Tag osaaminen
Positiivisen ikääntymisen näkökulman ja gerontologisen hoidon ja kuntoutuksen osaamisen näkyväksi tekemiseksi perustettiin Pohjois-Suomeen keväällä 2024 Gerontologisen hoidon ja kuntoutuksen osaamiskeskittymä, GerHos. Sen keskeiset toimijat ovat ikääntymisen asiantuntijoita Oulun ja Lapin ammattikorkeakouluista sekä Oulun yliopistosta. GerHos haluaa olla osallisena nykyistä positiivisemman asenneilmaston edistämisessä gerontologisen hoidon ja kuntoutuksen moninaisessa toimintaympäristössä. GerHosiin voi tutustua lähemmin osaamiskeskittymän nettisivujen ja sosiaalisen median kanavien kautta.
Jatkuvalla oppimisella tarkoitetaan koko elämänkaaren aikana tapahtuvaa oppimista, mutta erityisesti työuran aikana ja työikäisten oppimista. Korkeakoulut tarjoavat erilaisia jatkuvan oppimisen opintojaksoja yrityksille ja organisaatioille. Tässä artikkelissa kerrotaan Oulun ammattikorkeakoulun jatkuvan oppimisen nykytilasta, johon haastateltiin 24 oamkilaista eri osaamisalueilta. Tulosten mukaan jatkuvan oppimisen prosessit vaativat kehittämistä. Työelämän tarpeita tulee kuunnella jatkuvan oppimisen tarjonnassa ja osaamisen ennakoinnissa tulee olla etupainotteinen. Opettajien osaamista tulee myös kehittää jatkuvan oppimisen tarjonnan kontekstissa.
Hyvinvointipalvelut tarvitsevat ammattitaitoista ja motivoitunutta työvoimaa, jotta ne pystyvät takaamaan kaikille laadukkaat ja vaikuttavat palvelut. Sairaanhoitajat ovat tärkeä osa terveydenhuollon ammattilaisista, ja heistä on tällä hetkellä kova pula. Oulun ammattikorkeakoulu on lisäämässä hieman sairaanhoitajien (AMK) aloituspaikkoja. Se tarjoaa myös erikoistumiskoulutuksia ja Master-koulutuksia (YAMK) sairaanhoitajille, jotta he voivat syventää ammatillista osaamistaan ja edetä urallaan. Oman osaamisen kehittäminen ja mahdollisuus kouluttautua lisäävät alan veto- ja pitovoimaa. Koulutusorganisaatioiden ja työelämän yhteistyö on keskeistä sekä koulutusta että työelämää kehitettäessä. Molemmat tarvitsevat toisiaan.
Artikkelissa tarkastellaan ammatillisten opettajien työn muutosta ja muuttuvia osaamistarpeita. Lisäksi pohditaan, miten ammatillisten opettajien tulisi huomioida edellä esitetyt kehityssuuntaukset ja muutosilmiöt omassa työssään. Yhteiskunnan ja työelämän muutokset sekä ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen uudistukset asettavat opettajuuteen uudenlaisia vaatimuksia. Jatkuvan oppimisen uudistus kehittää työikäisten oppimista samalla, kun digitalisaatio ja teknologinen kehitys muuttavat osaamisen hankkimisen tapoja. Opettajat tarvitsevat ennakointitietoa tunnistaakseen ja tulkitakseen toimintaympäristön ja työelämän muutoksia, mutta myös havaitakseen oppimiseen ja koulutukseen liittyviä heikkoja signaaleja. Ylläpitääkseen vahvaa ammatillista identiteettiään opettajilta edellytetäänkin oman substanssialansa ja pedagogisen osaamisensa jatkuvaa arviointia ja työuran aikaista oppimista.
