Tag OSMU-hanke
Korkeakoulussa toimivien opettajien osaamista on tärkeää kartoittaa ja sitä edelleen kehittää osaamiskartoituksen tulosten pohjalta. Tässä artikkelissa kuvataan sote-alan opettajien osaamisen mittarin kehittämisen prosessista ja sosiaali- ja terveysalan opettajien osaamisen tämänhetkisestä tasosta Oulun ammattikorkeakoulussa. Ammattikorkeakoulun opettajien osaamista kartoitettiin keväällä 2022. Osaamisen mittariin vastasi 81 opettajaa, jotka kuuluivat sosiaalialan, hoitoalan, kuntoutusalan, terveydenhuollon erityisalan sekä ylemmän amk:n tiimeihin. Tuloksia tarkastellaan tässä artikkelissa kuvailevin tilastollisin menetelmin tiimeihin kuulumisen kautta. Artikkeli on osa OSMU-hanketta, jossa kehitettiin osaamisen kehittämisen toimintamalli Pohjois-Pohjanmaan sote-palvelutuotantoalueelle.
Tämä julkaisu on Sote-alan osaava työvoima, muuttuvat osaamistarpeet (OSMU) -hankkeen loppuraportti. Oulun ammattikorkeakoulu, Oulun yliopisto ja Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue (Pohde) toteuttivat yhteistyöhankkeen vuosina 2020–2023 Euroopan sosiaalirahaston rahoituksella. Hankkeen tavoitteena oli kartoittaa vaativien hoitoalojen ammattihenkilöiden osaaminen AVH-hoitopolulla, sote-alan opetushenkilöstön osaaminen sekä sote-alan osaamisen johtamisen nykytilanne ja kehittämishaasteet. Kartoituksen jälkeen tunnistettuihin osaamisvajeisiin vastattiin järjestämällä koulutuksilla. Lopuksi hankkeessa tarkoituksena oli rakentaa ja jalkauttaa osaamisen johtamisen toimintamalli Pohjois-Pohjanmaan sote-palvelutuotantoalueelle. Tässä julkaisussa on kuvattu hankkeen tavoitteet, toteutuminen sekä keskeisimmät tulokset.
Blogiteksti avaa aivoverenkiertohäiriöön sairastuneen hoitopolulla vaadittavaa osaamista ja sitä, miten osaamistarpeisiin vastattiin koulutuksen keinoin. OSMU-hankkeessa järjestelmällisen kirjallisuuskatsauksen, haastattelujen sekä niiden pohjalta rakennetun itsearviointimittarin avulla selvitettiin sairaanhoitajien, fysioterapeuttien, toimintaterapeuttien sekä hoitotyön opettajien osaamistarpeita. Lisäksi palvelumuotoiluprosessin keinoin selvitettiin AVH-hoitopolun nykytilaa ja kehittämistarpeita sekä pyrittiin tunnistamaan, millaista osaamista hoitopolun eri vaiheissa tarvitaan. Hankkeessa suunniteltiin ja toteutettiin neljästä päivästä koostuva koulutuskokonaisuus, joka toteutettiin etäkoulutuksena Teamsissa ja verkko-opintoina Moodlessa. Koulutuskokonaisuus sai pääosin positiivista palautetta. Palautteessa kiiteltiin koulutuskokonaisuuden monipuolisuutta, potilasnäkökulmaa sekä sen tarjoamaa mahdollisuutta verkostoitua ja syventää omaa osaamista. Vastaajat arvioivat oman osaamisensa parantuneen kaikissa osa-alueissa koulutuskokonaisuuden jälkeen.
Systemaattinen ja monipuolinen osaamisen johtamisen ja kehittämisen mallien, menetelmien ja hyvien käytänteiden soveltaminen on yksi keskeinen tekijä laadukkaan osaamisen johtamisen lisäämiseksi sote-alan organisaatioissa. Tässä artikkelissa esitetyn opiskelijayhteistyönä toteutetun benchmarking-selvityksen tulosten mukaan käytössä olevien menetelmien, mallien ja hyvien käytänteiden määrässä sekä niiden hyödyntämisessä on havaittavissa sote-alan organisaatioissa suuria eroja. Selvityksen mukaan osaamisen johtaminen ja kehittäminen tarvitsevat vielä selkeyttämistä kaikissa prosessin vaiheissa. Varsinaisia malleja, menetelmiä sekä hyviä käytänteitä osaamisen johtamiseen on tällä hetkellä rajallisesti käytössä.
Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten osaamisen ennakointi kumppanuusverkoissa on tärkeää asiantuntijuuden tarkoituksenmukaisen osaamisen jakamisen ja tulevaisuuden osaamistarpeisiin vastaamiseksi. Tässä artikkelissa kuvataan sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten, opettajien, tutkijoiden, asiantuntijoiden, esihenkilöiden ja johtajien kokemuksia millaista osaamista sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset tarvitsevat tulevaisuudessa ja millaisilla menetelmillä voidaan edistää yhteistyössä tehtävää osaamisen ennakointia. Osaavan sosiaali- ja terveysalan ammattisten tarvitsevat tulevaisuudessa laaja-alaista osaamista ja eri organisaatioiden osaamisen ennakointitiedon tuottaminen yhteiseen käyttöön on tärkeää, jotta varmistetaan tulevaisuuden osaavat ammattilaiset. Koulutusorganisaatioiden sekä sosiaali- ja terveysalojen palveluorganisaatioiden välistä yhteistyötä pidetään tärkeänä osaamisen ennakoinnissa. Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten osaamisen ennakointifoorum tullaan kirjaamaan OSMU-hankkeessa kehitettävään toimintamalliin ja se tullaan järjestämään jatkossa vuosittain alueellisena yhteistyönä Pohjois-Pohjanmaan sote-palvelutuotantoalueella.
