Tag osaaminen
Monipuolinen sosiaali- ja terveysalan ylempien ammattikorkeakoulututkinto-ohjelmien tarjonta Oamkissa, sen kehittämisnäkökulmat ja valmistuvien osaaminen ovat keskeisiä teemoja tässä kolumnisarjassa. Sisällöt ovat ajankohtaisia uuden Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen näkökulmasta vuonna 2022, jolloin ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot täyttävät 20 vuotta. Soten YAMK-tutkinnot tutuiksi -kolumnisarjaa jatkaa kirjoituksellaan yliopettaja Kati Immonen.
Myyntipäiväkirjat-julkaisun tavoitteena on nostaa myynnin arvostusta. Kirjoitusten avulla pääset tutustumaan erilaisiin ihmisiin ja teemoihin myynnin parista. Myyntipäiväkirjat-kirjoituksia voidaan käyttää myynnin opetuksen tukena. Kirjoitusten tarkoituksena on luoda myynnistä ja myynnin opiskelusta positiivinen kuva ja rohkaista ihmisiä hakeutumaan myynnin tehtäviin avoimin mielin ja opiskella myyntiä riippumatta millä alalla olet. Myyntipäivä-kirjoitukset on kerätty myynnin parissa työskenteleviltä. Kirjoitusten avulla muodostat kuvan siitä, mitä myynti tänä päivänä on ja minkälaista myyntiosaamista myynnin parissa työskentelevät tarvitsevat.
Oulun ammattikorkeakoulussa (Oamk) opetussuunnitelmia kehitettiin ensimmäistä kertaa kilpailun muodossa lukuvuonna 2021–2022. OPStart tulevaisuuteen -kilpailu innosti monia Oamkin opettajia osallistumaan erilaiseen tapaan tehdä kehittämistyötä. Kilpailussa esitetyt ideat toivat esiin uudenlaisia pedagogisia toteutustapoja. Kilpailu antoi arvostusta opettajien työlle.
Artikkelissa käsitellään Peruspalvelukuntayhtymä Kallion tehostetun palveluasumisen hoitohenkilökunnalle toteutettua tutkimuksellista kehittämistyötä. Tavoitteena on osaava ikääntyneen hoitotyötä toteuttava hoitohenkilökunta asiakaslähtöisessä hoitokulttuurissa tehostetussa palveluasumisessa. Tutkimusosassa selvitettiin osaamista ikääntyneen hoitotyössä. Lisäksi selvitettiin esihenkilöiden arvioimana oman yksikön hoitohenkilökunnan osaamista ja vertailtiin esihenkilöiden arvioita hoitohenkilökunnan arvioihin omasta osaamisestaan. Tutkimustulokset osoittivat, että hoitohenkilökunnan osaaminen oli pääasiallisesti riittävää useilla osaamisen alueilla. Kehittämisosion tarkoituksena oli laatia hoitohenkilökunnalle osaamista vahvistava koulutussuunnitelma, joka syntyi yhteistoiminnallisen kehittämisen tuloksena. Kehittämisvaiheeseen valittiin ne tutkimustulokset, joissa oli vaihtelua hoitohenkilökunnan ja esihenkilöiden arvioinnissa tai osaamistaso oli matala. Koulutussuunnitelmaan siirtyneitä osaamisalueita olivat asiakaslähtöisyyden syveneminen, arvostavan kohtaamisen kehittyminen, turvallisuuskulttuurin syveneminen ammatillisessa osaamisessa, asukkaan arjen rikastuttaminen palveluasumisessa, yhteisöllisyyden rakentuminen sekä työyhteisötaitojen kehittyminen hoitotyössä.
Monipuolinen sosiaali- ja terveysalan ylempien ammattikorkeakoulututkinto-ohjelmien tarjonta Oamkissa, sen kehittämisnäkökulmat ja valmistuvien osaaminen ovat keskeisiä teemoja tässä kolumnisarjassa. Sisällöt ovat ajankohtaisia uuden Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen näkökulmasta vuonna 2022, jolloin ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot täyttävät 20 vuotta. Soten YAMK-tutkinnot tutuiksi -kolumnisarjaa jatkavat kirjoituksellaan lehtorit Minna Vanhanen ja Sanna Ronkainen.
