumiselle on opinnäytetyön tekeminen. Ohjaajalla on tässä prosessissa tärkeä rooli. Jokainen ohjaaja tekee ohjaustyötä omalla tavallaan ja annettujen resurssien puitteissa. Parhaimmillaan opinnäytetyö on opintojen huipentuma, pahimmillaan pakollinen vuori, jonka valloitus tuntuu mahdottomalta. Opinnäytetyön tekijän, ohjaajan ja toimeksiantajan yhteistyön sujuessa työt valmistuvat asetetuissa aikatauluissa.
Ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden ohjaustarpeet työllistävät opettajia yhä useammin suunniteltua enemmän. Opettajien venymisestä huolimatta vaarana on, että yksittäinen opiskelija ei pääse kunnolla kiinni oman alansa työelämään. Opettajan ohjausresurssin parempi kohdentaminen sekä eri toimijoiden roolien ja harjoitteluprosessin selkiyttäminen lisäisivät koulutuksen vaikuttavuutta. Lapin ja Oulun ammattikorkeakoulujen sosiaalialan piloteissa tärkeimmiksi ohjauksen kehittämisen paikoiksi tunnistettiin ohjaus ennen harjoittelun alkua, sekä harjoittelun lopussa arviointikeskustelujen yhteydessä. Artikkeli on käytännönläheinen ja siinä kuvataan konkreettisella tasolla kahden eri pilotin toteutusta ja tuloksia. Piloteissa on etsitty uusia ideoita omien ohjauskäytäntöjen kehittämiseen alasta riippumatta.
Ammattikorkeakoulun tulee järjestää opintojen ohjausta. Oulun ammattikorkeakoulussa (Oamk) ohjaus perustuu holistiseen malliin, joka muodostuu oppimisen ja opiskelun ohjauksesta, urasuunnittelun ja ammatillisen kasvun ohjauksesta sekä persoonallisen kasvun ja hyvinvoinnin tukemisesta. Opettajatuutorilla on tärkeä rooli opiskelijoiden lähiohjaajana. Oamkissa ollaan kehittämässä Study Group -tuutorointia opettajatuutoroinnin menetelmäksi opintojen alkuvaiheeseen. Opiskelijat jaetaan Study Group -ryhmiin ja opettajatuutori tapaa kunkin ryhmän tuutoritapaamisissa noin kuukauden välein. Tapaamiset voivat olla verkossa tai lähitapaamisina. Ohjauksella hyvinvointia (OHJY) -hankkeessa Study Group -tuutorointia pilotoidaan Oamkin eri tutkinto-ohjelmissa.
Oamkissa vietetään digipedagogiikan teemavuotta, jonka aikana luodaan valmiuksia muutoksen kohtaamiseen. Digipeda-kolumnisarjaa jatkaa kirjoituksellaan digimentorina toimiva lehtori Ulla Reinikainen.
HARKKA – Harjoittelusta työelämään muuttuvissa terveysalan toimintaympäristöissä -hankkeessa kehitetään harjoitteluympäristöjä ja -käytäntöjä sekä harjoittelun ohjausta. Terveysalan opiskelijoiden harjoittelut ja harjoittelujen ohjaus kokivat Covid-19-pandemian myötä isoja muutoksia. HARKKA-hanke toteutti kyselyn opiskelijoille pandemian aikaisista harjoittelukokemuksista ja harjoittelun ohjauksesta. Tulosten mukaan harjoitteluissa tapahtuneet muutokset loivat uusia oppimista ja ohjausta edistäviä toimintatapoja. Muutos lisäsi opiskelijan vastuunottamista, jonka he kokivat merkittäväksi motivaatiota edistäväksi tekijäksi. Uusia teknologiasovelluksia opittiin käyttämään sujuvasti ja opiskelijoiden mukaan etäohjausta tulee ottaa laajemmin käyttöön. Tulosten pohjalta saadaan suuntaviivoja harjoittelun ja harjoittelun ohjauksen edelleen kehittämiseen.
Oulun ammattikorkeakoulu (Oamk) ja Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunta OSAKO saivat keväällä 2021 opetus- ja kulttuuriministeriöltä hankerahaa, jolla on tarkoitus lieventää koronan aiheuttamaa korkeakouluopiskelijoiden ahdinkoa. MOOD-hankkeessa OSAKO tekee yhteistyötä Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) kanssa. Hanke tavoittelee opiskelijoita eri tapahtumissa ja sosiaalisessa mediassa. Yhteisöllisyyteen ja ryhmäytymiseen tartutaan jo ennen opiskelun alkua. Hyvinvointistarttipakettiin kootaan tietoa elämän eri osa-alueilta. OHJY-hankkeessa on mukana Oamkin lisäksi 10 muuta toimijaa. Oamkin hanketoimenpiteet liittyvät verkossa tapahtuvan ohjauksen ja tuen kehittämisen kehittämällä Study Group -tuutorointia. Opiskelijat halutaan saada mahdollisimman pian opintojen alettua tuntemaan itsenä osaksi korkeakouluyhteisöä. Jokaisella opiskelijalla tulee olla opiskelukavereita, joihin voi turvautua.
Oulun ammattikorkeakoulussa käytetään opintojen alussa opiskelun ja tuutoroinnin kehittämisen työkaluna aloituskyselyä. Aloituskyselyllä saadaan opintojen alussa tärkeää informaatiota tuutoroinnin tueksi. Tässä artikkelissa keskitytään opiskelijan itsereflektiosta saatavan ennakkotiedon hyödynnettävyyteen opintojen alkuvaiheessa. Tuloksina esitetään opiskelijoiden näkökulma, miltä opintojen aloitusvaihe tuntuu ja mitä mahdollisia ongelmatekijöitä he siinä itse näkevät.
Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) Kontinkankaan kampukselle suunnitteilla olevan palvelulaboratorion näkökulmasta tuli ajankohtaiseksi ajantasaistaa käyttöturvallisuustiedotteet. Käyttöturvallisuustiedotteet ovat tärkeitä asiakirjoja laboratoriotyössä, ja tärkeitä myös bioanalyytikko-opiskelijoiden työkaluina palvelulaboratoriossa, sillä palvelulaboratorion tarkoituksena on toimia Oamkin bioanalyytikko-opiskelijoiden oppimisen simulaatioympäristönä. Toiminnan aloitus vaatii Aluehallintoviraston (AVI) hyväksynnän. Toimintaluvan hakemusprosessi edellyttää kemikaaliturvallisuuteen liittyvät ajantasaiset käyttöturvallisuustiedotteet, tarkan tiedon palvelulaboratorion toiminnasta, sen prosesseista ja laadunhallinnasta. Muita toimintalupahakemusta varten tarvittavia tietoja ovat muun muassa palvelulaboratorion toimitilasuunnitelma, oikeanmukaiset laitteet ja niiden laiterekisteri, kuvaukset palveluprosesseista, kustannuslaskelmat sekä suunnitelmat sisäisestä ja ulkoisesta laadunvalvonnasta. Kaikki nämä toimintalupahakemukset edellyttämät osat tuotettiin lupahakemuksen liitteiksi opiskelijoiden projektitöinä. Tässä artikkelissa kuvaillaan kemikaalien käyttöturvallisuustiedotteiden ajantasaistamisprosessia.