Positiivinen psykologinen pääoma on positiivisen organisaatiotutkimuksen käsite, jonka avulla voidaan kuvata yksilön tulevaisuususkoa, itseluottamusta ja resilienssiä. Psykologinen pääoma on tutkimusperustainen ja mitattava ominaisuus, joka tutkitusti on yhteydessä yksilöiden hyvinvointiin ja menestymiseen työelämän ja uran eri vaiheissa. Koska osaaminen vanhenee yhä nopeammin, on psykologinen pääoma keskeinen menestystekijä myös organisaatioille. Se auttaa hyödyntämään myös muita pääoman lajeja, kuten osaamispääomaa ja sosiaalista pääomaa. Psykologinen pääoma varmistaa oppimisen ja innovatiivisuuden myös muutoksessa. Psykologista pääomaa on mahdollista kehittää lyhyidenkin interventioiden avulla ja siihen vaikuttavat keskeisesti ihmislähtöinen johtaminen ja organisointi.
Teknologialla osallisuutta – verkostolla vaikuttavuutta -hankkeessa (TEKOS) edistettiin älyvaate ja -huonekaluteknologian avulla toimintakyvyltään erilaisten ihmisten osallisuutta. Verkoston toiminta perustui jatkuvasti kehittyvään koulutukseen ja monitieteiseen tutkimukseen. Hankkeen tulosten pohjalta luonnosteltiin koulutusaihiotarjotin, joka yhdistää osallisuuden kokemuksen, älykkään teknologian ja tulevaisuusresilienssin teemat trialogisen oppimisen kehykseen. Se vastaa eri alojen opettajien ja opiskelijoiden tulevaisuuden osaamistarpeisiin, erityisesti sosiaali-, terveys- ja opetus- sekä teknologian aloilla. Koulutusaihiotarjotin herättää kiinnostuksen erilaisten ihmisten kommunikaation, itseilmaisun ja osallisuuden mahdollisuuksien kehittämiseen älyteknologian avulla.
Artikkelissa luodaan katsaus Kestävän matkailun osaamismerkit -hankkeen aikana luotuun digitaaliseen osaamismerkistöön. Artikkelin tarkoituksena on nostaa tietoisuutta Oulun ammattikorkeakoulun osaamismerkkityöstä ja -asiantuntijuudesta ja kannustaa ammattikorkeakoulun henkilöstöä hyödyntämään osaamismerkkejä osana hankkeita.
Alkuvuodesta 2021 käynnistyi Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen rahoittama kOPPI-hanke. Hankkeen toteuttajina olivat Oulun ammattikorkeakoulu ja Oulun yliopisto. Hankkeen tavoitteena oli vastata elinkeinoelämän tarpeisiin tarjoamalla koulutusta uusista teknologioista käynnissä- ja kunnossapitoalalle. Hankkeessa kehitetyt pilottikurssit vastaavat alan uusiin vaatimuksiin ja laajentavat kunnossapitoalan osaamista alueella.
Yrittäjämäisyyteen ja yrittäjyyteen oppimisen merkitys korostuu kaikilla koulutusasteilla osana työelämän ja toimintaympäristön muutosta. Opiskelijoiden innostaminen yrittäjyyteen ja yrittäjämäiseen työnteon tapaan ovat keskiössä yrittäjyyskasvatuksessa, ja opettaja voi tukea niitä pedagogisilla ratkaisuilla. Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) ammatillisissa opettajaopinnoissa (AmO) yrittäjyyskasvatusosaaminen osoitetaan osaamismerkein. AmO-opinnoista valmistuneille opiskelijoille (k2022‒k2023) tehdyn kyselyn mukaan yrittäjyyskasvatusosaamisen osoittaminen osaamismerkeillä on mielekästä. Merkkien suorittaminen syventää ymmärrystä yrittäjyyskasvatuksesta ja sen käytännön toteuttamisesta opettajan työssä. Suoritettuja merkkejä on hyödynnetty opetustyössä, työnhaussa tai sosiaalisen median kanavissa.