Alkuvuosien merkittäviä Oulun ammattikorkeakoulun ja Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien yhteistyön hedelmiä oli ennakointitutkimusten tekeminen. Yrittäjäjärjestön organisoiman kyselyn avulla voitiin ammattikorkeakoulussa suunnitella koulutuksen kehittämistä. Yhteistyö laajeni ja syventyi, kun Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät pääsi Oamkin hallitukseen mukaan. Koska vaikuttaminen ja sitoutuminen yhteistyöhön nähtiin yrittäjäjärjestössä erittäin tärkeänä, esitimme vielä Oamkin yhtiöittämisvaiheessa, että Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät haluavat tulla ammattikorkeakoulun osakkaiksi. Osakkuus ei toteutunut, mutta halukkuus antoi selkeän signaalin siitä, kuinka tärkeänä Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät näkevät oppilaitosyhteistyön. Jos kaikista alueemme yrittäjistä 27 prosenttia näkee oppilaitosten kanssa tehtävän yhteistyön tehokkaimpana keinona saada osaavaa työvoimaa, tarkoittaa tämä meidän alueellamme 4 500 yritystä. Oulun ammattikorkeakoulu itsessään on alueellinen vetovoimatekijä, mutta hyvä ja hedelmällinen yhteistyö alueellamme parantavat yritysten mahdollisuuksia investoida, innovoida ja kasvaa.
Monipuolinen sosiaali- ja terveysalan ylempien ammattikorkeakoulututkinto-ohjelmien tarjonta Oamkissa, sen kehittämisnäkökulmat ja valmistuvien osaaminen ovat keskeisiä teemoja tässä kolumnisarjassa. Sisällöt ovat ajankohtaisia uuden Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen näkökulmasta vuonna 2022, jolloin ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot täyttävät 20 vuotta. Soten YAMK-tutkinnot tutuiksi -kolumnisarjaa jatkavat kirjoituksellaan yliopettaja Heidi Ruotsalainen ja lehtori Sanna Kurttila.
Osaamismerkin suunnittelu ja pilotointi vaatii tekijältään kokemusta, osaamista ja aikaa. Tässä artikkelissa kuvataan Case-esimerkin avulla yrittäjyysosaamisen merkin suunnitteluprosessia OTE-hankkeessa. Osaamismerkin suunnittelu prosessina on pitkä ja se vaatii huolellista perehtyneisyyttä ja useita palavereja. Ilman merkkiosaajien apuja ja yhteistyötä ei osaamismerkin tekeminen onnistu. Yksi tärkeimpiä asioita osaamismerkkiä suunnitellessa on ymmärtää ja tietää mitä on tekemässä. Tärkeää on ymmärtää miten merkkitehdas Open Badge Factory toimii ja miettiä myös, miten merkin käyttö opastetaan sekä suorittajille että arvioijalle. On huomioitava merkin osaamistavoitteet ja arviointikriteerit. Lisäksi merkkiä suunnitellessa merkin sisällön tulee olla selkeä, jotta arviointi onnistuu, osaaminen tulee näkyviin ja merkin myöntäminen on sujuvaa.
Palvelumuotoiluprosessin määrittelyvaiheen tarkoituksena oli kuvata AVH-hoitopolun nykytilaa PPSHP:n, Oulun kaupungin ja Oulunkaaren alueella sekä hoitopolkuun liittyviä tarpeita ja tavoitteita terveysalan ammattilaisten kokemusten pohjalta. Selvitystyö tehtiin järjestämällä kehittämistyöpaja AVH-hoitopolkuun osallistuville ammattilaisille (sairaanhoitajat, fysioterapeutit, toimintaterapeutit) (n = 19) toukokuussa 2021. Lisäksi ensihoidon ammattilaisille toteutettiin erillinen työpaja elokuussa 2021.
Kehittämistyöpajoissa ammattilaiset jakoivat kokemuksiaan AVH-hoitopolun eri vaiheista etäyhteyden välityksellä pienryhmissä OSMU-hankkeen työryhmän jäsenten ohjeistamana. Työskentelyn jälkeen pienryhmien työskentelystä tehtiin yhteenveto, joka osoittaa ammattilaisten näkemykset AVH-hoitopolun nykytilasta ja toimijoista.
Työpajojen tulokset osoittavat, että hoitopolulla koetaan olevan erilaisia haasteita, jotka keskittyvät erityisesti ammattilaisten osaamisen puutteeseen, tiedon siirtoon, läheisten huomioimiseen, kuntoutuksen oikea-aikaisuuteen, palveluiden piiristä putoamiseen sekä tiedon puutteeseen hoitopolusta.