Tässä kokoomateoksessa esitetään Sote-alan osaava työvoima, muuttuvat osaamistarpeet (OSMU) -hankkeen toteuttama palvelumuotoilun monivaiheinen prosessi ja siinä käytetyt menetelmät määrittely-, tutkimus- ja suunnitteluvaiheessa. Hankkeessa aivoverenkiertohäiriötä (AVH) sairastavan hoitopolulla tarvittavan osaamisen kehittämistä toteutettiin monivaiheisella, ihmislähtöisellä palvelumuotoilun prosessilla, johon osallistui sairastuneita, heidän läheisiään sekä ammattilaisia ja esihenkilöitä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiristä, Oulun kaupungista, Oulunkaaresta sekä Oulun Eteläisen kunnista. Myös Aivoliiton edustajia sekä sosiaali- ja terveysalan opettajia osallistui yhteiskehittämiseen.
Sosiaali- ja terveysalalla osaamisen johtaminen on tunnistettu tekijäksi, jolla voidaan muun muassa edistää organisaation kilpailukykyä sekä lisätä alan veto- ja pitovoimaa. Johtajien osaaminen on merkittävä tekijä organisaation osaamisen johtamisen prosessin onnistumisessa. Tässä artikkelissa tiivistetään tutkittua tietoa johtajien osaamisen johtamisosaamisesta sosiaali- ja terveysalan sekä liiketalouden alan toimintaympäristöissä. Tutkimukset on haettu hyödyntäen monitieteisiä sekä lääke- ja hoitotieteen ja kauppa- ja taloustieteiden tietokantoja. Tulosten mukaan kehittämällä määrätietoisesti ja johdonmukaisesti johtajien osaamisen johtamisosaamista voidaan työyhteisöissä edistää osaamista, työhyvinvointia ja tuottavuutta sekä vaikuttaa myönteisesti alan kilpailukykyyn sekä veto- ja pitovoimaan. Lisäksi kehittämällä henkilöstön osaamista voidaan parantaa palveluiden ja hoidon laatua.
Terveysalan opettajat ovat varmistamassa, että tulevaisuuden terveysalan ammattilaisilla on tarvittava osaaminen aivoverenkiertohäiriö (AVH) -hoitopolulla toimimiseksi. Tämän artikkelin tarkoituksena on selvittää, millaisia kokemuksia terveysalan opettajilla on AVH-hoitopolun eri vaiheissa tarvittavasta osaamisesta ja osaamisen kehittämisestä. Ammattikorkeakouluopettajia (n=5) haastateltiin yksilöllisesti syksyllä 2020 ja haastattelut analysoitiin temaattisella analyysillä. Terveydenhuollon ammattilaiset tarvitsevat AVH-hoitopolulla moniammatillista osaamista, vuorovaikutus- ja (digi)ohjausosaamista sekä ymmärrystä muiden ammattilaisten toiminnasta ja sairastuneeseen vaikuttavista yksilö- ja ympäristötekijöistä. Opetus varmistaa osaamisen kliinisten taitojen harjoittelulla, osaamisen perustan rakentamisella sekä osaamisen syventämisen käytännön harjoittelulla, mutta monialaista oppimista tulisi kehittää. Opettajalla tulee olla hoitopolusta laaja-alaista osaamista, joka vaatii jatkuvaa osaamisen kehittämistä muun muassa koulutuksia ja eri toimijoita hyödyntäen.
Sairaanhoitajien jatkuva osaamisen kehittyminen on välttämätöntä nykyisessä jatkuvasti muuttuvassa terveydenhuollon toimintaympäristössä. Siinä esihenkilöillä ja johtamisella on tunnistettu olevan merkittävä rooli. Tämän julkaisun tarkoituksena on kuvata aiempaan kirjallisuuteen perustuen, miten sairaanhoitajien osaamisen kehittymistä voidaan tukea työuran eri vaiheissa. Tulosten mukaan jatkuva osaamisen kehittyminen sairaanhoitajilla tulisi toteuttaa siten, että se helpottaisi opiskelijoiden ja vastavalmistuvien sairaanhoitajien siirtymistä työelämään sekä mahdollistaa myös pidempään työskennelleiden jatkuvan systemaattisen osaamisen kehittymisen. Esihenkilöillä on keskeinen rooli sairaanhoitajien ammatillisen kasvun mahdollistajana ja he voivat omalla käyttäytymisellä, toiminnalla ja johtamistaidoilla sekä edistää että estää osaamisen kehittymisen toteutumista.