YAMK-tutkintojen tavoitteena on vastata työelämän muuttuviin osaamistarpeisiin. Yksi keskeisistä osaamistarpeista on johtamisosaaminen. Osaamisvaatimuksia on kuvattu koskien YAMK-tutkintoja yleisesti, mutta johtamisosaamisen kompetensseja on tärkeää tarkastella myös alakohtaisesti. Tässä artikkelissa esittelemme alustavat sosiaali- ja terveysalan johtamisosaamisen ydinkompetenssit. Kompetenssit perustuvat kirjallisuuskatsaukseen ja yhteiskehittämisen työpajoihin osana Kansallisen sosiaali- ja terveysalan johtamisen ja kehittämisen YAMK-koulutuksen verkoston teemaryhmän toimintaa. Ydinkompetenssien avulla mahdollistetaan työelämän tarpeisiin vastaava, uudistuva johtaminen ja tätä tukeva alan johtamiskoulutus.
Sosiaali- ja terveysalan opettajana toimiminen vaatii monipuolista osaamista ja osaamisen jatkuvaa kehittämistä. Tässä artikkelissa kuvataan Oulun ammattikorkeakoulun Sosiaali- ja terveysalan yksikön osaamisen johtamisen ja kehittämisen tiekartan suunnittelusta ja toteutuksesta vuosien 2021–2023 aikana. Artikkelissa kuvataan lisäksi osaamisen johtamisen ja kehittämisen prosessi ja sen hyödyntäminen tiekartassa. Artikkelissa kuvataan myös opetuksen ja oppimiskulttuurin kokonaisvaltaisesta kehittämisestä. Osaamisen kehittämisen tueksi hyödynnetään jatkossa Howspace-alustaa osaamisalan yhteisenä foorumina, joka sisältää TKI-kärkien ja osaajatiimien avoimet materiaalit. Lisäksi foorumi sisältää perehdytysmateriaalin, mentorointisuunnitelman ja koulutuskalenterin opettajien hyödynnettäväksi.
Sydän- ja verisuonitaudit ovat yksi yleisimmistä kansantaudeista. Ne aiheuttavat potilaalle sydämen tai verenkierron heikkenemistä sekä erilaisia toiminnallisia häiriöitä. Tämän potilasryhmän hoitoa toteutetaan erilaisten menetelmien avulla. Omahoitoa tuetaan elintapaohjauksen avulla, ja lisäksi voidaan käyttää lääkehoitoa. Tarvittaessa tehdään avokirurginen leikkaus tai toimenpide suonensisäisen eli endovaskulaarisella menetelmällä. Näiden yhdistelmää kutsutaan hybriditoimenpiteeksi. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen uuteen Tulevaisuuden sairaalaan avataan ensimmäinen verisuonikirurgian hybridileikkaussali, jolloin perioperatiivinen leikkaussairaanhoitaja tarvitsee aikaisempaa laaja-alaisempaa osaamista turvallisesta säteilyn käytöstä, varjoaineista, erilaisista välineistöistä sekä toimenpiteissä käytettävistä laitteista. Artikkelin perustana olevassa opinnäytetyössä selvitettiin, minkälaiseksi perioperatiiviset leikkaussairaanhoitajat kokevat oman osaamisensa hybridihoitotyön eri osa-alueilla. Tutkimustulosten perusteella tuotettiin perehdyttämissuunnitelma hybridihoitotyön osaamisen syventämiseen ja ammatillisen osaamisen kehittämiseen. Perehdyttämissuunnitelma sisältää kattavasti kaikki hybridihoitotyön osa-alueet ja sitä voidaan käyttää käytännön arjen työvälineenä leikkausosastolla.
