Tag opetussuunnitelmat
Digitalisaatio edellyttää sosiaali- ja terveysalan ammattihenkilöiltä erityisosaamisvalmiuksia tunnistaa digitalisaatioon liittyviä kehittämis- ja uudistamistarpeita sekä käyttöönottaa ja arvioida näiden ratkaisujen ja palveluiden vaikutuksia. Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) Hyvinvoinnin digitaaliset ratkaisut -tutkinto-ohjelma (YAMK) vastaa tähän muuttuvaan työelämän tarpeeseen. Tulevaisuutta yhä enemmän ennakoiden tutkinto-ohjelmaan tehtiin opetussuunnitelmauudistus, joka mahdollistaa tiimioppimisen ja tiiviimmän yritysyhteistyön. Artikkelissa kuvataan tätä opetussuunnitelmauudistusta.
Artikkeli tarkastelee korkeakoulun osaamisperustaisen opetussuunnitelman osaamistavoitteita ja arviointikriteerejä. Niiden pitää kuvata vaadittavaa osaamista niin selkeästi, että opettaja, opiskelija ja työelämä ymmärtävät ne samalla tavalla. Jotta osaamisperustaisuus voi toteutua koulutuksessa, niin toteutuksen reunaehtoja, esimerkiksi opetussuunnitelmaan kirjattuja aikaan ja paikkaan sidottuja toteutusmuotoja sekä suoritusmuotojen tarkoituksenmukaisuutta pitää tarkastella kriittisesti. Näin opetussuunnitelma mahdollistaa yksilöllisen ja tarvittaessa myös nopean edistymisen opinnoissa.
Vietämme Oamkissa Vastuullisia valintoja – kestävän kehityksen teemavuotta 2022–2023. Tuomme kestävän kehityksen kolumnisarjassa esille erilaisia näkökulmia vastuullisuudesta ja kestävyydestä sekä jaamme osaamistamme. Kolumnisarjaa jatkavat kirjoituksellaan lehtorit Minna Kamula ja Lasse Haverinen.
Interprofessional collaboration is vital in the treatment of breast cancer patients. Nurses play an important role in the care of patients undergoing breast cancer therapy. The Ebreast Project II generates new research data that will aid healthcare educators, CPD specialists, and healthcare students and professionals especially nurses in better understanding breast cancer therapy and other associated interventions through education.
Vietämme Oamkissa Vastuullisia valintoja – kestävän kehityksen teemavuotta 2022–2023. Tuomme kestävän kehityksen kolumnisarjassa esille erilaisia näkökulmia vastuullisuudesta ja kestävyydestä sekä jaamme osaamistamme. Kolumnisarjaa jatkaa kirjoituksellaan lehtori Juha Pousi.
Suomalaisessa koulutusjärjestelmässä korkeakouluilla on merkittävä itsemääräämisoikeus opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Lainsäädäntö määrittelee lähinnä opintojen rakenteen, laajuuden sekä tutkintojen tason kansallisen viitekehyksen mukaan (tasot 6–8). Tutkintokoulutusten opetussuunnitelmia on uudistettava aika-ajoin, tyypillisesti työelämän osaamisvaatimuksiin nivoutuen. Kuvaan kolmiosaisessa blogikirjoitussarjassa opetussuunnitelmien uudistamisen kolmivaiheisen toteutusmallin ja käsittelen esimerkkien kautta mallin hyödyntämistä tutkintokoulutuksen opetussuunnitelmauudistuksessa.
Suomalaisessa koulutusjärjestelmässä korkeakouluilla on merkittävä itsemääräämisoikeus opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Lainsäädäntö määrittelee lähinnä opintojen rakenteen, laajuuden sekä tutkintojen tason kansallisen viitekehyksen mukaan (tasot 6–8). Tutkintokoulutusten opetussuunnitelmia on uudistettava aika-ajoin, tyypillisesti työelämän osaamisvaatimuksiin nivoutuen. Kuvaan kolmiosaisessa blogikirjoitussarjassa opetussuunnitelmien uudistamisen kolmivaiheisen toteutusmallin ja käsittelen esimerkkien kautta mallin hyödyntämistä tutkintokoulutuksen opetussuunnitelmauudistuksessa.