Palvelumuotoilun suunnitteluvaiheen tarkoituksena oli innovoida ratkaisuedotuksia AVH-hoitopolun kehittämiseksi, arvioida ehdotuksien toteuttamiskelpoisuutta, mallintaa uudistettu hoitopolku, määrittää vaativien hoitoalan ammattilaisten koulutustarpeita ja hoitopolulla vaadittavaa osaamista sairastuneiden, läheisten, ammattilaisten, opettajien ja esihenkilöiden kanssa. Suunnitteluvaiheessa järjestettiin kolme innovaatiotyöpajaa. Ensimmäiseen työpajaan osallistui ammattilaisia, esihenkilöitä, sairastuneita ja läheisiä Oulunkaaren alueelta (n = 17) ja toiseen työpajaan Oulun kaupungin alueelta (n = 13). Kolmanteen työpajaan osallistui ammattilaisia, sairastuneita, läheisiä, esihenkilöitä ja opettajia koko Pohjois-Pohjanmaan sote-tuotantoalueelta (n = 18). Suunnitteluvaiheen seurauksena kehitettiin vaativien hoitoalojen ammattilaisten osaamista sekä kerättiin kokoon suuri määrä ideoita ja parannusehdotuksia AVH-hoitopolulle. Lisäksi edistettiin totuttujen toimintatapojen rikkomista ja uusien rakentamista ja parannettiin yhteistyötä eri organisaatioiden välillä.
Osaamisen ja osuvien harjoittelumahdollisuuksien ja -paikkojen varmistaminen on yhteinen haaste koulutukselle
ja palvelujärjestelmälle. Harjoittelukäytänteitä ja harjoitteluympäristöjä kehittämällä luodaan uusia
toimintamalleja varmistamaan tulevaisuuden terveysalan osaajien laadukasta oppimista ja työssä vaadittavia
taitoja. HARKKA-hankkeessa arvioitiin erilaisia harjoitteluympäristöjä sekä innovoitiin ja kokeiltiin etäharjoittelun ja simulaatioiden mahdollisuuksia täydentämään autenttisia hoitoympäristöjä. Raportissa kerrotaan HARKKA-hankkeen tuloksista.
Artikkelissa kuvataan Oulun ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan ESR-rahoitteisten hankkeiden välisen yhteistyön kehittämistä ja kehittämisehdotuksia hanketyöskentelyn prosessien sekä rakenteiden kehittämiseen ja hanketoimijoiden välisen yhteistyön kehittämiseksi. Tavoitteena on lisätä hankkeiden näkyvyyttä, vaikuttavuutta ja tuotettujen tulosten laajempaa levittämistä sekä hanketoimijoiden ja ammattilaisten osaamisen kehittyminen. Konkreettisena toimenpiteenä hanketoimijat järjestivät yhteisen webinaarin, jonka tuloksena hankkeet saavuttivat laajemman kohdeyleisön ja moniammatillisuus lisääntyi sekä toimijoiden osaaminen kehittyi. Jatkossa tarvitaan toimintamalleja, joiden avulla hankkeiden välistä yhteistyötä voidaan edelleen kehittää.
Turun yliopiston Brahea-keskuksen johtama tutkijaryhmä selvitti validointiin eli osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen liittyvää käsitteistöä ja ohjeistusta ammattikorkeakoulujen opetussuunnitelmissa syksyllä 2020. Juuri julkaistun tutkimusartikkelin tulokset kuvaavat, miten Oulun ammattikorkeakoulu, ammatillinen opettajakoulutus ja tanssinopettajakoulutus ovat Suomen osaamisperusteisimmat mitattuna osaamisen validointiin liittyvillä laatuindikaattoreilla. Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa osaamisperusteinen opetussuunnitelma otettiin käyttöön pilottihankkeessa vuonna 2011 ja tanssinopettajakoulutuksessa vuonna 2020. Kun osaamisperusteista matkaa Oulun ammattikorkeakoulussa on tehty jo kymmenen vuotta, on hyvä pohtia, mihin ensiluokkainen tulos perustuu. Artikkelissa kuvataan Oamkin ammatillisessa opettajankoulutuksessa ja tanssinopettajakoulutuksessa tehtävää opetussuunnitelmatyötä ja pohditaan kehitystyön vaikutuksia käytännössä. Lopuksi kiinnitetään huomio tunnistettuihin haasteisiin ja tulevaan pohjoismaiseen tutkimusyhteistyöhön osaamisen validointiin liittyen.