Tämä julkaisu on Sote-alan osaava työvoima, muuttuvat osaamistarpeet (OSMU) -hankkeen loppuraportti. Oulun ammattikorkeakoulu, Oulun yliopisto ja Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue (Pohde) toteuttivat yhteistyöhankkeen vuosina 2020–2023 Euroopan sosiaalirahaston rahoituksella. Hankkeen tavoitteena oli kartoittaa vaativien hoitoalojen ammattihenkilöiden osaaminen AVH-hoitopolulla, sote-alan opetushenkilöstön osaaminen sekä sote-alan osaamisen johtamisen nykytilanne ja kehittämishaasteet. Kartoituksen jälkeen tunnistettuihin osaamisvajeisiin vastattiin järjestämällä koulutuksilla. Lopuksi hankkeessa tarkoituksena oli rakentaa ja jalkauttaa osaamisen johtamisen toimintamalli Pohjois-Pohjanmaan sote-palvelutuotantoalueelle. Tässä julkaisussa on kuvattu hankkeen tavoitteet, toteutuminen sekä keskeisimmät tulokset.
Blogitekstissä käsitellään röntgenhoitajien asiantuntijaprofiilien luomista palvelumuotoilun prosessimallin avulla. Asiantuntijaprofiilit lisäävät ymmärrystä röntgenhoitajien asiantuntijuuden ilmenemisestä. Asiantuntijaprofiilit pohjautuvat laadulliseen tutkimukseen. Tutkimusvaiheen jälkeen asiantuntijaprofiilit kehitettiin yhteiskehittämisen työpajatoiminnalla. Tulokseksi saatiin kuusi erilaista profiilia, jotka edustavat osaltaan röntgenhoitajan asiantuntijuuden ilmenemistä eri näkökulmista. Asiantuntijaprofiilit ovat säteilytyön asiantuntija, ohjausasiantuntija, laatukehittämisen asiantuntija, substanssikehittämisen asiantuntija, muutoskehittymisen asiantuntija ja moniammatillinen yhteistyöasiantuntija.
Covid-19 pandemia on vauhdittanut merkittävästi sosiaali- ja terveysalan palvelujen digitalisoimista. Terveydenhuollon haasteena on nykyisin myös sote-alan ammattilaisten ikääntyminen ja eläköityminen. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen (POHDE) yhteisenä tavoitteena on digitaalisten palvelujen kehittäminen ja käyttöönotto. Muun muassa tulevaisuuden virtuaalinen sote-keskus tulee palvelemaan kaikkia Pohteen alueen asukkaita ja tämä edellyttää sote-ammattilaisilta vahvaa digiosaamista. Alueen sote-alan koulutusmäärät eivät vastaa kasvavaan eläkepoistumaan. Käytettävissä olevan henkilöstön odotetaan vastaavan kasvavaan hoidontarpeeseen yhä monipuolisimmilla menetelmillä. Erityisesti digitalisaatio ja sen osaava hyödyntäminen on yksi keskeisistä keinoista selviytyä edellä mainituista haasteista. Digiosaamista kaiken ikää sosiaali- ja terveysalalla (DigiSote-ikä) -hankkeen päätavoitteena oli kehittää toimintamalli, joka mahdollistaa sukupolvien välisen yhteistoiminnan ja osallistaa korkeakoulujen opiskelijoita, opettajia ja sote-alan ammattilaisia työelämässä vaadittavan digiosaamisen kehittämiseen. Toimintamalli rakentuu neljästä eri moduulista, jotka muodostavat loogisen digiosaamisen kehittämisen prosessin. Moduuleita voi käyttää yhdessä tai erikseen myös muualla kuin sote-toimintaympäristössä. DigiSote-ikä-hankkeen loppujulkaisu on opas toimintamallin hyödyntämiseen. Opas avaa hankkeen aikana kehitetyn toimintamallin ja sen käytön periaatteet reflektoiden hankkeessa tehtyä ja antaen vinkkejä tulevaan.
