Tag päästöt
Infrarakentamisen päästöt syntyvät pääasiassa fossiilisista polttoaineista. Infratyömaan päästöjä on saatu jo vähennettyä kierrättämällä sekä uusiotuotteilla. Tässä blogitekstissä käsitellään hiilidioksidipäästöjen vähentämistä infratyömailla lähinnä akku- ja sähkökäyttöisen kaluston avulla. Akkuteknologia on jo kehittynyt niin paljon, että raskaskin kone tekee jo täyden työvuoron yhdellä latauksella. Myös raskaiden maansiirtokuorma-autojen toimintasäde on kasvanut. Sähkökäyttöisten koneiden ja autojen huonona puolena on niiden korkea hinta, mutta vaa’an toisella puolella on puhdas maapallo.
Blogikirjoituksessa esitellään Suomen ympäristökeskuksen laatima kuntien kasvihuonekaasupäästöjen kehityksen arvioinnin skenaariotyökalu ALasSken. Työkalu tukee kuntien ilmastotyötä ja tavoitteiden asettelua, koska sen avulla voidaan arvioida kunnan tulevaisuuden päästökehitystä eri sektoreilla sekä tunnistaa vaikuttavimmat toimenpiteet.
Vietämme Oamkissa Vastuullisia valintoja – kestävän kehityksen teemavuotta 2022–2023. Tuomme kestävän kehityksen kolumnisarjassa esille erilaisia näkökulmia vastuullisuudesta ja kestävyydestä sekä jaamme osaamistamme. Kolumnisarjaa jatkavat kirjoituksellaan projektisuunnittelija Eeva Suonperä ja projektipäällikkö Ritva Imppola. He kirjoittavat Pohjois-Pohjanmaan ilmastopäästöistä ja ilmastotiekartasta.
Kevytmuokkaus, jossa maata muokataan matalammalta perinteiseen kyntämiseen verrattuna, voi tarjota viljelijöille varteenotettavan vaihtoehdon muokkausmenetelmää valitessa. Blogikirjoitus käsittelee kevennetyn maanmuokkauksen taloudellisia ja ympäristöön liittyviä hyötyjä sekä menetelmässä huomioitavia seikkoja. Kirjoitus perustuu Oulun ammattikorkeakoulun luonnonvara-alan opinnäytetyöhön Kevennetyn maanmuokkauksen mahdollisuudet viljelijöille, jonka toimeksiantajana oli CANEMURE-hanke.
Oulun ammattikorkeakoulun KASVU-hanke ja valtakunnallinen CANEMURE-hanke järjestivät tilaisuuden, jossa esiteltiin hiilikaupan ja päästökompensaation toimintaperiaatteet sekä kuultiin kokemuksia vapaaehtoisen päästökompensaation hyödyntämisestä yrityksissä. Hiilensidontaan ja hiilen pitkäaikaiseen varastointiin sekä päästöjen vähentämiseen perustuville kompensaatiopalveluille on kasvava kysyntä. Päästökompensaatio ei korvaa päästövähennystoimia, mutta se tukee yrityksien ja organisaatioiden ilmastotavoitteita ja mahdollistaa päästöjen ylikompensoinnin. Erityisesti sivuvirtojen hyödyntämistä edistävillä kompensaatiomalleilla on ilmastovaikutusten ohella myös muita hyötyjä. Niiden avulla edistetään kiertotaloutta ja vahvistetaan eri toimialojen välistä yhteistyötä. Luonnonvara-alalle hiilikauppa luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia, kun palvelutarjontaa voidaan laajentaa ja markkinoille tuoda uusia innovaatioita. Korkeat kriteerit ja ulkopuolinen arviointi lisäävät kompensaatiopalveluiden luotettavuutta ja vaikuttavuutta, mikä on sekä palvelun tuottajan että ostajan etu, mutta myös edellytys aidosti hyödyllisille ilmastotoimille. Siksi hiilikaupan ja vapaaehtoisen päästökompensaatioiden mahdollisuudet ja rajoitteet on tärkeää pitää tiiviisti mukana ilmastokeskustelussa.