Suomessa terveydenhuoltolaki velvoittaa, että terveydenhuollon toimintojen on oltava laadukkaita, turvallisia ja asianmukaisia sekä niiden on perustuttava näyttöön ja hyviin hoito- ja toimintakäytäntöihin. Näyttöön perustuvan toiminnan (NPT) toteutumisen edistäminen tärkeää, koska hoitotyön ammattilaisten toiminnoilla on suuri merkitys terveydenhuollon palveluiden toteutumisessa. Artikkeli perustuu opinnäytetyönä toteutettuun kirjallisuuskatsaukseen, jossa tiivistettiin olemassa olevaa tietoa hoitotyön ammattilaisten kokemuksista NPT:a edistävistä tekijöistä. Tavoitteena oli vahvistaa ja tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää näyttöön perustuvien toimintojen käyttöönoton suunnittelussa, kehittämisessä ja toteutuksessa sekä koulutuksen kehittämisessä. Haku tehtiin CINAHL-, Medic- ja Pubmed tietokantoihin. Aineiston valintaprosessin jälkeen katsauksen aineiston muodostivat 24 kansainvälistä alkuperäistutkimusta. Katsauksen tulosten mukaan NPT:n voidaan edistää sallivalla johtajuudella ja organisaatiokulttuurin luomisella, hoitotyön ammattilaisten NPT:n osaamisen kehittämisellä sekä verkostoitumisella, moniammatillisella yhteistyöllä ja kollegiaalisella tuella.
Terveysalan opettajat ovat varmistamassa, että tulevaisuuden terveysalan ammattilaisilla on tarvittava osaaminen aivoverenkiertohäiriö (AVH) -hoitopolulla toimimiseksi. Tämän artikkelin tarkoituksena on selvittää, millaisia kokemuksia terveysalan opettajilla on AVH-hoitopolun eri vaiheissa tarvittavasta osaamisesta ja osaamisen kehittämisestä. Ammattikorkeakouluopettajia (n=5) haastateltiin yksilöllisesti syksyllä 2020 ja haastattelut analysoitiin temaattisella analyysillä. Terveydenhuollon ammattilaiset tarvitsevat AVH-hoitopolulla moniammatillista osaamista, vuorovaikutus- ja (digi)ohjausosaamista sekä ymmärrystä muiden ammattilaisten toiminnasta ja sairastuneeseen vaikuttavista yksilö- ja ympäristötekijöistä. Opetus varmistaa osaamisen kliinisten taitojen harjoittelulla, osaamisen perustan rakentamisella sekä osaamisen syventämisen käytännön harjoittelulla, mutta monialaista oppimista tulisi kehittää. Opettajalla tulee olla hoitopolusta laaja-alaista osaamista, joka vaatii jatkuvaa osaamisen kehittämistä muun muassa koulutuksia ja eri toimijoita hyödyntäen.
Osaaminen on organisaation strategisilla osa-alueilla avain tulokselliseen työhön. Strategialähtöinen osaamisen kehittäminen tähtää organisaatioiden parantuneeseen suorituskykyyn ja osaamisen varmistamiseen. Kuuntelua ja keskustelua sisältävä valmentava johtaminen mahdollistaa osaamisen ja osaamisvajeiden tunnistamisen sekä avautumisen yhteiskehittämiseen myös organisaation ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Esihenkilö, joka toteuttaa valmentavaa johtamista ja huomioi samalla strategian, mahdollistaa oppimisen ja kehittymisen. Valmentava johtaja tunnistaa tiimin ja yksilöiden kyvykkyyden sekä yksikön toimivat käytännöt. Vuorovaikutus henkilöstön kanssa on jatkuvaa, mikä mahdollistaa työntekijälle mahdollisuuden oivaltaa vahvuutensa ja kehittymisen kohteet työssään. Tulevaisuuden osaamisen tarpeita on ennakoitava ja rekrytoinnissa on tärkeää huomioida hakijan osaamisen lisäksi kyky ja halu kehittyä sekä oppia uutta.
LYSTI-hankkeessa vastataan työelämän vaatimukseen rakentamalla harjoittelulle uusi monialaisen harjoittelun malli. Monialaisessa harjoittelussa eri alojen opiskelijat yhdistävät osaamisena ja oppivat yhdessä tiiminä toteuttamalla yrityksen antaman projektin.
Hankkeesta on meneillään pilottivaihe. Opiskelijat suorittavat harjoittelua paikallisissa organisaatioissa ja samalla tutkitaan, miten monialainen harjoittelu toimii sekä miten opiskelijat sen kokevat. Samalla kerätään organisaatioiden kokemuksia ja kehitetään monialaisen harjoittelun mallia.
Harjoittelun vaikuttavuutta arvioidaan hankkeessa. Tavoitteena on, että opiskelijat ja organisaatiot kokisivat monialaisesta harjoittelusta olevan hyötyä oppimisen kannalta. Artikkelissa on käsitelty vaikuttavuuden arviointia ja mittaamista sekä uudenlaista oppimisen näkökulmaa.