Blogiteksti avaa aivoverenkiertohäiriöön sairastuneen hoitopolulla vaadittavaa osaamista ja sitä, miten osaamistarpeisiin vastattiin koulutuksen keinoin. OSMU-hankkeessa järjestelmällisen kirjallisuuskatsauksen, haastattelujen sekä niiden pohjalta rakennetun itsearviointimittarin avulla selvitettiin sairaanhoitajien, fysioterapeuttien, toimintaterapeuttien sekä hoitotyön opettajien osaamistarpeita. Lisäksi palvelumuotoiluprosessin keinoin selvitettiin AVH-hoitopolun nykytilaa ja kehittämistarpeita sekä pyrittiin tunnistamaan, millaista osaamista hoitopolun eri vaiheissa tarvitaan. Hankkeessa suunniteltiin ja toteutettiin neljästä päivästä koostuva koulutuskokonaisuus, joka toteutettiin etäkoulutuksena Teamsissa ja verkko-opintoina Moodlessa. Koulutuskokonaisuus sai pääosin positiivista palautetta. Palautteessa kiiteltiin koulutuskokonaisuuden monipuolisuutta, potilasnäkökulmaa sekä sen tarjoamaa mahdollisuutta verkostoitua ja syventää omaa osaamista. Vastaajat arvioivat oman osaamisensa parantuneen kaikissa osa-alueissa koulutuskokonaisuuden jälkeen.
Myyntikilpailuja hyödynnetään osana myynnin opetusta Suomessa ja maailmalla. Joulukuussa 2022 Oulun ammattikorkeakoulun Liiketalouden yksikössä järjestettiin ensimmäinen oma myyntikilpailu, Oulun Paras Myyjä. Myyntikilpailu on todentuntuinen tilanne myyntineuvottelun harjoitteluun. Oamkin opiskelijat osallistuivat osana Asiantuntijapalveluiden myynti -opintojaksoa. Kilpailu oli avoin muillekin Oamkin opiskelijoille. Kilpailussa opiskelijat saivat kehitettyä omaa myyntiosaamistaan ja uudenlaisen oppimiskokemuksen, myyntikokemuksen, yhteistyökumppani OP Oulun tarjoaman yrityscasen avulla.
Palliatiivisen hoidon kehityksen myötä yhä useammalla on mahdollisuus saada palliatiivista hoitoa elämänsä loppuvaiheessa. Palliatiivisen hoidon tarpeen varhaisen tunnistamisen avulla pyritään hoitamaan potilaan oireita kokonaisvaltaisesti, ja hoidon tarpeen tunnistaminen on edellytys hyvälle loppuelämän hoidolle. Palliatiivisen hoidon yksi haasteista on, ettei sen tarvetta tunnisteta tai ymmärretä tarpeeksi hyvin ja tällöin oirehallinta ei ole optimaalista, suunnittelemattomat sairaalakäynnit lisääntyvät ja hoitoajat pidentyvät. Hoitajien osaaminen on suuressa roolissa loppuelämän hoidon toteuttamisessa, joten heiltä edellytetään osaamista potilaiden hoitolinjausten ja lähestyvän kuoleman tunnistamisessa sekä toimivan potilaiden puolesta puhujina.
Digitaaliset osaamismerkit ovat yleistyneet osaksi Oulun ammattikorkeakoulun ammatillisen opettajakorkeakoulun järjestämiä opetustoimen täydennyskoulutuksia. Tässä blogitekstissä kerrotaan Osaamisperusteisuus ja osaamisen arviointi -koulutuskokonaisuuden tueksi luodusta digitaalisesta osaamismerkistöstä.
Monipuolinen sosiaali- ja terveysalan ylempien ammattikorkeakoulututkinto-ohjelmien tarjonta Oamkissa, sen kehittämisnäkökulmat ja valmistuvien osaaminen ovat keskeisiä teemoja tässä kolumnisarjassa. Sisällöt ovat ajankohtaisia uuden Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen näkökulmasta vuonna 2022, jolloin ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot täyttävät 20 vuotta. Soten YAMK-tutkinnot tutuiksi -kolumnisarjaa jatkavat kirjoituksellaan yliopettaja Heidi Ruotsalainen ja palvelualuejohtaja Marjaana Teerikangas. He kirjoittavat kuntoutusalan osaamisen tarpeesta kaikilla sote-aloilla.