Moni miettii nykyään liikkumistaan sekä sen kustannuksia ja vaikutuksia ympäristöön. Niin minäkin. Vaihtoehtoja löytyy sekä kukkaroa että ympäristöä säästävistä vaihtoehdoista. Tällä hetkellä työmatkani on 47 kilometriä suuntaansa. Viikossa ajokilometrejä työmatkalta kertyy vähintään 500 kilometriä ja vuodessa normaali kilometrimäärä on 40 000 kilometriä. Kolmessakymmenessä vuodessa kilometrejä kertyy reilusti toista miljoonaa. Kolmenkymmenen vuoden autoilun tulos on noin 180 000 kiloa hiilidioksidia. Se on liian suuri määrä ja jotain piti tehdä. Oulun ammattikorkeakoulun koordinoimassa ja meneillään olevassa Biokaasua ja biometaania maatiloilta -hankkeessakin vaihtoehtoja fossiilisille etsitään ja löydetään. Maatiloilla tuotetulla biokaasulla nykyistä useampi autoilija voisi jatkossa matkaansa taittaa.
Auto- ja työkoneisiin tulleet uudet vaihtoehtoiset käyttövoimat, kuten sähkö ja kaasu yleistyvät nopeasti. Sähkö on käyttövoimana etenkin kevyissä ja kaasu raskaissa ajoneuvoissa. Käyttövoimamuutoksen tavoitteena on vähentää merkittävästi ajoneuvoliikenteen tuottamia päästöjä. On kuitenkin huomattava, että päästöjä tuottavia polttomoottoreita on käytössä vielä huomattavan paljon ja pitkään. Myös näiden ajoneuvojen päästöjen alentamisiin kehitettyjä järjestelmiä ja laitteita on tarpeen kehittää. Tuomas Kokkosen opinnäytetyö on esimerkki tällaisesta kehitystyöstä.
Oulun ammattikorkeakoulun KASVU-hanke ja valtakunnallinen CANEMURE-hanke selvittivät biokaasun mahdollisuuksia liikennekäytössä. Selvitystä varten haastateltiin liikennebiokaasua hyödyntäviä yrittäjiä, tarkasteltiin liikennebiokaasuun liittyviä tilastoja ja selvitettiin kuntien mahdollisuuksia edistää biokaasun tuotantoa ja käyttöä. Selvitys osoittaa, että liikennebiokaasu on erittäin ympäristöystävällinen ja vähäpäästöinen käyttövoima kuljetuspalveluille ja henkilöliikenteeseen. Sen avulla voidaan edistää kiertotaloutta ja nopeuttaa fossiilisista polttoaineista irtautumista.
Vuoden 2022 alusta alkaen liikennebiokaasu sisällytettiin osaksi kansallista polttoaineiden jakeluvelvoitetta, mikä vahvistaa sen asemaa polttoainemarkkinoilla. Muutoksen odotetaan parantavan biokaasun tuotannon kannattavuutta, mikä lisää myös sen saatavuutta. Julkisilta hankinnoilta edellytetään ympäristöystävällisyyttä, ja biokaasu on potentiaalinen vaihtoehto kuntien liikkumispalveluiden käyttövoimaksi. Paikallisista sivuvirroista tuotettu biokaasu on kestävä ilmasto- ja kiertotalousratkaisu, jota kuntien kannattaa hyödyntää.
Artikkelissa tarkastellaan sähköauton hankinta- ja käyttökustannuksia, lataustekniikkaa sekä kasvihuonekaasupäästöjä. Tarkastelukohteeksi valitun Utajärven kunnan autokannan sähköistyminen vähentää tieliikenteen päästöjä tulevaisuudessa. Selvitys tehtiin osana Suomen ympäristökeskuksen hallinnoimaa Canemure-hanketta yhteistyössä Utajärven kunnan kanssa. Oulun ammattikorkeakoulu toimii Canemure-hankkeessa alueellisena koordinaattorina.
EU:n ja Suomen ilmastopolitiikka sekä kansalaisten yleinen tahtotila vähentää päästöjä ovat lisänneet kiinnostusta lämpöpumppuratkaisuihin kiinteistöjen lämmityskäytössä. Energiateollisuus ry on luonut ohjeistuksen lämpöpumppujen kytkentään kaukolämpöjärjestelmissä. Nykyisen ohjeistuksen mukainen hybridikytkentä ei anna mahdollisuutta hyödyntää täysimääräisesti lämpöpumpuilla saatavissa olevaa energiansäästöpotentiaalia.
Artikkeli perustuu Kimmo Koivukankaan opinnäytetyöhön, jossa selvitettiin 1970-luvulla rakennettuun asuinkerrostaloon EU-hankkeena asennetun hybridilämmitysjärjestelmän optimointia. Järjestelmässä on pilotoitu poistoilman hukkaenergian ja kaukolämmön paluuvesienergian yhteiskäyttöä.
Laskennallisen vaikutusarvioinnin perusteella hybridijärjestelmän optimaalinen käyttö puolittaa rakennuksen lämmityskäytön aiheuttamat hiilidioksidipäästöt.