ProKuntoutus-verkkokoulutuksen toinen toteutus käynnistyy syyskuussa 2021 avoimina korkeakouluopintoina, jotka toteutetaan yhteistyössä Oulun ammattikorkeakoulun, Jyväskylän yliopiston ja Oulun yliopiston kanssa. Koulutus vastaa keskeisiin kuntoutuksen ja sen koulutuksen kehittämistarpeisiin ja toteutuu tutkimusperusteisesti ja työelämäläheisesti. Kuntoutuksen koulutuksen on tuotettava sekä laaja-alaista yhteistä kuntoutusosaamista että syvää erikoisosaamista kuntoutuspalvelujen tuottamiseen, kehittämiseen ja tutkimukseen. Kuntoutusalan koulutuksessa tarvitaan laajaa tieteiden ja eri ammattialojen välistä yhteistyötä sekä keskustelua ja ymmärrystä kuntoutuksen koulutuksen ja tutkimuksen edistämiseksi. ProKuntoutus 2.0 koulutuksessa pyritään vastaamaan keskeisiin kuntoutusalan osaamisen tarpeisiin. Painopisteenä ovat erityisesti muuttuneet yhteiskunnan tarpeet ja kuntoukseen liittyvää tutkimus- ja kehittämisosaamista edistäminen.
Ammattikorkeakoulut toteuttavat vuosittain valtakunnallisen uraseurantakyselyn viisi vuotta aiemmin ammattikorkeakoulusta valmistuneille. Vuonna 2021 alkavalle rahoituskaudelle ammattikorkeakoulujen rahoitusmalliin lisättiin työllistymisen laatua kuvaava mittari. Tämän lisäksi kyselyn avulla on mahdollista selvittää, kantaako amk-opinnoista saatava osaaminen valmistunutta työelämässä. Uraseurantakysely tuottaa ajantasaista tietoa tutkinto- ja alakohtaisesti valmistuneiden työurista ja työmarkkinatilanteesta, lisäkouluttautumisesta sekä opintojen työelämävastaavuudesta. Tiedot auttavat nykyisiä ja tulevia opiskelijoita urasuunnittelussa ja niiden avulla voi löytää kiinnostavia aloja, työnimikkeitä, osaamisvaatimuksia ja tietoa työllistymisestä. Alumnien vastaukset siitä, mitä ammatillista ja alaan liittyvää osaamista he kannustavat nykyisiä opiskelijoita kehittämään, ovat erittäin arvokkaita sekä opiskelijoille että myös opetus- ja ohjaustyössä oleville. Kyselyjen tuloksia löytyy muun muassa vipunen.fi-palvelusta.
SotePeda 24/7 -hankkeessa kehitettiin pedagogisia ratkaisuja ja malleja monialaisesti. Kaksivuotiseen (2018–2020) hankkeeseen osallistui 23 korkeakoulua. Hankkeessa tuotettiin monenlaisia materiaaleja ja opintokokonaisuuksia vapaaseen käyttöön useiden hankkeen työpakettien kautta. Oppimateriaaleja voivat käyttää kaikki sote-digiosaamisesta kiinnostuneet opettajien, opiskelijoiden ja työyhteisöjen lisäksi. Hankkeessa on tehty avoimia oppimateriaaleja 12 tunnistetusta sote-digiosaamisalueesta monipuolisin mikro-oppimateriaalein. Avointen verkkokurssien kautta omaa sote-digiosaamistaan voi täydentää ajasta ja paikasta riippumatta MOOC (Massive Open Online Course) toteutusten kautta.
Oulun ammattikorkeakoulun optometristikoulutus on mukana ECOOn (European Council of Optometry and Optics) akkreditoinnissa, jossa pyritään yhdenmukaistamaan alan koulutus Euroopassa. ECOOn akkreditoiduista korkeakouluista valmistuneet saavat oikeuden toimia optometristina kaikissa maissa, jotka ovat läpäisseet akkreditointiprosessin. Koulutuksen akkreditointi ja toimialan tarpeiden muuttuminen ovat pikkuhiljaa muokanneet optometristin koulutusta silmälasien määräyksestä ja myynnistä kohti silmäterveyden asiantuntijuutta. Julkaisuun sisältyvällä videolla tuodaan esille, kuinka optometrian tutkinto-ohjelman ensimmäisen vuoden lääketieteen opinnot muodostavat tärkeän teoriapohjan tuleville opinnoille.
Otetta ei näytetä, koska artikkeli on suojattu.
Podcast-sarjassa pohditaan sitä, kuinka eri alojen ammattilaisista saadaan irti mahdollisimman hyvin heidän paras osaamisensa, paras työpanoksensa? Ja kuinka tehdään mahdollisimman hienoa kulttuuria ja taidetta?