Artikkelissa esitellään opinnäytetyönä kehitetty ja esitestattu sairaanhoitajan osaamisen itsearviointimittari kriittisesti sairaan potilaan tunnistamisessa ja hoitamisessa päivystyspoliklinikan ympäristössä. Opinnäytetyön integroivan kirjallisuuskatsauksen mukaan osaaminen kriittisesti sairaan potilaan tunnistamisessa koostui tiedonkeruu-, tulkinta- ja reagointiosaamisesta, ja hoitamisessa kliinisestä osaamisesta, päätöksenteko-, vuorovaikutus- ja yhteistyöosaamisesta sekä eettisestä osaamisesta. Kehitettyä itsearviointimittaria esitestattiin Oulun seudun yhteispäivystyksen hoitohenkilöstöllä Webropol-kyselynä. Vastausten perusteella kriittisesti sairaan potilaan tunnistamisessa osaaminen sijoittui hyvälle tasolle (ka 4,2) samoin kuin osaaminen kriittisesti sairaan potilaan hoitamisessa (ka 4,3).
Julkaisu on tarkoitettu oppaaksi erityisesti oppilaitosten osaamismerkkityön tueksi. Siinä käsitellään osaamismerkkien perusasioita pedagogisesta ja teknisestä näkökulmasta. Keskiössä on osaamismerkkiprosessi merkin suunnittelusta ja luomisesta aina sen myöntämiseen ja jakamiseen asti. Julkaisussa pohditaan myös osaamismerkkien mahdollisuuksia osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen tukena. Julkaisu on tuotettu eurooppalaisessa Erasmus+-hankkeessa BadgeTour – Ammatillisen koulutuksen mikrokredentiaalit matkailualalla.
Monipuolinen sosiaali- ja terveysalan ylempien ammattikorkeakoulututkinto-ohjelmien tarjonta Oamkissa, sen kehittämisnäkökulmat ja valmistuvien osaaminen ovat keskeisiä teemoja tässä kolumnisarjassa. Sisällöt ovat ajankohtaisia uuden Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen näkökulmasta vuonna 2022, jolloin ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot täyttävät 20 vuotta. Soten YAMK-tutkinnot tutuiksi -kolumnisarjaa jatkavat kirjoituksellaan yliopettaja, tiimipäällikkö Kirsi Koivunen ja yliopettaja Kati Päätalo. He kirjoittavat sote-alan Master-koulutuksen työelämävastaavuudesta ja sen tuottamasta osaamisesta.
Interprofessional collaboration is vital in the treatment of breast cancer patients. Nurses play an important role in the care of patients undergoing breast cancer therapy. The Ebreast Project II generates new research data that will aid healthcare educators, CPD specialists, and healthcare students and professionals especially nurses in better understanding breast cancer therapy and other associated interventions through education.
Sädehoidossa työskentelevä röntgenhoitaja on säteilynkäytön asiantuntija, joka hallitsee sädehoidon teknisen toteuttamisen ja potilaan kokonaisvaltaisen hoitotyön. Sädehoidossa työskentelevän röntgenhoitajan työnkuva on monipuolinen ja vaatii tarkkuutta, vastuullisuutta, huolellisuutta ja hyviä ihmissuhdetaitoja. Potilaan kokonaisvaltainen hoitotyö edellyttää vastuunottamista ja kykyä toimia itsenäisesti osana moniammatillista tiimiä. Koko ajan kehittyvä laitetekniikka ja hoitotekniikat edellyttävät jatkuvaa oman osaamisen ylläpitämistä ja kehittämistä. Turvallinen ja laadukas sädehoito edellyttääkin jatkuvaa oman osaamisen kehittämistä.
Vietämme Oamkissa Vastuullisia valintoja – kestävän kehityksen teemavuotta 2022–2023. Tuomme kestävän kehityksen kolumnisarjassa esille erilaisia näkökulmia vastuullisuudesta ja kestävyydestä sekä jaamme osaamistamme. Kolumnisarjaa jatkaa kirjoituksellaan yksikönjohtaja Tiina Gallén, joka kirjoittaa opiskelijoiden mahdollisuudesta suorittaa tutkinto loppuun työttömyysetuudella.