Suomalaisessa koulutusjärjestelmässä korkeakouluilla on merkittävä itsemääräämisoikeus opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Lainsäädäntö määrittelee lähinnä opintojen rakenteen, laajuuden sekä tutkintojen tason kansallisen viitekehyksen mukaan (tasot 6–8). Tutkintokoulutusten opetussuunnitelmia on uudistettava aika-ajoin, tyypillisesti työelämän osaamisvaatimuksiin nivoutuen. Kuvaan kolmiosaisessa blogikirjoitussarjassa opetussuunnitelmien uudistamisen kolmivaiheisen toteutusmallin ja käsittelen esimerkkien kautta mallin hyödyntämistä tutkintokoulutuksen opetussuunnitelmauudistuksessa.
Artikkelissa verrataan Oulun ammattikorkeakoulun informaatioteknologian kahden osaston eli tieto- ja viestintätekniikan sekä tietojenkäsittelyn opintosuunnitelmia ja niiden opintojaksoja YK:n määrittelemiin kestävän kehityksen seitsemääntoista tavoitteeseen. Työkaluna on käytetty tekoälyyn pohjautuvaa Agenda 2030 -ohjelmaa (SDG). Lisäksi on verrattu muutamia muita tutkinto-ohjelmia, jotta nähdään, millaisia tuloksia analyysiohjelma antaa muista kuin IT-alan opinnoista. Artikkelissa myös kuvataan, millä tavalla käytetty tekoälysovellus toimii.
Oulun ammattikorkeakoulussa (Oamk) opetussuunnitelmia kehitettiin ensimmäistä kertaa kilpailun muodossa lukuvuonna 2021–2022. OPStart tulevaisuuteen -kilpailu innosti monia Oamkin opettajia osallistumaan erilaiseen tapaan tehdä kehittämistyötä. Kilpailussa esitetyt ideat toivat esiin uudenlaisia pedagogisia toteutustapoja. Kilpailu antoi arvostusta opettajien työlle.
Turun yliopiston Brahea-keskuksen johtama tutkijaryhmä selvitti validointiin eli osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen liittyvää käsitteistöä ja ohjeistusta ammattikorkeakoulujen opetussuunnitelmissa syksyllä 2020. Juuri julkaistun tutkimusartikkelin tulokset kuvaavat, miten Oulun ammattikorkeakoulu, ammatillinen opettajakoulutus ja tanssinopettajakoulutus ovat Suomen osaamisperusteisimmat mitattuna osaamisen validointiin liittyvillä laatuindikaattoreilla. Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa osaamisperusteinen opetussuunnitelma otettiin käyttöön pilottihankkeessa vuonna 2011 ja tanssinopettajakoulutuksessa vuonna 2020. Kun osaamisperusteista matkaa Oulun ammattikorkeakoulussa on tehty jo kymmenen vuotta, on hyvä pohtia, mihin ensiluokkainen tulos perustuu. Artikkelissa kuvataan Oamkin ammatillisessa opettajankoulutuksessa ja tanssinopettajakoulutuksessa tehtävää opetussuunnitelmatyötä ja pohditaan kehitystyön vaikutuksia käytännössä. Lopuksi kiinnitetään huomio tunnistettuihin haasteisiin ja tulevaan pohjoismaiseen tutkimusyhteistyöhön osaamisen validointiin liittyen.
Oulun ammattikorkeakoulun Ammatillisen opettajankoulutuksen opetussuunnitelman kehittämistyöhön osallistuu opettajankoulutuksen henkilöstön lisäksi opettajaopiskelijoita sekä sidosryhmien edustajia. Eri toimijoiden osallisuus ja jatkuva vuoropuhelu osaamisperustaisen opetussuunnitelman sisällöstä ja toimeenpanosta edistää muutoksen toteutumista. Kaikkien jäsenten tasa-arvoinen osallistuminen mahdollistuu avoimessa, kunnioittavassa ja luottamuksellisessa ilmapiirissä. Yhteinen ymmärrys rakentuu vain yhteisöllisen keskustelun ja yhdessä tekemisen avulla. Opiskelijoiden osallistuminen opetussuunnitelman kehittämiseen edesauttaa merkittävästi opiskelijalähtöisen ja ymmärrettävän opetussuunnitelman rakentumista. Artikkelissa kuvataan kehittämistyön lisäksi opettajaopiskelijoiden kokemuksia opetussuunnitelman yhteiskehittämisestä.
Otetta ei näytetä, koska artikkeli on suojattu.