Monipuolinen sosiaali- ja terveysalan ylempien ammattikorkeakoulututkinto-ohjelmien tarjonta Oamkissa, sen kehittämisnäkökulmat ja valmistuvien osaaminen ovat keskeisiä teemoja tässä kolumnisarjassa. Sisällöt ovat ajankohtaisia uuden Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen näkökulmasta vuonna 2022, jolloin ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot täyttävät 20 vuotta. Soten YAMK-tutkinnot tutuiksi -kolumnisarjaa jatkaa kirjoituksellaan yliopettaja Liisa Kiviniemi ja yliopettaja, tiimipäällikkö Kirsi Koivunen. He kirjoittavat sosiaali- ja terveysalan johtamisen ylemmän ammattikorkeakoulutuksen (YAMK) opettajaverkostosta.
Systemaattinen ja monipuolinen osaamisen johtamisen ja kehittämisen mallien, menetelmien ja hyvien käytänteiden soveltaminen on yksi keskeinen tekijä laadukkaan osaamisen johtamisen lisäämiseksi sote-alan organisaatioissa. Tässä artikkelissa esitetyn opiskelijayhteistyönä toteutetun benchmarking-selvityksen tulosten mukaan käytössä olevien menetelmien, mallien ja hyvien käytänteiden määrässä sekä niiden hyödyntämisessä on havaittavissa sote-alan organisaatioissa suuria eroja. Selvityksen mukaan osaamisen johtaminen ja kehittäminen tarvitsevat vielä selkeyttämistä kaikissa prosessin vaiheissa. Varsinaisia malleja, menetelmiä sekä hyviä käytänteitä osaamisen johtamiseen on tällä hetkellä rajallisesti käytössä.
Sosiaali- ja terveysalan digitalisoituessa alalla työskentelevät ammattilaiset tarvitsevat uudenlaista osaamista. Artikkelissa kuvaillaan DigiSote-ikä-hankkeen järjestämiin avoimiin työpajoihin osallistuneiden kokemuksia digiosaamisen nykytilasta, osaamistarpeista ja digiosaamisen kehittämisen menetelmistä. Työpajoja järjestettiin yhteensä kolme, ja niihin osallistui yhteensä 22 sote-alan ammattilaista, esihenkilöä ja asiantuntijaa. Työpajoissa keskustelua heräteltiin digiosaamisen vahvuuksista ja heikkouksista, digiosaamisen kehittämisestä, sukupolvista ja digiosaamisen kehityksestä sekä digistä omassa työssä nyt ja tulevaisuudessa. Keskusteluissa kävi ilmi, että ammattilaisten digiosaamisen vahvuudet liittyvät erityisesti asenteisiin, rohkeuteen, muutoshalukkuuteen ja tiettyjen sovelluksien ja ohjelmistojen käyttöön. Osaamisen vajetta on tiedonhallintaosaamisessa sekä teknisessä osaamisessa. Erilaisia matalan kynnyksen menetelmiä toivottiin käytettävän jatkossa enemmän digiosaamista kehitettäessä.
Vietämme Oamkissa Vastuullisia valintoja – kestävän kehityksen teemavuotta 2022–2023. Tuomme kestävän kehityksen kolumnisarjassa esille erilaisia näkökulmia vastuullisuudesta ja kestävyydestä sekä jaamme osaamistamme. Kolumnisarjaa jatkaa kirjoituksellaan lehtori Kaisa Marttila-Tornio.
Henkilöstön osaamisen kehittäminen kuuluu esimiestyöhön. Työntekijöiden osaamisen tunnistaminen hyödyttää niin työntekijää kuin organisaatiotakin, mutta sen haasteena on työntekijöiden hyvä tuntemus. Esimiehen tuki työntekijöiden kehittymisessä ja urakehityksessä sitouttaa työntekijän omaan työhönsä. Hyvä vuorovaikutussuhde esimiehen ja alaisen välillä rakentuu erilaisista tekijöistä. Tärkeimpinä tekijöinä voidaan pitää molemminpuolista kuuntelutaitoa, arvostamista, toisen näkemysten ymmärtämistä ja luottamusta. Lisäksi yhteinen kehittyminen työhön liittyvissä asioissa, ongelmanratkaisukyky sekä kyky ottaa asioita puheeksi, käsitellä ja ratkaista hankalia asioita ovat tärkeitä taitoja. Esimiehen osoittaessa työntekijälle aitoa kiinnostusta jatkuvaan oppimiseen ja osaamisen kehittymiseen, työyhteisöllä on aito mahdollisuus suunnitella ja kehittää toimintaansa pitkäjänteisesti.
Työ ulkomailla antaa mahdollisuuden oppia uusia ammatillisia, kielellisiä ja sosiaalisia taitoja sekä näkökulmia ammatillisen kehittymisen mahdollisuuksiin. Röntgenhoitajan työ Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa on hyvin samankaltaista. Alan tekninen kehitys ja potilaskeskeisen hoidon toteuttamisen reunaehdot monimuotoistuvat. Ammatillisen jatko- ja täydennyskoulutuksen yhtenäistäminen, työyhteisöjen monimuotoisuuden ja monikulttuurisuuden tukeminen sekä moniammatillisen yhteistyön edistäminen ovat olennaisia osia röntgenhoitajan ammatillisen kehittymisen edistämisessä.
Optometristin työ edellyttää lääketieteellistä osaamista. Koulutukseen hakiessa alan teknisyys voi olla paremmin tiedossa, kuin sen lääketieteellinen osuus. Laillistetulla optometristilla on rajattu lääkkeenmääräämisoikeus. Saadakseen oikeuden tulee jokaisen opiskelijan suorittaa erilaisia farmakologian eli lääkeaineiden opintojaksoja. Ensimmäisenä vuotena tutustutaan yleisimpiin lääkeaineisiin ja toisena opiskeluvuotena opiskellaan silmän farmakologiaan. Optometristin tulee osata erilaisten lääkeaineiden käyttö silmän tutkimisen apuvälineenä, tietää lääkeaineiden toimintaperiaatteita ja vasta-aiheita. Näiden avulla pystytään tutkimaan silmää entistä tarkemmin ja voidaan havaita erilaisia muutoksia silmässä.
Digitaaliset taidot ovat yksi kahdeksasta elinikäisen oppimisen avaintaidosta. Valtakunnallinen perusdigitaitojen osaamismerkistön kehitystyö aloitettiin syksyllä 2019. Työ kesti 2,5 vuotta ja tuloksena syntyi valtava määrä osaamista valtakunnallisen osaamismerkkijärjestelmän kehittämisestä kehityshankkeen varsinaisten tulosten lisäksi. Tämä käsikirja pyrkii avaamaan oleellisimman osan osaamismerkkien kehitystyössä saaduista kokemuksista. Käsikirjan tarkoitus on silottaa tulevien osaamismerkistöjen kehittäjien tietä ja antaa esimerkkejä kehittämistyön vaiheista, käyttöönotosta, käytöstä ja soveltuvuudesta eri kohderyhmissä.
Monipuolinen sosiaali- ja terveysalan ylempien ammattikorkeakoulututkinto-ohjelmien tarjonta Oamkissa, sen kehittämisnäkökulmat ja valmistuvien osaaminen ovat keskeisiä teemoja tässä kolumnisarjassa. Sisällöt ovat ajankohtaisia uuden Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen näkökulmasta vuonna 2022, jolloin ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot täyttävät 20 vuotta. Soten YAMK-tutkinnot tutuiksi -kolumnisarjaa jatkavat kirjoituksellaan yliopettaja Jukka Jauhiainen, yliopettaja Merja Männistö ja lehtori Karoliina Paalimäki-Paakki.